Challenges of Expertise and Organizational Learning during the Digital Transformation of Forensic Fingerprint Investigation

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-3956-6
Julkaisun nimi: Challenges of Expertise and Organizational Learning during the Digital Transformation of Forensic Fingerprint Investigation
Tekijä: Mustonen, Virpi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Helsinki Studies in Education 23 - URN:ISSN:ISSN 2489-2298
Tiivistelmä: The focus of the present dissertation is on personal and collaborative expertise in fingerprint examination, and the carrying out of interventions supporting the organizational transformation of forensic practices of learning and working. The study took place in the context of the digital transformation of fingerprint examination that involved moving from individuals working with real physical samples and analogical documentation to collective processes of analyzing digital fingerprint data. Internal and external criticism is forcing forensic communities to make improvements in terms of further harmonizing criteria, processes and competence requirements. The aim is to improve the quality of forensic investigation at the Fingerprint Laboratory of the Finnish National Bureau of Investigation (NBI) by creating a culture of collectively sharing and enhancing professional knowledge and competence among investigators. A further aim is to deepen understanding of forensic expertise on the personal, collective and organizational level. The conceptual foundations of the research lie in sociocultural frameworks such as adaptive expertise, professional vision, and collective knowledge creation. The assessment of personal and collaborative expertise in fingerprint examination is based on multiple case studies and action-research methods. The dissertation comprises this summary and three sub-studies published as internationally refereed articles. The findings from the studies were as follows. First, the new training methods enabled the apprentices to acquire sophisticated professional competences although their personal ways of reflecting on evolving professional performance differed. Second, the discrepancy meetings revealed how the experienced examiners used partial and limited information in making reconstructive inferences justifying their diverging judgments about the poor-quality latents. The meetings helped with regard to working out more refined criteria for assessing challenging cases and ending up with more coherent decisions. Third, analyses of the developmental seminar discussions revealed that the fingerprint examiners collectively succeeded in verbalizing and constructing their perceptions and interpretations toward a more refined, joint understanding of the criteria of no-value fingerprints, criteria for color-coding and work-out procedures for dealing with discrepant cases, and documentation and other aspects of using the digital instruments. The results of the research were incorporated into some of the NBIFL operational guidelines and quality requirements, as well as guidelines on professional activity in the laboratory.Digitalisaatio on olennaisesti muuttanut sormenjälkitutkimuksen välineitä, prosesseja ja käytäntöjä. Samaan aikaan kritiikki rikostutkimusyhteisön sisältä ja ulkoa ovat pakottaneet forensiikan palveluiden tuottajat tavoittelemaan toimintansa harmonisoimiseksi yhtenäisiä kriteereitä, prosesseja ja osaamisen pätevyysvaatimuksia. Tämä väitöskirjan tavoitteena on tuottaa syvempää ymmärrystä sormenjälkitutkimuksen asiantuntijuuden kehittämisen haasteista yksilön, yhteisön ja organisaation tasoilla. Väitöstutkimus erittelee adaptiivisen asiantuntijuuden, oppimisen, ammatillisen näkemisen ja kollektiivisen tiedon luomisen käytänteitä sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja toimintatutkimus. Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa kuvataan ja eritellään sormenjälkitutkimusten eritasoisia haasteita. Tulokset ohjaavat tarkastelemaan forensisen alueen haasteita, jotka liittyvät koulutukseen, sormenjälkitutkimusten tulkintaan ja päätöksentekoon, dokumentointiin, laatuun, jaettujen sääntöjen luomiseen ja myös eri työprosessien ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Tulokset osoittivat, että harjoittelijat saavuttivat ammatillisen pätevyyden ja heidän yksilöllisen tapansa reflektoida ammatillisesti. Toiseksi, tulokset osoittivat kuinka osallistujat käyttivät rajoittunutta tietoa arvioidessaan heikkolaatuisia sormenjälkiä. Kolmanneksi, tulokset osoittivat kuinka sormenjälkitutkijat tuottivat ja verbalisoivat kollektiivisesti tietoa ja kurottelivat oman pätevyytensä uudelle tasolle, tunnistivat kriittisiä käytänteitä ja löysivät tutkimuksille, prosesseille ja dokumentaatioihin liittyviä yhteisiä ratkaisuja kohti harmonisoidumpia tuloksia.
URI: URN:ISBN:ISBN 978-951-51-3956-6
http://hdl.handle.net/10138/229661
Päiväys: 2018-01-20
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Challeng.pdf 920.7KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot