"On ne vaan mukavia nuoria naisia" - Kehuminen suomenkielisessä Whatsapp-ryhmäkeskustelussa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201802141264
Title: "On ne vaan mukavia nuoria naisia" - Kehuminen suomenkielisessä Whatsapp-ryhmäkeskustelussa
Author: Alanne, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tässä tutkielmassa tarkastellaan kehumista pikaviestisovelluksessa käydyssä suomenkielisessä ryhmäkeskustelussa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tämäntyyppisessä vuorovaikutusympäristössä käydyssä keskustelussa kehutaan ja miksi, kenelle kehut osoitetaan, minkälaisin kielellisin rakentein ne muodostetaan ja minkälaisia funktioita niillä on. Tutkimusmetodina käytetään keskustelunanalyysia. Aineisto koostuu vuosina 2015–2016 käydystä 12 naisen välisestä Whatsapp-pikaviestisovelluksen ryhmäkeskustelusta. Keskusteluryhmä koostuu aineiston tallennusaikaan n. 25–35 -vuotiaista naisista, joita yhdistää tanssiharrastus. Naiset ovat keskenään läheisiä ystäviä, ja keskustelun sävy ryhmässä on usein hyvin affektinen. Aineiston analyysi osoittaa, että kehujen kohteena on useimmiten jonkun ryhmäläisen lapsi, jonka kuva on lähetetty keskusteluryhmään. Lisäksi kehutaan tekoja, taitoja, omaisuutta sekä ulkoisia ja sisäisiä ominaisuuksia. Kehut liittyvät usein kuvaan tai videoon, joka on lähetetty ryhmään. Kehujen vastaanottajista on erotettavissa kolme eri luokkaa: yksi ryhmäläinen, koko ryhmä (+/-kehuja) sekä jokin kolmas, ryhmän ulkopuolinen osapuoli. Tyypillisin kehun vastaanottaja on yksi ryhmäläinen, toiseksi eniten kehutaan ryhmän ulkopuolisia kolmansia osapuolia. Kehujen kielellisen rakenteen analyysi osoittaa, että kehut muodostetaan usein hyvin yksinkertaisilla ja toistuvilla rakenteilla. Useimmat kehut ovat lausekemuotoisia, ja ne muodostuvat substantiivista ja siihen liitetystä adjektiivista tai pelkästä adjektiivista. Myös intensiteettimääritteitä käytetään adjektiivien yhteydessä. Aineistosta on erotettavissa myös konstruktioita, jotka toistuvat kehuvuoroissa. Nämä konstruktiot ovat useimmiten luonteeltaan hyvin affektiivisia. Kielellisten kehuvuorojen lisäksi aineistossa on pelkistä emojeista koostuvia kehuvuoroja. Emojien käyttö on muutenkin hyvin runsasta, mikä kertoo myös osaltaan vuorovaikutuksen affektisuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kehuvuorojen yhteydessä ilmenevää etunimipuhuttelua sekä puhujaan itseensä kohdistuvia kehuja. Etunimipuhuttelua käytetään mahdollisesti keskustelun asynkronisen luonteen vuoksi kehuvuoroissa ilmaisemaan, että vuoro koskee vielä kyseistä puheena ollutta asiaa, kun aikaa asian käsittelystä keskustelussa on jo kulunut jonkin aikaa. Itseen kohdistuvia kehuja voidaan keskustelussa käyttää kahdella tavalla: positiiviseen itseilmaisuun sekä kehuskeluun. Tutkimus osoittaa, että kehuminen tässä vuorovaikutusympäristössä ja tämän tutkimuksen kaltaisessa keskustelussa on hyvin luontevaa ja affektisuutta osoittavaa toimintaa. Yleisen mielikuvan mukaan suomalaiset eivät perinteisesti ole esittäneet kehuja toisille ihmisille eivätkä kehuneet itseään, mutta suomalainen keskustelu- ja kehumiskulttuuri näyttäisi olevan murroksessa.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201802141264
http://hdl.handle.net/10138/232444
Date: 2017
Subject: Whatsapp
kehuminen
verkkovuorovaikutus
keskustelunanalyysi
Discipline: suomen kieli
Finnish Language
Finska språket


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Alanne_Minna_Pro gradu_2018.pdf 1.314Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record