The dialogism of ideologies about equality, democracy and human rights within Finnish education : Many voices and many faces

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3929-0
Julkaisun nimi: The dialogism of ideologies about equality, democracy and human rights within Finnish education : Many voices and many faces
Tekijä: Simpson, Ashley
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Grounded within Mikhail Bakhtin's work on dialogism (Bakhtin, 1981; 1984; 2012) this PhD focuses on the relationships between meta-discourses about Finnish education and individual utterances in constructing representations about Finnish education. As meta-discourses about the successes and popularity of Finnish education are reproduced, concepts such as democracy, equality, and, human rights have seemingly become synonymous with Finnish education, and, the country of Finland more generally. The articles contained within this PhD summary chart and trace the ways practitioners in education (academics, policy-makers, teachers, NGO practitioners, amongst others) grapple with discursive constructs of democracy, equality, and human rights. The data set used within this PhD consists of interviews I conducted with NGO practitioners, interviews from a conference I co-organized at the University of Helsinki, and, a series of multimedia data (online videos and podcasts from leading Finnish educators and experts in the field). The data analysis methods consist of tools found within discursive pragmatics, including dialogism and heteroglossia, indexicality, ventriloquism, and, facework. In recent years the Ministry of Education and Culture and the Finnish National Agency for Education in Finland have conducted curricular reviews documenting the need for more student participation and democracy within Finnish schools. One of the main concurrent questions within all of the journal articles in this thesis, ultimately, is how practitioners understand and express key notions such as democracy, equality and human rights. Here, Bakhtin's work on discourse theory and practice illuminates the constant refraction and metamorphoses of individual utterances about democracy, equality and human rights whilst the utterer seemingly is always hesitantly gesturing towards meta-discursive representations about the subject matters (for example, Finland is a pioneer of equality, Finland is an example of the best democracy around the world). Yet, this orientation towards the meta-discursive can be problematic. For example, when considering the critical work on education and intercultural communication stating that one country is better than another can potentially result in speakers reproducing ethnocentric, nationalistic and/or essentialist discourses. In this sense, discourses about democracy, equality and human rights can themselves demarcate essentialist boundaries which can engender forms of marginalization. Thus, this PhD is positioned towards problematizing and revealing hidden and/or tabooed representations which may go unnoticed within the vast amount of meta-discourses about Finnish education. Consequently, the final section of this PhD summary will focus on a set of recommendations for academics within education, teachers, practitioners, and policy-makers to consider regarding the triple foci of democracy, equality, and human rights within Finnish education. The consequences for current Finnish education export are also explored. Keywords: Finland, Education, Democracy, Equality, Human Rights, Heteroglossia, Facework, Mikhail BakhtinTämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Mikhail Bakhtinin dialogisuuden käsitteeseen (Bakhtin, 1981, 1984, 2012). Tutkimus käsittelee suomalaista koulutusta ja siihen liittyvien yksittäisten ilmaisujen meta-diskursseja ja niiden välistä suhdetta siihen, miten kuva suomalaisesta koulutuksesta rakentuu. Tutkimus koostuu artikkeleista ja tästä yhteenvedosta, jonka tavoitteena on tuoda esille tapoja, joilla koulutuksen ammattilaiset (akateemiset tutkijat, poliittiset päättäjät, opettajat, kansalaisjärjestöt jne.) käsitelevät ja rakentavat merkityksiä demokratialle, tasa-arvolle ja ihmisoikeuksille. Tämän tutkimuksen aineistonkeruu koostuu haastatteluista, joita olen kerännyt kansalaisjärjestöistä ja Helsingin yliopistosta järjestetystä konferenssista. Sen lisäksi olen kerännyt verkkomateriaaliaja tehnyt diskurssianalyysia johtavien suomalaisten kouluttajien ja koulutuksen asiantuntijoiden videoista ja podcasteista, joita on saatavilla internetistä. Aineiston analyysi koostuu menetelmistä, jotka pohjautuvat diskursiiviseen pragmatiikkaan, kuten dialogisuus, heteroglossia, indeksisyys, vertikaalinen dimensio ja facework (kasvotyö). Toistettaessa meta-diskursseja suomalaisen opetuksen menestyksestä ja suosiosta termit, kuten demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet rakentuvat synonyymeiksi suomalaiselle koulutukselle ja Suomen maalle yleisemmin. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus ovat viime vuosina suorittaneet opetussuunnitelmauudistuksia, joissa todetaan, että opiskelijoiden osallistuminen ja demokratia ovat tärkeä elementti suomalaisissa kouluissa. Tässä tutkimuksessa kaikkia artikkeleita yhdistävä, tärkeä tutkimuskysymys on se, miten koulutuksen asiantuntijat ymmärtävät ja ilmaisevat keskeisiä käsitteitä, kuten demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Tässä väitöskirjatutkimuksessa Bakhtinin diskurssin teoria ja käytäntö todentaa sitä, miten demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien merkitys muuttaa muotoaan yksittäisissä keskusteluissa, ja samalla tuottaa meta-diskursiivisia esityksiä ja johtopäätöksiä (esimerkiksi Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, Suomen demokraattinen järjestelmä on hyvä esimerkki koko maailmalle jne.). Tällainen meta-diskursiivinen suuntautuminen voi olla ongelmallista. Esimerkiksi kriittisen interkulttuurisen kasvatuksen ja koulutuksen kentän sekä kriittisen kulttuurienvälisen viestinnän kentän tutkijat ovat huolissaan tällaisesta puheesta. Heidän mukaansa näkemys, jossa yksi maa on parempi kuin toinen, voi mahdollisesti johtaa yksipuoliseen etnosentrisen ja nationalistisen puheen sallimiseen. Tässä mielessä demokratiaa ja tasa-arvoa koskevat keskustelut voivat itseasiassa tuottaa hierarkioita, jotka mahdollistavat rakenteellista syrjintää. Näin ollen tämä väitöskirjatutkimus problematisoi ja tuo esille piilotettuja merkityksiä ja ehkä jopa vaiettuja aiheita (tabuja), jotka voivat jäädä tunnistamatta näissä Suomalaisen koulutuksen meta-diskursseissa. Tämän johdosta tutkimukseni tiivistelmän viimeisessä osassa tuodaan esille suosituksia tarkastella demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia tutkijoiden, opettajien, ammattilaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta. Avainsanat: Suomi, koulutus, demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeudet, heteroglossia, facework (kasvotyö), Mikhail Bakhtin
URI: URN:ISBN:978-951-51-3929-0
http://hdl.handle.net/10138/231872
Päiväys: 2018-02-16
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Thedialo.pdf 823.5KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot