”Betonitornien harmaa laidun” 1960–1970-lukujen kerrostalolähiöiden täydennysrakentaminen Helsingin Sanomien jäsentämänä vuosina 2000–2016

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801241107
Julkaisun nimi: ”Betonitornien harmaa laidun” 1960–1970-lukujen kerrostalolähiöiden täydennysrakentaminen Helsingin Sanomien jäsentämänä vuosina 2000–2016
Tekijä: Hyytiäinen, Hanna-Mari
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tämän tutkimuksen aiheena on 1960–1970-luvun kerrostalolähiöiden täydennysrakentamiskirjoittelu ja siinä esiintyvät lähiödiskurssit eli lähiöstä puhumisen tavat. Tutkimuksessa pyritään etsimään vastauksia siihen, miten rakennettujen kerrostaloalueiden täydennysrakentamista koskeva sanomalehtikirjoittelu on jäsentynyt Helsingin Sanomissa vuosina 2000–2016. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena täydennysrakentamispaikkana kerrostalolähiö näyttäytyy ja millaisia lähiödiskursseja nousee esiin täydennysrakentamista koskevassa sanomalehtikirjoittelussa. Tämä tutkimus tarkastelee diskurssianalyyttisin metodein sitä, miten 1960–1970-luvuilla rakennetut kerrostalolähiöt jäsentyvät Helsingin Sanomien täydennysrakentamiskirjoituksissa vuosina 2000–2016. Näin ollen tutkimusaineistona toimivat Helsingin Sanomien vuosien 2000–2016 kerrostalolähiöiden täydennysrakentamista koskeva sanomalehtikirjoittelu. Sanomalehden valinnasta johtuen tutkimuksen kerrostalolähiöt paikantuvat pääkaupunkiseudulle. Suomalaisessa kaupungistumiskehityksessä on viime vuosina ollut havaittavissa alueellista huono-osaistumista, mikä paikantuu pääkaupunkiseudulla erityisesti 1960–1970-luvun kerrostalolähiöihin. Huono-osaistumisen lisäksi lähiöiden ongelmana nähdään vähentynyt ja ikääntynyt väestö sekä peruskorjauksen tarve. Täydennysrakentamisen tavoitteeksi on kirjattu muun muassa kaupunkirakenteen eheyttäminen ja lähiöiden sosiaalinen monipuolistaminen, jolla pyritään pysäyttämään ja ehkäisemään huono-osaistumisen kierrettä. Kerrostalolähiöiden rakenteelliset ja sosiaaliset ongelmat yhdistettynä 1960–1970-luvun kerrostalokannan rapistumiseen, on johtanut yhteiskunnallisesti vaikeaan tilanteeseen. Lähiöitä koskevasta sanomalehtikirjoittelusta paikantui neljä erilaista diskurssia, jotka ovat lähiön mahdollisuudet, lähiön puolustus ja lähiö ongelmaisena sekä lähiö ristiriitaisena täydennysrakentamispaikkana. Voimakkaimmaksi diskurssiksi nousi diskurssi, jossa lähiö nähdään mahdollisuutena. Lähiön puolustusdiskurssi korosti lähiön ainutlaatuisuutta ja merkityksellisyyttä sen asukkaiden elinympäristönä ja kotina. Ristiriitadiskurssilla tarkoitetaan niitä juttuja, joissa lähiö nähdään ristiriitoja aiheuttavana täydennysrakentamispaikkana. Vaikka suurin osa sanomalehtijutuista mainitsee ajan lähiön vanhana ja rapistuvana, ei ongelmaiseen lähiöön viittaava puhetapa noussut aineistossa valta-asemaan. Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että lähiöstä puhumisen tavat vaihtelevat puhujasta, hänen motiiveistaan ja puhumisen kohteesta riippuen. Diskurssien avulla pystyi tekemään sen keskeisen havainnon, että lähiö on vallankäytön areena, jossa suuri ongelma on ristiriitainen ja naiivi suhtautuminen lähiön sosiaalisen elämän kehittämiseen, mikä hidastaa lähiöiden huono-osaistumisen kierteen katkaisemista. Koska pääkaupunkiseudun lähiöt ovat toisistaan vahvasti poikkeavia, ei tutkimus kerro sitä, millaisia lähiöt todella ovat. Sen sijaan tutkimus antoi tietoa siitä, millaisena pääkaupunkiseudun lähiöt näyttäytyvät täydennysrakentamiskirjoittelun kontekstissa. Tutkimus toi esille myös sen, ketkä lähiöiden täydennysrakentamiskirjoittelussa ovat esillä ja mitkä lähiöt ovat median mielenkiinnon kohteena. Lisäksi tutkimus on selvittänyt sitä, miten eri tahot reagoivat täydennysrakentamiseen. Tutkimus on myös pyrkinyt valottamaan niitä motiiveja, joita eri tahojen puheenvuorojen taustalla vaikuttaa.This paper studies discourses about suburbs that occur in newspaper writings about 1960s and 1970s infill development. The study aims to find out how writings about infill development are structured in the local newspaper Helsingin Sanomat between 2000 and 2016. The objective is to discover how a high-rise suburb appears as a site for infill development, and what kinds of discourses appear in newspaper writings about infill development. The paper uses discourse analysis to examine how high-rise suburbs built in 1960-1970 are discussed in Helsingin Sanomat between 2000 and 2016, using writings about infill development in Helsingin Sanomat in that period as research material. Due to the choice of newspaper, the addressed suburbs are found in the Helsinki metropolitan area. In recent years, Finnish urbanization has led to regional economic marginalization, which in the Helsinki metropolitan area is concentrated in the high-rise suburbs of the 1960s and 1970s. In addition to economic marginalization, these suburbs are seen to suffer from decreasing and aging population, and a need for renovations. The stated aims of infill development include urban unification and social diversification of the suburbs in order to prevent the cycle of economic marginalization. Combined with deterioration of apartments built in the 1960s and 1970s, structural and social problems in high-rise suburbs have led to a societally challenging situation. The writings contained four discourses about suburbs: potential of the suburbs, defense of the suburbs, the suburb as problematic, and the suburb as a conflict-prone site for infill development. The most powerful discourse was about potential. The defense discourse emphasized the uniqueness and meaningfulness of the suburb as the environment and home of its inhabitants. The conflict discourse refers to writings where the suburb is seen as an infill development site that causes conflict. While most of the newspaper writings mention the age and deterioration of the period’s suburbs, the problem discourse did not dominate the research material. Based on the research, the ways of talking about the suburb depend on the speaker, the speaker’s motives, and the subject. The discourses allowed a crucial observation that the suburb is an arena for wielding power where a contradictory and naïve attitude towards developing suburban social life is a major problem slowing down the prevention of economic marginalization. Because the suburbs of the Helsinki metropolitan area are very different, the research doesn’t reveal what suburbs are really like. Instead, the research shows how the suburbs of the metropolitan area appear in the context of writings about infill development, and reveals the persons featured in writings about infill development as well as the suburbs that are interesting to the media. The study also examines how different parties react to infill development, and seeks to shed light on the motives behind the remarks of different parties.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201801241107
http://hdl.handle.net/10138/231584
Päiväys: 2018-01-25
Oppiaine: Maantiede


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot