Clinical Phenotype and Genetic Epidemiology of Schizophrenia in a Finnish Isolate

Show simple item record

dc.contributor.author Arajärvi, Ritva
dc.date.accessioned 2010-11-25T13:58:44Z
dc.date.available 2010-11-25T13:58:44Z
dc.date.issued 2006-05-05
dc.identifier.uri URN:ISBN:951-740-613-4 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/22976
dc.description.abstract This study is part of the joint project "The Genetic Epidemiology and Molecular Genetics of schizophrenia in Finland" between the Departments of Mental Health and Alcohol Research, and Molecular Medicine at the National Public Health Institute. In the study, we utilized three nationwide health care registers: 1) the Hospital Discharge Register, 2) the Free Medication Register, and 3) the Disability Pension Register, plus the National Population Register, in order to identify all patients with schizophrenia born from 1940 to 1976 (N=33,731) in Finland, and their first degree-relatives. 658 patients with at least one parent born in a homogeneous isolate in northeastern Finland were identified, as well as 4904 familial schizophrenia patients with at least two affected siblings from the whole country. The comparison group was derived from the Health 2000 Study. We collected case records and reassessed the register diagnosis. Were contacted the isolate patients and a random sample of patients from the whole country to make diagnostic clinical interviews and to assess the negative and positive symptoms and signs of schizophrenia. In addition to these patients, we interviewed siblings who were initially healthy according to the Hospital Discharge Register. Of those with a register diagnosis of schizophrenia, schizoaffective or schizophreniform disorder, 69% received a record-based consensus diagnosis and 63% an interview-based diagnosis of schizophrenia. Patients with schizophrenia having first-degree relatives with psychotic disorder had more severe affective flattening and alogia than those who were the only affected individuals in their family. The novel findings were: 1) The prevalence of schizophrenia in the isolate was relatively high based on register (1.5%), case record (0.9-1.3%), and interview (0.7-1.2%) data. 2) Isolate patients, regardless of their familial loading for schizophrenia, had less delusions and hallucinations than the whole country familial patients, which may be related to the genetic homogeneity in the isolate. This phenotype encourages the use of endophenotypes in genetic analyses instead of diagnoses alone. 3) The absence of register diagnosis does not confirm that siblings are healthy, because 7.7% of siblings had psychotic symptoms already before the register diagnoses were identified in 1991. For genetic research, the register diagnosis should therefore be reassessed using either a structured interview or a best- estimate case note consensus diagnosis. Structured clinical interview methods need be considered also in clinical practice. en
dc.description.abstract Skitsofrenian esiintyvyys, oirekuva ja geneettinen epidemiologia Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, jonka oireita ovat aistiharhat, harhaluulot, outo käyttäytyminen ja ajatushäiriöt. Lisäksi ns. negatiivisia oireita ovat tunne-elämän latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus ja mielihyvän menetys. Tämä väitöskirjatyö on osa laajempaa Kansanterveyslaitoksen vakavien mielenterveyden häiriöiden geneettistä epidemiologiaa ja molekyyligenetiikkaa koskevaa hanketta, jota toteutetaan Mielenterveyden ja Alkoholitutkimuksen osastolla yhteistyössä Molekyylilääketieteen osaston kanssa. Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä sekä Kansaneläkelaitoksen ilmaislääke- ja eläkerekistereistä muodostettiin tutkimusaineisto, yhteensä 33 731 vuosina 1940 76 syntynyttä potilasta, joilla oli skitsofreniaan viittaava diagnoosi. Heistä muodostettiin kaksi tutkimusryhmää: Kuusamosta (ns. isolaatista) lähtöisin olevat 658 potilasta sekä koko Suomesta 4904 potilasta perheistä, joissa oli vähintään kaksi sairasta sisarusta. Vertailuryhmä saatiin Terveys 2000 -tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistuneille potilaille määriteltiin sairauskertomukseen perustuva konsensusdiagnoosi, ja osalle heistä tehtiin myös strukturoidut diagnostiset sekä oirekuvaa kartoittavat haastattelut. Jokaista potilasta kohden tutkittiin mikäli mahdollista vähintään yksi rekisteritietojen mukaan terve sisarus. Skitsofreniadiagnoosi piti konsensusdiagnoosin perusteella paikkansa 69 %:lla ja haastattelun perusteella 63 %:lla niistä potilaista, joilla oli rekisteritietojen perusteella skitsofrenia, skitsoaffektiivinen tai skitsofreniforminen psykoosi. Perheet, joissa oli useampia sairaita sisaruksia, edustivat suvuittain ilmenevää skitsofreniaa. Siihen liittyi korostetusti skitsofrenian negatiivisia oireita. Uusia löydöksiä olivat: 1) skitsofrenian esiintyvyys oli tarkasti geneettisesti määritellyssä isolaatissa kansainvälisesti korkea rekisterien (1,5 %), konsensuksen (0,9 1,3 %) ja haastattelun (0,7 1,2 %) perusteella, 2) näiden potilaiden oirekuvassa oli vähemmän harhaluuloja ja aistiharhoja kuin koko maan monisairaiden perheiden potilaissa, mikä saattaa ilmentää skitsofrenian periytyvää piirreominaisuutta, 3) pelkästään rekisteritietoja ei voida käyttää skitsofreniaa sairastavien potilaiden terveiden sisarusten ilmiasun määrittämiseen geneettisiä tutkimuksia varten, koska 7,7 %:lla terveistä sisaruksista oli haastattelun perusteella ollut psykoottinen häiriö tai sen oireita. Tutkimuksessa käytettävät rekisteridiagnoosit on siten varmennettava diagnostisella haastattelulla tai konsensusdiagnoosin avulla. Strukturoitua haastattelua suositellaan myös kliiniseen käyttöön. fi
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.relation.isformatof Helsinki: Edita Prima Oy, 2006, Publications of the National Public Health Institute, KTL A6/2006. 0359-3584 fi
dc.relation.isformatof URN:ISBN:951-740-612-6 fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1458-6290 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject lääketiede fi
dc.title Clinical Phenotype and Genetic Epidemiology of Schizophrenia in a Finnish Isolate en
dc.title.alternative Skitsofrenian esiintyvyys, oirekuva ja geneettinen epidemiologia fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Artikkeliväitöskirja fi
dc.type.ontasot Artikelavhandling sv
dc.ths Lönnqvist, Jouko
dc.opn Joukamaa, Matti
dc.type.dcmitype Text
dc.contributor.organization University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Psychiatry en
dc.contributor.organization National Public Health Institute, Department of Mental Health and Alcohol Research en
dc.contributor.organization Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos fi
dc.contributor.organization Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin sv
dc.type.publication doctoralThesis

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
clinical.pdf 391.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record