Potilas, kansalainen vai kuluttaja? Laskennallinen analyysi sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluttajakuvasta Ylen ja Alma Median uutisaineistoissa 2007–2017

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201801301139
Julkaisun nimi: Potilas, kansalainen vai kuluttaja? Laskennallinen analyysi sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluttajakuvasta Ylen ja Alma Median uutisaineistoissa 2007–2017
Tekijä: Soila, Tuomas
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa mediassa esitettyjä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien kuluttajakuvia. Kuluttajatutkimukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimukseen pohjaten tutkielmassa rakennetaan kuvaa suomalaisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjän roolista (kuluttajakuvasta) toimijana sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteen muutoksessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimus on tehty käyttäen laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmiä. Aineistona on käytetty Ylen ja Alma Median verkkoaineistoja vuoden 2007 ja alkuvuoden 2017 väliltä. Aineistosta on etsitty laskennallisen sisällönerittelyn avulla palveluiden käyttäjään viittaavia termejä käyttämällä Hybra-Core analyysiekosysteemiä. Aineistossa esiintyy kolme erilaista käyttäjänäkökulmaa: potilasnäkökulma, kansalaisnäkökulma ja markkinanäkökulma. Näiden näkökulmien suosio ilmenee myös samassa järjestyksessä. Potilasnäkökulmassa palveluita tarkastellaan potilaan/asiakkaan suhteena oikeuksiin ja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kansalaisnäkökulmassa tarkastellaan kansalaisen, kuntalaisen ja veronmaksajan suhteena palveluiden järjestämiseen, niistä päättämiseen ja niiden rahoittamiseen verotuksen kautta. Markkinanäkökulmassa palveluita tarkastellaan kuluttajan ja valitsijan yksilökeskeisenä oikeutena hankkia itselleen parhaita palveluita ja ottaa vastuuta elämästään. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet rakenteellisten uudistusten keskellä koko 2000-luvun. Suuri osa tätä muutosta on ollut palveluiden käyttäjän aseman parantaminen suhteessa palveluihin. Tutkimuksen mukaan käyttäjänäkökulman korostaminen on kasvanut vuosien 2007-2017 välillä. Suuremmassa osassa aineiston artikkeleista esiintyy käyttäjänäkökulma kuin aikaisemmin. Tutkimuksen mukaan olemmekin siirtymässä kohti keskustelukulttuuria, jossa käyttäjänäkökulma on enenevässä määrin tärkeä. Tässä keskustelussa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut tärkeimpänä potilasnäkökulma, seuraavaksi tärkein on ollut kansalaisnäkökulma. Kolmas eli markkinanäkökulma ei ole erityisen merkittävä.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201801301139
http://hdl.handle.net/10138/231908
Päiväys: 2017
Avainsanat: Laskennalliset menetelmät
sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät
kuluttajakuvat
Oppiaine: Kuluttajaekonomia
Consumer Economics
Konsumentekonomi


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Final_maisterintutkielma_soila_14122017.pdf 2.897MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot