Alcohol Consumption and Abstinence in Finnish Generations : The Older Finnish Twin Cohort 1975–2011

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712125844
Title: Alcohol Consumption and Abstinence in Finnish Generations : The Older Finnish Twin Cohort 1975–2011
Author: Virtanen, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712125844
http://hdl.handle.net/10138/229584
Thesis level: master's thesis
Discipline: Talous- ja sosiaalihistoria
Economic and Social History
Ekonomisk och social historia
Abstract: Vuonna 1968 suomalaisten vuosittainen alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 3,6 litraa puhdasta alkoholia per capita. Seuraavana vuonna astui voimaan uusi laki, joka salli mietojen alkoholijuomien - kuten oluen - myynnin päivittäistavarakaupoissa. Alkoholin kulutus lähti kasvuun, saavuttaen 10,8 litran kulutustason vuonna 2016. Lisääntynyt alkoholinkäyttö on yhteydessä korkeisiin taloudellisiin ja kansanterveydellisiin kustannuksiin. On tärkeää tutkia syitä alkoholin käyttötapojen muuttumiselle, sillä ymmärrys kulutuksen kasvun taustalla toimivista mekanismeista auttaa kehittämään tehokkaampia kansanterveyteen vaikuttavia preventio- ja interventio-ohjelmia. Alkoholinkäyttö ei jakaudu tasaisesti väestössä. Sotien jälkeen syntyneet ikäluokat juovat selvästi enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Tämän on arvelu johtuneen siitä, että suuret ikäluokat saavuttivat täysi-ikäisyyden samaan aikaan, kun alkoholiin liittyvää sosiaalista kontrollia löyhennettiin 1960-luvulla. Ryhmien välisten erojen lisäksi alkoholinkulutuksessa on luonnollisesti myös ihmisten välisiä, eli yksilöllisiä eroja. Tutkimusten mukaan noin puolet alkoholinkäyttöön liittyvistä yksilöllisistä eroista selittyy geneettisillä tekijöillä. Toisin sanoen, alkoholinkulutuksen heritabiliteetti on 50 %, ja ei-geneettiset tekijät selittävät lopun osan vaihtelusta. Heritabiliteetti ei kuitenkaan ole staattinen estimaatti, vaan siihen voivat vaikuttaa myös yhteiskunnalliset muutokset. Nuorempien sukupolvien runsaampaa alkoholinkäyttöä on tutkittu Suomen lisäksi useammassakin eri maassa, mutta vain muutamassa tutkimuksessa on oltu kiinnostuneita syntymäkohortin tai sukupolven vaikutuksesta alkoholinkulutuksen heritabiliteettiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, kuinka sosiaalinen kontrolli tiettynä historian ajankohtana (ts. kuinka tarkasti alkoholipolitiikka ja kulttuuri säätelevät alkoholinkäyttöä silloin kun sukupolvi on kasvamassa aikuiseksi) vaikutti sukupolvien myöhempään alkoholinkulutukseen. Sukupolvien eroja alkoholinkäytössä tutkittiin myös keskiarvotasolla mallintamalla eri syntymäkohorttien alkoholinkulutusta ja raittiutta nuoruudesta eläkeikään saakka. Vanhempi suomalainen kaksoskohortti käsittää kaikki ennen vuotta 1958 syntyneet samaa sukupuolta olevat kaksoset, joiden kaksospari oli elossa vuonna 1975 (n = 24 481). Aineisto kerättiin vuosina 1975, 1981, 1990 ja 2011. Tutkittavat olivat vuonna 1975 iältään 18–95-vuotiaita, ja heidät jaettiin seitsemään 10-vuotiskohorttiin syntymävuotensa perusteella. Miesten ja naisten alkoholinkäyttöä yli elinkaaren ennustettiin käyttämällä hierarkkisia kasvukäyrämalleja. Malleissa otettiin huomioon kohorttiefektit sekä iän ja kohortin interaktiovaikutukset. Alkoholinkäytön heritabiliteettia tutkittiin rakenneyhtälömalleilla. Sukupolvien välisiä eroja heritabiliteetissa tarkasteltiin vertailemalla eri sukupolvien heritabiliteettiestimaatteja samassa iässä. Kuukausittainen alkoholinkulutus oli runsainta nuorimmissa syntymäkohorteissa. Naiset käyttivät keskimäärin vähemmän alkoholia kuin miehet. Iän vaikutus alkoholinkäytön määrään oli suhteellisen vähäinen, ja kulutus väheni selvimmin iän myötä vanhimmissa syntymäkohorteissa. Vanhemmat syntymäkohortit olivat todennäköisemmin raittiita kuin nuoremmat. Juomattomuus oli todennäköisempää naisilla kuin miehillä. Ikääntyminen lisäsi raittiuden todennäköisyyttä ainoastaan vanhimmissa syntymäkohorteissa. Sukupolvien välisiä eroja löydettiin myös alkoholinkäytön heritabiliteetissa: miehillä heritabiliteetti oli 25 % (luottamusväli 12–38 %) vanhemmalla (syntynyt 1901–1921) ja 48 % (luottamusväli 39–50 %) nuoremmalla sukupolvella (syntynyt 1941–1957) 54–74 vuoden iässä. Naisilla heritabiliteetti oli 60 % sekä nuorella että vanhalla sukupolvella 54–74-vuotiaana. Raittiudessa ei havaittu sukupuolieroja vaihtelua selittävien komponenttien suhteen. Jaettu ympäristökomponentti (c-komponentti) selitti suuren osan vaihtelusta vanhemmalla sukupolvella (43 %), kun taas geneettiset (40 %) ja yksilölliset ympäristötekijät (54 %) olivat suhteessa tärkeämpiä nuoremmalla sukupolvella. Tutkimustulokset tukevat ajatusta, että tiettynä historiallisena ajankohtana vallitsevalla sosiaalisella kontrollilla voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia siihen, millä tavoin ja miksi tällöin syntynyt sukupolvi käyttää alkoholia.There has been a steady increase in alcohol consumption in Finland since the 1969 law reform, which allowed convenience stores to sell mild alcoholic beverages such as beer. Since then, the yearly consumption has increased from 3.6 liters in 1968 to 10.8 liters of pure alcohol per capita in 2016. Increasing levels of alcohol use tend to produce high economic and population health costs. Understanding why changes in alcohol consumption behavior occur enables development of more efficient prevention and intervention programs. Alcohol consumption is not distributed equally across the population. Liberalization of Finnish alcohol policy and culture from the 1960s onwards made alcohol more available than ever before, and especially the post-war cohorts started to use significantly more alcohol than the generations before them. Evidently, there are between-individual differences in alcohol use in addition to group level differences. According to decades of research, approximately 50% of the variation between individuals in alcohol consumption can be explained by genetic sources. In other words, the heritability of alcohol use is 50%, while non-genetic factors explain the other half. However, heritability is not a static estimate, but can be modified by social forces. While it has been established that the younger generations consume significantly more alcohol than generations preceding them, only a few studies to date have examined whether the importance of genetic influences on alcohol consumption is dependent on birth cohort or generation. The current study examined, if social control during a specific time in history (e.g. how strict is alcohol policy and the cultural climate while a generation is growing up) can affect the heritability of alcohol use in later life. Mean level differences in alcohol consumption quantity and abstinence trajectories of birth cohorts were also estimated. The older Finnish twin cohort data consists of all Finnish same-sex twin pairs born before 1958 with both co-twins alive in 1975 (n = 24 481). The data were collected in four waves in 1975, 1981, 1990, and 2011. Age of the participants at study baseline in 1975 ranged from 18 to 95. Participants were grouped into seven 10-year cohorts based on their birth year. Mean trajectories of alcohol consumption quantity and abstinence over the life course were estimated for men and women separately with hierarchical growth curve models. Cohort effects and age-by-cohort interactions were also investigated. The heritability of alcohol consumption and abstinence was estimated using structural equation modelling. Birth cohort effects on heritability of alcohol use were examined by comparing heritability estimates of different cohorts at similar ages. Mean levels of alcohol consumption quantity were the highest in the youngest birth cohorts. Women drank less than men in all cohorts. The decline in the quantity of monthly alcohol use due to aging was relatively small, and appeared to be more prominent in the older birth cohorts. The odds of abstaining became lower in every successive birth cohort. Moreover, women were more likely to be abstinent than men. The aging effect of increasing abstinence was notable only in the oldest birth cohorts. Birth cohort differences in the heritability of alcohol consumption quantity were found: heritability was 25% (CI 12–38%) in the older generation (born 1901–1920) and 48% (CI 39–50%) in the younger generation (born 1941–1957) of men at the age of 54–74. For women, heritability was 60% in the older and younger generation. In alcohol abstinence, a single model was run for men and women. The shared environmental component explained a large proportion of the variation in the older generation (43%), whereas unique environment (54%) and additive genetic influences (40%) were more important among the younger generation. The findings from the present study suggest that social control during a specific time in history may have a long-term impact on alcohol consumption behavior (i.e. how and why alcohol is used) of an entire generation growing up during that period.
Subject: alcohol
abstinence
generation
birth cohort
social control
genetic
heritability


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record