Luomutuotanto 2020 – Aluetaloudelliset vaikutukset ja asema julkisella sektorilla

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/229449
Julkaisun nimi: Luomutuotanto 2020 – Aluetaloudelliset vaikutukset ja asema julkisella sektorilla
Tekijä: Viitaharju, Leena; Kujala, Susanna; Törmä, Hannu
Kuuluu julkaisusarjaan: Raportteja 170
ISSN: 1796-0630
1796-0622
ISBN: 978-951-51-0451-9
978-951-51-0450-2
Tiivistelmä: Vuonna 2015 luomun osuus Suomessa viljellystä peltoalasta oli 9,9 prosenttia. Hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on, että luomutuotannon osuus olisi 20 prosenttia viljellystä peltoalasta vuonna 2020. Muutamissa maakunnissa tähän tavoitteeseen on jo päästy, mutta useimmilla siihen on vielä pitkä matka. Kokonaisuudessaan maataloudella on merkittävä vaikutus Suomen maakuntien sekä koko maan talouteen ja etenkin työllisyyteen. Maatalous työllistää kerroinvaikutuksineen koko maassa noin 105 000 henkilötyövuotta. Vastaavia vaikutuksia erityisesti luomutuotannon suhteen ei ole aikaisemmin selvitetty. Luomun osuuden kasvattaminen myös julkisissa ruokapalveluissa on Suomen hallituksen asettama tavoite. Tällä hetkellä noin 5 prosenttia ammattikeittiöiden käyttämistä ruoka-ainekiloista on luomua. Vuonna 2013 tehdyn selvityksen perusteella noin 40 prosenttia ammattikeittiöistä kuitenkin haluaisi lisätä luomun osuutta tarjonnasta. Luomun käyttö julkisella sektorilla ei kuitenkaan lisäänny ilman poliittisia päätöksiä. Suomessa luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja on selvitetty muun muassa sadon tuottokyvyn ja ravinnehuuhtoutumien tarkastelulla. Luomutuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan juuri selvitetty aikaisemmin eikä vertailtu eroja tavanomaisen tuotannon vastaaviin vaikutuksiin. Suomen kansallisessa luomututkimusohjelmassa 2014–2018 yksi painopistealue elinkeinolähtöiselle tieteelliselle tutkimukselle on luomun kansantaloudelliset merkitykset. Ohjelmassa mainitaan, että on seurattava ja tuotettava tietoa arvoketjussa tapahtuvista muutoksista kuten luomumarkkinoiden kasvusta ja siitä johtuvista muun muassa tuonnin ja viennin suhteellisista muutoksista sekä työllisyyden kehittymisestä. Lisäksi Euroopan komission toteuttaman kuluttajille ja alan toimijoille kohdistetun kyselyn perusteella luomusta toivotaan lisää tietoa etenkin luomumaatalouden taloudellisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli selvittää luomutuotannon (peltokasvituotanto, lihantuotanto, maidontuotanto ja puutarhatuotanto) nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset kaikissa Suomen maakunnissa sekä koko Suomen tasolla ja vertailla niitä tavanomaisen tuotannon vaikutuksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia sillä olisi talouteen ja työllisyyteen, jos a) luomutuotannon osuus nousisi kaikissa maakunnissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, b) luomutuotannon osuus muuttuisi luomutuottajien arvioiden mukaisesti, ja c) maakuntiin syntyisi lisää luomua jalostavia elintarvikeyrityksiä. