Lääkeaineiden vaikutus uudelleen ohjelmoiduista kantasoluista tuotettuhin sydänlihassoluihin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801191082
Title: Lääkeaineiden vaikutus uudelleen ohjelmoiduista kantasoluista tuotettuhin sydänlihassoluihin
Author: Silvennoinen, Julia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801191082
http://hdl.handle.net/10138/231365
Thesis level: master's thesis
Abstract: Sydänlihaksen supistuminen perustuu yksittäisten sydänlihassolujen sarkomeerirakenteen toimintaan. Sähköisen impulssin ja siitä indusoituvien natrium-, kalium- ja kalsium-ionivirtojen ansiosta solunsisäinen kalsiumtaso nousee, mikä mahdollistaa sarkomeerin kahden filamenttikomponentin, aktiinin ja myosiinin, keskinäisen vuorovaikutuksen. Tämän ansiosta filamentit liukuvat toistensa lomiin, jolloin sarkomeeri lyhenee ja koko sydänlihassolu supistuu. Tähän supistumisprosessiin kohdistuvat poikkeavuudet voivat johtaa erilaisten sydänsairauksien kehittymiseen. Sarkomeerirakenteeseen kohdistuvat mutaatiot voivat aiheuttaa sydänlihaksen liikakasvua ja altistaa paksuseinäiselle eli hypertrofiselle kardiomyopatialle (HCM). Tässä sairaudessa sydämen seinämä sekä itse sydänlihassolut ovat paksuuntuneita, mikä voi johtaa useisiin eri komplikaatioihin kuten kammiohypertrofiaan, diastoliseen vajaatoimintaan ja rytmihäiriöihin. Ionikanaviin kohdistuvat muutokset altistavat erilaisille rytmihäiriöille. Pitkä QT-oireyhtymässä (LQTS) sydämen repolarisaatio on pidentynyt repolarisoivien ionivirtojen heikentymisen tai depolarisoivien ionivirtojen voimistumisen vuoksi. Perinnöllisessä vakavassa rytmihäiriössä (katekoliamiiniherkkä polymorfinen kammiotakykardia, CPVT) mutaatio on usein ryanodiinireseptoria koodaavassa geenissä, mikä johtaa kalsiumin epätasapainoon sydänlihassolussa. Tämä aiheuttaa sykkeen noustessa kammiolisälyöntisyyttä ja jopa polymorfista kammiotakykardiaa. Tutkimuksessa käytetyt solut oli tuotettu erilaistamalla potilaiden fibroblasteista uudelleenohjelmoituja kantasoluja (iPS-solut) sydänlihassoluiksi. Tutkimuksessa selvitettiin adrenaliinin esialtistuksen vaikutusta tiettyjä geenivirheitä (LQTS ja CPVT) kantavien sydänlihassolujen toimintaan. Lisäksi selvitettiin eri lääkeaineiden vaikutusta HCM-geenivirhettä kantaviin soluihin. Tutkimuksessa havaittiin HCM-soluissa pienempi syketaajuuden muutos kuin terveissä sydänlihassoluissa lääkealtistusten jälkeen. Muita sykepoikkeavuuksia ei havaittu. Adrenaliinikokeissa LQTS- sekä CPVT-solulinjoilla havaittiin tutkimusolojen aiheuttavan suuremman syketaajuuden muutoksen kuin itse lääkeaineen lisäys. Yhteenvetona nämä potilaista tuotetut sydänlihassolumallit tarjoavat erinomaisen mallin sydänsairauksien tutkimiselle, mutta olosuhteiden ja käytettyjen menetelmien optimointi on kriittistä luotettavien ja käyttökelpoisten tulosten takaamiseksi.
Subject: hypertrophic cardiomyopathy
cardiac myocyte
long QT syndrome
ventricular tachycardia
heart disease
stem cell
Discipline: Perustukimus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record