Koulukunto vai koulun kunto? : Erityisopettajien näkemyksiä psyykkisesti oireilevien oppilaiden koulunkäynnistä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801181056
Title: Koulukunto vai koulun kunto? : Erityisopettajien näkemyksiä psyykkisesti oireilevien oppilaiden koulunkäynnistä
Author: Kinnunen, Auli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801181056
http://hdl.handle.net/10138/231282
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals. The goal of this study was to find out what thoughts and opinions special education teachers have about the informal term school fitness and its use when talking about elementary school pupils with mental symptoms. The second goal was to find out what experiences the teachers have with these pupils, and what it is like to teach them. The third goal was to find out how the teachers perceive the methods the schools can have in place for supporting the wellbeing of the pupils, and how the schools could reduce the strain and stress that these pupils face. Methods. This was a qualitative study with material consisting of three parts. The first part came from a discussion thread dealing with the topics of this study in the Erkkamaikat (special education teachers) group on Facebook. The second and most central part of the material consisted of five semi structured interviews with special education teachers. Three of the interviewees were found through the Erkkamaikat Facebook group, one through the author's own network, and one was a participant in the training for Vaativa erityinen tuki (Challenging special needs support) at the University of Helsinki. Two lectures from this training form the third part of the study material. The three components of the material were partly handled separately, and partly as a unified whole based on content analysis and discourse analysis. Results and conclusions. The teachers considered school fitness mostly as a good and descriptive term, and it appeared that most of the teachers used the term naturally when talking about pupils with mental symptoms. The teachers felt both helpless and hopeful. When feeling helpless, they for example wished to move the responsibility elsewhere, and felt concern for the other pupils. According to the teachers, pupils with challenging behavior are often stressed and overstrained. The teachers felt hopeful when talking about methods and ideas to support the wellbeing of the pupils. They reflected on the structure and culture of the school, and the teachers thought that the school should expand more to cover overall wellbeing instead of concentrating on only subject teaching. They also thought that the schools should increase the cooperation between different sections for supporting the wellbeing of the pupils.Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää (erityis)opettajien ajatuksia epävirallisesta termistä koulukuntoisuus, kun puhutaan psyykkisesti oireilevista perusopetuksen oppilaista. Toisena tehtävänä oli kartoittaa opettajien kokemuksia kyseisistä oppilaista ja heidän opettamisestaan. Kolmantena tavoitteena oli selvittää opettajien näkemyksiä koulun keinoista ja mahdollisuuksista tukea oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vähentää oppilaiden kokemaa ylikuormittumista. Menetelmät. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostui kolmesta osiosta. Ensimmäinen osa oli hankittu Erkkamaikkojen Facebook-ryhmästä tutkimusaiheisiin liittyvästä keskusteluketjusta. Tutkimuksen keskeisin aineisto sisälsi viiden erityisopettajan puolistrukturoidut haastattelut. Kolme haastateltavaa löytyi Erkkamaikkojen Facebook-ryhmän kautta ja yksi tutkimuksen tekijän oman verkoston kautta. Yksi haastateltava löytyi Helsingin yliopistossa järjestetyssä Vaativan erityisen tuen koulutuspäiviltä, jonka kaksi luentoa olivat aineiston kolmas osa. Aineistoja käsiteltiin teemoittain osittain erikseen, osittain yhtenä kokonaisuutena sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin periaatteiden mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat pitivät koulukuntoisuutta pääosin hyvänä ja kuvaavana terminä, ja vaikutti siltä, että suurin osa aineiston opettajista käytti sitä luontevasti puhuessaan psyykkisesti oirehtivista oppilaista. Opettajien kuvauksista löytyi neuvottomuutta ja toiveikkuutta. Neuvottomat puheet sisälsivät toivetta siirtää vastuuta muille tahoille ja huolta muista oppilaista. Opettajien mukaan haastavan käytöksen takana on usein oppilaan suuri ylikuormitustila ja stressi. Toiveikkaat puheet sisälsivät kertomuksia hyvinvointia tukevista keinoista. Niissä pohdittiin koulun rakenteita ja toimintakulttuuria, ja kaivattiin laajempaa ajattelua oppiaineisiin keskittyvän ajattelun sijaan. Koulun pitäisi saada entistä paremmin yhteistyöhön eri toimijat, ja oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista tulisi lisätä.
Subject: psyykkiset oireet
koulukuntoisuus
hyvinvointi
ylikuormittuminen
opettajien kokemukset
Discipline: Special Education
Erityispedagogiikka
Specialpedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record