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä eri sidosryhmien tietoisuutta luomun asemasta ja merkityksestä sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla ja auttaa tätä kautta toimijoita hahmottamaan luomutuotannon merkityksen osana elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä. Tarkoituksena oli selvittää myös kuntapäättäjien näkemyksiä luomun käytöstä julkisella sektorilla tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, sekä luomun käytön mahdollisuudet ja mahdolliset esteet kuntasektorilla. Hankkeessa toteutettiin kaksi e-lomakekyselyä. Vuonna 2015 tehtiin kysely luomutuottajille ja vuonna 2016 kuntapäättäjille. Luomutuottajille lähetettyjä lomakekyselyjä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Yhteensä 840 luomutuottajaa vastasi kyselyyn, mikä käsittää noin 20 prosenttia koko Suomen luomutuottajista. Kyselyyn vastanneiden luomutilojen luonnonmukaisesti viljelty tuotantoala oli vuonna 2014 yhteensä noin 45 770 hehtaaria, mikä käsittää noin 22 prosenttia koko Suomen 212 653 hehtaarista luomuviljellystä peltoalasta kyseisenä vuonna. Kyselyyn vastanneet luomutilat olivat keskimäärin noin 57 hehtaarin kokoisia, mikä on lähes viisi hehtaaria keskimääräistä luomutilaa suurempi. Kyselyyn vastanneista suurella osalla oli peltokasvituotantoa (601 tilaa). Lihantuotantoa oli 205 tilalla, puutarhatuotantoa 95 tilalla, maidontuotantoa 43 tilalla ja kananmunantuotantoa 24 tilalla. Muuta tuotantoa kuten hunajan tuotantoa oli 23 tilalla. Päättäjäkyselyyn saatiin yhteensä 276 vastausta, kaikkiaan 172 eri kunnasta. Alun perin tavoitteena oli saada vastaus yli 100 kunnasta, eli noin kolmanneksesta Suomen kuntia, ja tämä tavoite siis ylitettiin kirkkaasti. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat ruokapalveluissa työskentelevät, kuten ruokapalvelupäälliköt ja vastaavat henkilöt. Vähiten vastauksia saatiin hankintayksiköissä työskenteleviltä henkilöiltä sekä kunnan- tai kaupunginjohtajilta. Valtuustojen tai hallitusten puheenjohtajina toimivat luottamushenkilöt vastasivat myös melko aktiivisesti kyselyyn. Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon (CGE) RegFinDyn-mallilla. Laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sekä Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja aluetalouden tilinpidon lukuihin. RegFinDyn-mallin simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät vaikutuskanavan edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Luomutuottajille kohdistetun kyselyn perusteella tärkeimpiä syitä tavanomaisesta luomutuotantoon siirtymiseen ovat olleet etenkin taloudelliset syyt, mutta myös ekologisuutta ja kestävyyttä pidettiin lähes yhtä tärkeänä syynä. Luomutuotannon kannattavuuteen onkin syytä panostaa, jotta yhä useampi tuottaja siirtyisi luomutuotantoon ja myös pysyisi luomussa. Myös etenkin byrokratian ja valvonnan vähentämistä, luomun kysynnän kasvua, luomusta saatavan hinnan nousua, tiedottamista/valistusta ja asenteiden muutosta ehdotettiin keinoiksi edistää luomutuotantoon siirtymistä. Luomutuottajat arvioivat oman tuotantonsa arvoon tulevan pientä kasvua vuoteen 2020 mennessä. Kasvuennuste oli kuitenkin pieni, keskimäärin kolme prosenttia vuosien 2014 ja 2020 välillä. Arviot vaihtelivat maakunnittain –9 ja +11 prosentin välillä. Suurin kehitysarvio oli Satakunnassa ja pienin Etelä-Pohjanmaalla. Arvioiden keskiarvoihin vaikutti merkittävästi se, kuinka moni tuottaja aikoi lopettaa tuotantonsa kokonaan muun muassa eläköitymisen vuoksi. Kuntapäättäjäkyselyn perusteella julkisen sektorin elintarvikehankintojen tärkeimmät kriteerit olivat ruoan hyvä maku ja se, että keittiöt voivat tarjota asiakkailleen turvallista ruokaa. Vähiten painoarvoa hankintakriteereinä saivat mahdollisuus valmistaa ruokaa tietyn maakunnan tai alueen