Sosiaalinen hyvinvointi opettajan työhyvinvoinnin tukipilarina

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801181047
Title: Sosiaalinen hyvinvointi opettajan työhyvinvoinnin tukipilarina
Author: Nakari, Noora
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801181047
http://hdl.handle.net/10138/231295
Thesis level: master's thesis
Abstract: Teacher well-being has been discussed amongst the professionals and those working in the area for many years now. The phenomena has been widely studied before and numerous studies show for example that the teacher profession is often experienced as stressful and that violence is a factor that decreases well-being significantly in the profession. What makes the subject significant in terms of the society, is that teacher well-being also has an impact on student well-being. The purpose of this study is to portray through the personal experiences of one experienced teacher those factors that have an impact on teacher well-being at work. The study was carried out as as a qualitative research and its methodological basis was in the hermeneutical and phenomenological approach. Used as the empirical data of the study was a theme interview of one teacher. The theme of the interview was teacher well-being. The gathered data was analyzed using thematising as the data analysis method and more spefically the contextualized approach were the significations produced by the interviewee are tied to a wider frame of reference. From the data and with the help of the chosen frame of reference was searched the elements of physical well-being, emotional well-being, social well-being, well-being in relation of work, well-being related to the working environment and well-being related to the organization. On the basis of the analysis conjugated from the data and the chosen frame of reference teacher well-being was affected in this study by physical well-being, emotional well-being and social well-being as well as by factors related to the well-being in relation of work, the well-being related to the working environment and the well-being related to the organization. As a conclusion from this particular study can be stated that social well-being has a vast impact on the well-being of the teacher in question and more precisely the importance of the relationship between the teacher and collegues is a major factor in teacher well-being at work.Opettajien työhyvinvointi on puhuttanut ammattihenkilöstöä ja alalla olevia jo useiden vuosien ajan. Ilmiötä on tutkittu paljon aiemminkin, ja tutkimuksista selviää mm. se, että opettajan ammatti koetaan yleisesti stressaavana sekä se, että väkivalta on tällä hetkellä vakava kuormitustekijä opetusalalla. Yhteiskunnallisesti merkittävän aiheesta tekee sen, että opettajien hyvinvoinnilla nähdään olevan yhteys oppilaiden hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata opettajien työhyvinvointia yhden kokeneen opettajan omakohtaisten kokemusten kautta, ja näin tuoda näkyväksi niitä tekijöitä, joilla on vaikutusta opettajien työhyvinvointiin jokapäiväisen arjen tasolla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka metodologisena lähtökohtana oli fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimi yhden opettajan teemahaastattelu, jonka aiheena oli opettajien työhyvinvointi. Kokoonsaatu data analysoitiin käyttämällä aineiston analyysikeinona teoriaan pohjautuvaa teemoittelua ja sen sisällä kontekstuaalista lähestymistapaa, jossa yksilön tuottamat merkitykset yritetään sitoa laajempaan viitekehykseen. Aineistosta etsittiin valitun viitekehyksen avulla fyysisen hyvinvoinnin, henkisen hyvinvoinnin, sosiaalisen hyvinvoinnin, työn suhteeseen liittyviä hyvinvoinnin, työympäristöön liittyviä hyvinvoinnin sekä organisaatioon liittyviä hyvinvoinnin tekijöitä. Tutkimusaineistosta tehdyn analyysin ja valitun viitekehyksen perusteella opettajan työhyvinvointiin tässä tutkimuksessa vaikuttivat niin fyysinen, henkinen kuin sosiaalinen hyvinvointikin. Samoin vaikutusta oli työn suhteeseen, työympäristöön ja organisaatioon liittyvillä hyvinvointitekijöillä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että erityisesti sosiaalinen hyvinvointi on merkittävässä roolissa haastateltavan oman työhyvinvoinnin kannalta, ja sen sisällä korostuu eritoten opettajan ja kollegojen välisen suhteen tärkeys opettajan työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Subject: opettajien työhyvinvointi
työstressi
työuupumus
työn voimavaratekijät
työn kuormitustekijät
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record