Kaksikielinen kriisi. Kriisin sanoittaminen suomeksi ja ruotsiksi Loviisa16-kriisiviestintäsimulaatiossa.

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor.author Sjöblom, Annika
dc.date.accessioned 2018-01-03T12:04:58Z
dc.date.available 2018-01-03T12:04:58Z
dc.date.issued 2017-12
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/230141
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2017121155635
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella viranomaisten kaksikielisen kriisiviestinnän toteutumista ja esitellä niitä eroja, joita kaksikielisessä sanoittamisessa voi löytyä. Samalla tutkitaan myös viranomaisten tapaa sanoittaa tapahtunutta kriisiä ja luoda kuvaa itsestään sekä toiminnastaan. Kriisiviestintä muuttuu myös jatkuvasti globalisaation ja median murroksen myötä. Tästä johtuen tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi eroja kriisin sanoittamisessa tiedotteiden sekä sosiaalisen median tekstien välillä. Tutkimukseni aineisto koostuu Loviisa16-kriisiviestintäsimulaation aikana tuotetuista teksteistä. Simulaatio toteutettiin keväällä 2016 Loviisan ydinvoimalalla. Lain mukaan ydinvoimaloiden tulee järjestää suuronnettomuusharjoitus joka kolmas vuosi ja kyseinen harjoitus oli toinen laatuaan, jossa myös sosiaalisen median käyttöä simuloitiin sille erikseen rakennetuilla alustoilla. Harjoitukseen osallistui niin viranomaisorganisaatioita kuin yrityksiäkin sekä tutkijoita ja opiskelijoita Helsingin yliopistolta. Tutkimuksessa käytetään lähiluvun menetelmää, jonka avulla voidaan tulkita aineiston merkityksiä yksityiskohtaisen analyysin avulla. Teoreettisesti tutkimus perustuu pitkälti Gioian ja Chittipeddin sisäistämisen ja sanoittamisen käsitteisiin. Sanoittamisen nähdään olevan tapa, jolla pyritään vaikuttamaan viestin vastaanottajan sisäistämisprosessiin. Tässä pro gradussa hyödynnetään myös kaksikielisyydestä tehtyjä tutkimuksia, joista tärkeimpänä voidaan pitää Grosjeanin työtä. Tutkimuksessa viitataan toistuvasti kielilakiin, jonka mukaan kaikki viranomaisten vaaratiedotteet tulee julkaista sekä suomeksi että ruotsiksi. Lähiluvun aikana neljä erillistä teemaa nousee muita tärkeämmiksi; julkaisu ja muut määrälliset erot, kieli ja käännökset, ydinvoimakriisin sanoitus viranomaisten puolesta sekä sosiaalisen median haasteet ja mahdollisuudet. Analyysiosuudessa näitä teemoja tarkastellaan tarkemmin ja nostetaan esille useita esimerkkejä aineistosta. Tulokset osoittavat kriisiviestinnän toteutuvan osittain epätasaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsinkielinen kriisiviestintä on huomattavasti suomenkielistä suppeampaa, mistä johtuen suomenkielinen yleisö saa kattavamman kuvauksen tapahtuneesta. Ratkaisuksi ehdotetaan Sisäministeriön mukaista keskitettyä kääntämistä, jolloin resursseja vapautuisi muuhun viestintään. Loviisa16-simulaatiossa sosiaalista mediaa hyödynnettiin, mutta sen käyttöä olisi syytä tulevaisuudessa monipuolistaa. Tutkimuksessa ehdotetaan yhteisten tunnisteiden käyttöä, jolloin kansalaisen olisi helpompi päästä osaksi laajaa viranomaisviestintää. Loviisa16-kriisiviestintäsimulaatio ja siitä tehty tutkimus osoittaa kriisiviestinnän olevan hyvin moniulotteista jopa simuloidun harjoituksen aikana. Kaksikielistä kriisiviestintää olisi hyvä tutkia jatkossakin, jolloin myös useampien kielten tuominen mukaan viranomaisviestintään kriisin keskellä toteutuisi sujuvammin. fi
dc.language.iso fi fi
dc.subject viranomaisviestintä fi
dc.subject sanoittaminen fi
dc.subject kriisisimulaatio fi
dc.title Kaksikielinen kriisi. Kriisin sanoittaminen suomeksi ja ruotsiksi Loviisa16-kriisiviestintäsimulaatiossa. fi
dc.subject.ysa kriisiviestintä fi
dc.subject.ysa kaksikielisyys fi
dc.subject.ysa ydinvoimalat fi
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.subject.discipline Viestintä fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe2017121155635

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sjoblom_Viestinta.pdf 738.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record