perinteiden tapaan, mahdollisuus saada luomutuotteita sekä mahdollisuus olla suorassa kontaktissa tuotteiden tai raaka-aineiden myyjän kanssa. Näitä viimeksi mainittuja kriteereitä ei kuitenkaan pidetty missään nimessä mitättöminä, vaan ne nähtiin kuitenkin jonkin verran merkityksellisinä. Vastaajien mielikuvissa luomutuotanto nähtiin hyvin valvottuna ja luotettavana sekä eläinten hyvinvoinnista huolehtivana. Luomutuotteiden katsottiin olevan terveellisiä ja hyvän makuisia. Luomua ei pidetty ylellisenä kuluttamisena, mutta sen saatavuudessa nähtiin olevan jonkin verran parantamisen varaa. Yleisimmin kunnissa käytettiin tutkimushetkellä luomuna mm. vihanneksia, juureksia, marjoja, hiutaleita, leipää ja maitoa eli melko alhaisen jalostusasteen tuotteita. Monissa kunnissa luomua käytettiin myös erityisenä hankintakriteerinä tiettyjen tuotteiden osalta. Suurimpina esteinä luomun hankinnalle kuntakeittiöihin nähtiin tavanomaista tuotetta korkeampi hinta ja toisaalta saman kolikon kääntöpuoli eli käytössä olevien määrärahojen rajallisuus. Keittiöhenkilökunnan tai kuntapäättäjien asenteen ei nähty olevan esteenä luomun hankkimiselle ja myös luomutuotteiden laatuun luotettiin. Kuntapäättäjäkyselyn vastaajat uskoivat, että tulevaisuudessa raaka-aineisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota niin keittiöissä ja hankinnoissa kuin myös ruokailijoiden näkökulmasta. Monessa kunnassa oli myös tehty jo päätöksiä tai ainakin keskusteltu mahdollisuudesta, että hankinta- tai ruokapalvelustrategiaan kirjataan maininta joko lähellä tai luomuna tuotettujen raaka-aineiden hankkimisesta. Laskelmien perusteella luomutuotannon nykyiset vaikutukset alueiden talouteen ja työllisyyteen vaihtelevat alueittain. Suurin luomutuotannon vaikutus on Etelä-Pohjanmaalla (yli 600 htv ja noin 100 miljoonaa euroa), missä on Suomen toiseksi suurin luomuala hehtaareissa tarkasteltuna sekä runsaasti luomuhyväksyttyjä eläimiä ja paljon jalostusta. Seuraavaksi suurimmat vaikutukset ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Koko Suomen tasolla luomutuotannon vaikutukset työllisyyteen ovat noin 3 400 henkilötyövuotta ja talouteen 680 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan luomualan kasvu tavoiteltuun 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä ja siitä johtuva tavanomaisesti viljellyn peltoalan väheneminen johtaisivat negatiivisiin yhteisvaikutuksiin niin maakuntatasolla kuin koko maan tasollakin. Negatiiviset yhteisvaikutukset selittyvät tuotantotapojen eroilla muun muassa satotasoissa, kustannusrakenteissa ja hinnoissa. Tilatasolla tilanne saattaa kuitenkin olla päinvastoin, jolloin luomutuotanto voi hyvinkin olla yksittäiselle tilalle tavanomaista kannattavampaa. Hankkeessa syntyneen uuden tiedon toivotaan lisäävän poliittisten päätöksentekijöiden tahtoa edistää luomutuotantoa maakunnissa ottamalla esimerkiksi luomutuotannon edistäminen osaksi maakuntastrategioita. Lisäksi halutaan tuoda esiin luomutuotteiden jalostuksen tuomat hyödyt maakunnille, minkä toivotaan lisäävän jalostusastetta maakunnissa. Samalla halutaan lisätä kuluttajien ja esimerkiksi ammattikeittiöiden toimijoiden tietoisuutta luomutuotannosta ja siten edistää myös luomun kysyntää.
URI: http://hdl.handle.net/10138/229449
Päiväys: 2017


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Raportteja170.pdf 4.445MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot