Tuulenkaadot pienaukkohakkuussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801301132
Title: Tuulenkaadot pienaukkohakkuussa
Author: Kivistö, Pihla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801301132
http://hdl.handle.net/10138/231901
Thesis level: master's thesis
Discipline: Metsäekologia
Forest Ecology
Skogsekologi
Abstract: Metsien ekologinen ja entistä kestävämpi käyttö on muuttuvan maailman myötä noussut tärkeään asemaan. Hoitamalla metsiä jatkuvasti peitteisenä, luontaisen häiriödynamiikan keinoin, pystytään ylläpitämään monimuotoisuutta sekä vastaamaan metsien monikäytön mahdollisuuksiin ja puuvarantojen kasvattamisen haasteisiin. Metsälain uudistamisen myötä metsänomistaja pystyy nykyisin hoitamaan metsäänsä entistä monimuotoisemmin keinoin. Yhtenä hakkuutapana jatkuvasti kasvatettavassa eri-ikäisrakenteisessa metsässä ovat pienaukkohakkuut. Metsälaissa määritelty pienaukkojen koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria ilman uudistamisvelvoitetta. Metsään tehtävissä käsittelyissä, joissa syntyy reuna-alueita, on aina tuulituhoriski. Tuulituhot aiheuttavat Suomessa sekä Euroopan tasolla mittavia taloudellisia tappioita. Tutkimukseni pyrkii vastaamaan kysymykseen, kuinka paljon tuulenkaatoja on pienaukkojen ympärillä. Tutkimusalueet sijaitsivat Keski-Suomessa Isojärven ja Pohjois-Karjalassa Ruunaan alueilla, DISTDYN - häiriödynamiikkahankkeen tutkimusalueen metsiköissä. Pienaukkohakkuut tehtiin koealueille vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hakkuissa säästettiin joko 50 % tai 90 % puuston tilavuudesta. Aukot hakattiin rakenteeltaan pehmeästi vaihettuviksi, niin sanotuiksi ”liehuvareunaisiksi” ja erimuotoisiksi. Puoleen aukoista tehtiin maanmuokkaus, ja osa aukkojen välialueista harvennettiin. Aineisto kerättiin kesällä 2015. Aineistoa varten mitattiin yhteensä 123 pienaukkoa 24 metsikössä. Pienaukkojen keskimääräinen koko oli 0,19 ha. Hakkuiden jälkeisistä tuulituhoista mitattiin joko kokonaan kaatunut tai osittain poikki mennyt runko. Mittaukset tehtiin pienaukkojen sisällä sekä 20 m reunasta sisään metsään. Tuulituhot jäivät koealoilla kaiken kaikkiaan melko vähäisiksi. Puita oli kaatunut 4-5 vuodessa, kuusikoissa yksi tukkipuu per yksi pienaukko ja männiköissä yksi tukkipuu per kolme pienaukkoa. Lisäksi 1-3 pientä puuta vaurioitui per yksi pienaukko. Tutkimuksesta selvisi, että hakattavan aukon koolla oli merkitystä, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu. Pienimmissä aukoissa tuhot olivat erittäin vähäisiä. Suurin tuulituhoriski oli aukoissa, joiden ympäristö oli voimakkaasti harvennettu, sekä tiheään metsään tehdyssä aukossa, jonka ympärillä olevat hontelot puut altistuivat tuulelle. Aineiston mallinnus olemassa olevilla tuulituhoennustemalleilla ei yrityksistä huolimatta onnistunut ja tuhojen määrän vertailu tällä aineistolla tasaikäiskasvatukseen osoittautui mahdottomaksi. Tutkimukseni tulos näyttää tukevan tuloksia, joissa pienaukkohakkuiden todetaan olevan sopiva hakkuumenetelmä, mikäli halutaan hillitä metsikössä esiintyviä tuulituhoja. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että pienaukkojen hakkaaminen metsän keskelle lisää tuulituhoriskiä vain lievästi.
Subject: pienaukko
pienaukkohakkuu
tuulenkaato
eri-ikäiskasvatus
häiriödynamiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pro Gradu Pihla Kivistö.pdf 2.213Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record