Luokanopettajien suhtautuminen kosketukseen pedagogisena keinona

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712196004
Title: Luokanopettajien suhtautuminen kosketukseen pedagogisena keinona
Author: Vanhanen, Vilma
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712196004
http://hdl.handle.net/10138/229781
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. Touching is an essential part of human life and well-being: touch is a way of communicating in human interaction, and touching has positive influence on growth and development of a child. Thus, touching should also be a part of school life in interaction between a teacher and a student. On the other hand, many studies discuss concerns that teachers have regarding touching students. In this study, the aim was to discuss primary school teachers' attitudes towards touching as a pedagogical tool: is it allowed to touch children, do teachers want to touch in the first place, in what kind of situations do teachers touch, and how is touching discussed in schools. The purpose of this study is to enhance understanding of touching in schools. Methods. The research data was gathered by interviewing six class room teachers, and I applied theme interview in the interview. This study was a qualitative study, and I applied phenomenography study's analysis model in the analysis. Phenomenography is based on different kinds of ways of understanding the same phenomenon: therefore I observed primary school teachers' different views about touching in school. Results and conclusions. Primary school teachers associated six different meanings with touching: touching as natural and common thing; as a tool for calming and guiding; as caring; as a worry; as an object of avoiding; and as restricting. The factors that influence teacher's decision to touch are the norms of society and community, context of the situation in which touching occurs, teacher's own touching history, characteristics regarding a student, instructions or pedagogical freedom, and conscious decision making or spontaneous action. As a summary for these results, there was formed five different roles for teachers as touchers: teacher as an educator, as a communicator, as a restrictor, as an avoider, and as a victim. Even though the results cannot be generalized to apply every primary school teacher, the results imply possible ways of comprehending touching as a pedagogical tool.Tavoitteet. Koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen ovat olennainen osa ihmisten elämää ja hyvinvointia: kosketus toimii viestintävälineenä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, ja kosketus edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Koskettaminen kuuluu näin myös kouluun osana opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. Toisaalta monet tutkimukset kertovat huolista, joita opettajilla on liittyen oppilaiden koskettamiseen. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena kuvata luokanopettajien suhtautumista koskettamiseen pedagogisena keinona: saako oppilaita koskettaa, haluavatko opettajat koskettaa ylipäätään, millaisissa tilanteissa koskettamista tapahtuu, ja miten kouluissa puhutaan koskettamisesta. Tutkimustehtävänä tässä tutkimuksessa on siis lisätä ymmärrystä koulussa tapahtuvasta koskettamisesta. Menetelmät. Hankin aineistoni haastattelemalla kuutta luokanopettajaa, ja sovelsin haastattelussa puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmää. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, ja aineiston analyysissa sovelsin fenomenografisen tutkimuksen analyysimallia. Fenomenografiassa lähtökohtana ovat erilaiset tavat käsittää sama ilmiö: tarkastelin siis luokanopettajien erilaisia tapoja käsittää koskettaminen koulussa. Tulokset ja johtopäätökset. Luokanopettajat liittivät koskettamiseen kuusi eri merkitystä: koskettaminen luonnollisena ja arkisena asiana, koskettaminen rauhoittamisen ja ohjaamisen välineenä, koskettaminen välittämisenä, koskettaminen huolenaiheena, koskettaminen välttämisen kohteena ja koskettaminen rajoittamisena. Opettajien koskettamiseen vaikuttavia tekijöitä aineistoni perusteella olivat yhteiskunnan ja yhteisön normit, koskettamisen tilannekontekstit, opettajan oma kosketushistoria, oppilaisiin liittyvät piirteet, ohjeistukset tai pedagoginen vapaus sekä tietoinen päätöksenteko tai spontaani toiminta. Näiden tulosten yhteenvetona opettajille rakentui viisi eri abstraktia roolia koskettajana: opettaja kasvattajana, viestijänä, rajoittajana, välttelijänä sekä uhrina. Vaikka tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia luokanopettajia, ne kertovat niistä mahdollisista suhtautumistavoista, joita opettajilla voi olla liittyen koskettamiseen.
Subject: kosketus
alakoulu
opettaja
oppilas
fenomenografia
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vanhanenvilma_gradu_2017.pdf 599.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record