Kieli-ideologioita monikielisessä ympäristössä : Unkarin ja serbian kielet Novi Sadin yliopiston unkarinkielisten opiskelijoiden silmin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712145892
Title: Kieli-ideologioita monikielisessä ympäristössä : Unkarin ja serbian kielet Novi Sadin yliopiston unkarinkielisten opiskelijoiden silmin
Author: Korhonen, Jani
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712145892
http://hdl.handle.net/10138/229630
Thesis level: master's thesis
Discipline: Finno-Ugric Languages and Cultures, Hungarian Language and Culture Line of Studies
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit, unkarin kieli ja kulttuuri
Finsk-ugriska språk och kulturer, linjen för ungerska språket och kulturen
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kieli-ideologioita ja kielellisiä konflikteja Vojvodinan maakunnassa, Pohjois-Serbiassa. Aineistona ovat 15 unkarinkielisen Novi Sadin yliopiston opiskelijan kanssa tehdyt puolistrukturoidut sosiolingvistiset haastattelut. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, minkälaisia unkarin ja serbian kieliin liittyviä kieli-ideologioita haastateltavilla esiintyy. Lisäksi selvitetään kieli-ideologioiden suhdetta kielellisiin konflikteihin. Analyysi toteutetaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Merkittävin aineistossa esiintyvä kieli-ideologia on valtionkielen asemaa korostava monolingvistinen kieli-ideologia. Suurin osa unkarilaisista haastateltavista on sitä mieltä, että Serbiassa tulee osata serbiaa. Vastaavanlainen kieli-ideologia tulee esiin myös serbian puhujien narratiiveissa kielellisistä konflikteista. Toisaalta aineistossa esiintyy myös ajatus siitä, että serbien tulisi osata unkaria. Puristista kieli-ideologiaa ilmenee Vojvodinassa puhuttavassa unkarin kielimuodossa esiintyvää serbian kielen vaikutusta kohtaan. Toisaalta informantit näkevät serbian vaikutuksen myös Vojvodinan unkarilaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta luovana tekijänä. Lisäksi aineistossa esiintyy kieli-ideologia, jossa korostuu kielen ja kansallisen identiteetin suhde, ja kieli nähdään kansallisuuden symbolina. Kielellisistä konflikteista todistavat narratiivit ovat verrattain yleisiä aineistossa, ja ne on jaoteltu kolmeen kategoriaan: (1) kiellot, (2) serbian taitoihin liittyvä pilkka tai suuttumus ja (3) etnisesti värittyneet konfliktit. Tutkielman tulokset ovat enimmäkseen linjassa Vojvodinan unkarilaisten kieli-ideologioita koskevan taustakirjallisuuden kanssa. Taustakirjallisuuteen nähden tutkielma tuottaa uuden luokittelun kielellisille konflikteille. Lisäksi tutkielman taustakirjallisuudesta poikkeava havainto on kieli-ideologia, jonka mukaan myös serbiankielisiltä odotetaan ainakin jossain määrin unkarin osaamista. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa pitkäkestoisen ja havainnoivan etnografisen tutkimuksen muodossa, jossa selvitettäisiin muiden Vojvodinassa asuvien kieliryhmien kieli-ideologioita. Lisäksi ruohonjuuritasolla esiintyvät kielelliset konfliktit ansaitsisivat lisätutkimusta.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record