Сусанна Мар : Ничевок, имажинистка и поэтесса

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201711215727
Title: Сусанна Мар : Ничевок, имажинистка и поэтесса
Alternative title: Susanna Mar : Nitšvok, imaginisti ja runoilijatar;
Susanna Mar : Nitševok, imažinistka i poetessa
Author: Harvala, Elisa
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: rus
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201711215727
http://hdl.handle.net/10138/229691
Thesis level: master's thesis
Discipline: Venäjän kieli ja kirjallisuus, venäjä vieraana kielenä
Russian Language and Literature, Russian as a Foreign Language
Ryska språket och litteraturen, ryska som främmande språk
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan venäläistä Donin Rostovasta kotoisin olevaa runoilijaa Susanna Maria (1900-1965) ja hänen yhdestä runokokoelmasta koostuvaa tuotantoaan, Abemia (ven. Абем) (1922). Tarkoituksena on kartoittaa tämän aiemmin miltei tuntemattoman runoilijan elämänvaiheita, erityisesti kokoelman julkaisemiseen saakka ja sen tienoilla, sekä ennen kaikkea analysoida hänen teostaan ajan eri kirjallisuushistoriallisten ilmiöiden valossa muun muassa intertekstuaalisen analyysin avulla. Kirjallisuushistorialliset ilmiöt valikoituvat biografisten tietojen pohjalta, mutta ovat kaikki niin kutsutun venäläisen runouden hopeakauden ilmiöitä. Susanna Mar liittyi Nitševokit-nimiseen runoilijaryhmään asuessaan vielä kotikaupungissaan Donin Rostovassa, joten tämän ryhmän toiminta kartoitetaan ensimmäisenä. Toiseksi perehdytään imaginistien toimintaan. Muutettuaan Moskovaan Mar liittyi imaginistien ryhmään, joka on yksi vallankumouksen jälkeisen ajan merkittävimpiä suuntauksia. Kolmas konteksti on niin kutsuttu ”naisrunous” (ven. женская поэзия, termille ei ole vielä olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta). ”Naisrunous”-kontekstin valinta on haastavin, koska aihe sinänsä on lähes tutkimaton ja ei yksiselitteisesti itsenäinen kirjallisuushistoriallinensuuntaus ja se ajoittuu aikaisemmaksi, kuin Marin taiteellisesti tuotteliain aika. Valinta perustuu muun muassa teoksen yhteyksistä Anna Ahmatovaan, joka luetaan valitsemassani lähdekirjallisuudessa naisrunouden edustajaksi, sekä Marin henkilökohtaisten yhteyksien vuoksi ”naisrunouden” edustajiin (esimerkiksi Ljubov Stolitsa). Teoksessa esiintyy myös kreikkalaisen mytologian ”mainadit”-aihe, joka nivoutuu ”naisrunouden” diskursiiviseen ulottuvuuteen, mikä puolestaan tarkentuu vasta kontekstin rekonstruoinnin yhteydessä. Tutkielmassa siis kartoitetaan aluksi Susanna Marin biografiaa ja sen jälkeen rekonstruoidaan yllä mainitut kirjallisuushistorialliset kontekstit ja tarkastellaan ”Abemia” niiden valossa. ”Abemista” on aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa vain vähän huomioita ja niissä sitä pidetään yleisesti ”rakkaudentunnustuksena imaginistirunoilija Anatoli Mariengofia kohtaan”, koska rakkausrunot on suunnattu henkilölle nimeltään Anatoli ja ne sisältävät viittauksia Anatoli Mariengof –henkilön tunnistettaviin piirteisiin. Toisaalta Susanna Mar on sanonut haluavansa tulla ”imaginistiseksi Anna Ahmatovaksi”. Näitä huomioita pidetään teoksen analyysin päälähtökohtina. Nitševokien ryhmän toiminnan kartoittaminen ja Marin osuus siinä osoittautuu mielenkiintoiseksi lähinnä biografisessa mielessä. Nitševokien teatraalisuuteen ja skandaalihakuisuuteen perustuva toiminta ei tarjoa sinänsä mitään teoreettista pohjaa runojen kirjoittamiseen, joten erilliselle nitševoki-luennalle ei ollut tarvetta. Imaginisti-luenta osoittautuu puolestaan hedelmälliseksi. Käy ilmi, että teoksessa hyödynnetään monipuolisesti imaginistien teoriaa, kaunokirjallista tuotantoa ja käytänteitä. Mar kohtelee imaginismia kokonaisuutena, josta pilkkoo osasia ja luo uusia merkityksiä osia yhdistellen käyttäen, niin ikään imaginistien, montaasitekniikkaa. ”Abemin” Anatoli osoittautuu tekstiksi runoilija Anatoli Mariengofista, hänen elämästään ja tuotannostaan, josta monteeraamalla luodaan uusi päähenkilö ”Abemin” rakkausrunojen kohteeksi. Tämä muodostaa teoksen tärkeimmän osan. ”Naisrunouden” rekonstruointi osoittaa, että Susanna Mar oli tietoinen ”naisrunoudesta” käytävästä keskustelusta ja hän viittaa eri ”naisrunouden” edustajiin ja monteeraa heidän tuotantoaan ”Abemissa”. Teos sisältää ”naisrunoudelle” tyypilliseksi luettuja piirteitä, kuten esimerkiksi tunnustuksellisuus. Viittaus mainadi-myyttiin näyttää viittavan tapaan, jolla naisrunoilijoista puhuttiin ajan kritiikissä ja muun muassa tämä tuo teokseen tendenssikirjallisuusmaisen ulottuvuuden. Lopputulokset osoittavat, että ”Abem” on luonteeltaan hyvin intertekstuaalinen ja sen perinteinen vastaanotto ”rakkaudentunnustuksena” saa paljon monipuolisempia tulkintoja ja kysymys itse rakkaudentunnustuksesta jää pikemminkin avoimeksi. Teoksessa näkyy vahvasti Susanna Marin taiteellisten esikuvien vaikutteet ja ne on tuotu osaksi sisältöä pääosin imaginistien montaasitekniikkaa hyödyntäen.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record