Tekstiilien värjäys levällä : Rakkolevästä saatavat värit ja niiden värinkesto

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712196000
Title: Tekstiilien värjäys levällä : Rakkolevästä saatavat värit ja niiden värinkesto
Author: Bernoulli, Aija-Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712196000
http://hdl.handle.net/10138/229787
Thesis level: master's thesis
Abstract: Textile dyeing processes remain environmentally hazardous and there is a need to develop more sustainable dyeing methods and dye sources. Natural dye sources such as plants and funghi have been researched but there is little or no research on algae as a dye source. Bladderwrack (Fucus Vesiculosus) has intrigued researchers around the globe; they try to find potential new uses for it in medicine, food industry etc. This research aims to find out the potential colours obtainable from bladderwrack on cotton, bamboo and wool knit fabrics. The colour fastness of the dyed textiles is tested with standardised colour fastness tests on domestic laundering, abrasion and daylight, to determine if bladderwrack could be a potential dye source in future. In this experimental research textile samples were at first dyed with bladderwrack using various mordanting methods. Mordanting methods used were alum, alum with tannin, tannin, 12-hour tannin and a 3-step method (alum – tannin – alum). Along with mordanted samples also unmordanted 0-samples were dyed and tested. After dyeing the samples were tested according to standardised colour fastness tests. Test samples were graded according to grey-scales, blue wool scale and, in case of colours obtained and colour fastness on domestic laundering test, the colour change was also measured with a CIELab – spectrophotometer to achieve L-, a-, b-values. Test results underwent a qualitative process where descriptive analysis was used. All specimens where analysed with quantitative methods and numeric data was collected from both, grey-scales and photometric measurements. Bladderwrack proved to be a viable dye source. It had a fair to good colour fastness throughout tests, although some variation did occur in between different fibres and mordanting methods. Wool did dye up to a much more vivid and darker shade of brown than cotton and bamboo that both came out of dye bath in various shades of beige. No mordanting method proved to be above others but unmordanted samples did well in all tests. There seems to be potential using bladderwrack as a textile dye source. Therefore, further research is needed to discover its full potential.Tekstiilien värjäysprosessit ovat usein ympäristölle haitallisia. Synteettisille väriaineille on alettu etsiä vaihtoehtoja luonnonväriaineista ja niiden kaupallista käyttöä tutkitaan. Vaikka muita luonnonvärien lähteitä onkin tutkittu, ei rakkolevän käyttämisestä tekstiilien väriaineena ole vielä tutkimuksia. Kuitenkin rakkolevää tutkitaan muuten todella paljon. Tämän tutkimuksen kohteena on rakkolevästä saatavien erilaisten värisävyjen kartoitus ja värisävyjen pysyvyyden testaus standardinmukaisten värinkestotestien avulla. Tutkimus toteutettiin kokeellisena tutkimuksena, jossa värjättiin rakkoleväliemellä ja erilaisilla puretustavoilla puuvilla-, bambu-, ja villaneuloksia. Puretustapoina käytettiin alunapuretusta, alunan ja tanniinin yhtäaikaispuretusta, tanniinipuretusta, 12 tunnin tanniinipuretusta ja 3-vaiheista aluna - tanniini - aluna puretusta. Lisäksi testattiin purettamattomat 0-näytteet. Värjäyksen jälkeen näytteille suoritettiin standardinmukaiset värinkestotestit; värin pesunkestotesti (+ tahriutuminen), värin hankauksenkestotesti ja sovelletusti värin valonkestotesti. Näytteet arviotiin harmaa-asteikoilla ja saadut värit sekä värin pesunkestotestin tulokset mitattiin CIELab-värinmittauslaitteella, jolloin niille saatiin myös L-, a-, b-arvot. Testien tuloksia tarkasteltiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Tuloksena oli laadullista, kuvailevaa ja numeerista dataa. Testituloksille laskettiin vaihteluvälit. Lopuksi testitulokset analysoitiin. Rakkolevä osoittautui varsin hyväksi värinlähteeksi. Sillä värjätyt sävyt pysyivät hyvin tekstiileissä lähes kaikissa standardinmukaisissa värinkestotesteissä. Hajontaa esiintyi jonkin verran sekä värjättävien materiaalien, että puretustapojen suhteen. Villa värjäytyi puuvillaa ja bambua huomattavasti vahvemman väriseksi. Siinä missä puuvilla ja bambu saivat vaaleita beigen sävyjä, värjäytyivät villanäytteet selkeän punaruskeiksi. Puretustavoista mikään ei erottunut kaikissa värinkestotesteissä selvästi muita paremmaksi, mutta purettamattomat 0-näytteet selvisivät erittäin hyvin puretettujen näytteiden rinnalla. Selkeästi huonoimmaksi puretustavaksi nousi 3-vaiheinen puretus, jonka käyttöä ei ainakaan tämän tutkimuksen perusteella voi suositella käytettäväksi rakkolevävärjäyksessä. Rakkolevällä on selvästi potentiaalia tekstiilien värjäyksessä ja sitä tulisikin tutkia vielä lisää.
Subject: fucus vesiculosus
levävärjäys
luonnonvärit
rakkolevä
värinkesto
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
progradu 102017 Final ALBernoulli.pdf 1.323Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record