Asukkaiden ja asiantuntijoiden tilakäsitteet ja niiden hyödyntäminen yhteistoiminnallisessa suunnittelussa - Tapaustutkimuksena Laajasalo ja Helsingin uusi yleiskaava

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201802261357
Julkaisun nimi: Asukkaiden ja asiantuntijoiden tilakäsitteet ja niiden hyödyntäminen yhteistoiminnallisessa suunnittelussa - Tapaustutkimuksena Laajasalo ja Helsingin uusi yleiskaava
Tekijä: Luostarinen, Milja
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Kaupunkisuunnittelussa on laajimmassa merkityksessään kyse tilan hallinnasta ja muokkaamisesta. Henri Lefebvren mukaan tila rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja siitä voidaan erottaa kolme erilaista aspektia. Nämä ovat käsitteellistetty tila eli tilan representaatiot, arkiymmärryksen havaittu tila eli spatiaaliset käytännöt sekä eletty tila eli representaatioiden tila. Representationaalisissa tiloissa todellisuus peittyy symbolien merkitysten alle, jotka saavat alkunsa eletyssä elämässä. Spatiaaliset käytännöt puolestaan pitävät yllä tietynlaista järjestystä ja jatkuvuutta yhteiskunnassa. Tilojen representaatiot puolestaan ovat abstrakteja, teorioiksi ja abstrakteiksi yksinkertaistettuja tiloja. Ne pohjaavat elettyyn elämään, mutta abstrahointien myötä niiden yhteys todellisuuteen heikkenee. Ne kuitenkin ovat osa poliittisia ja sosiaalisia käytäntöjä, ja ne ohjaavat vahvasti tilaa ja sen suunnittelua erilaisten teorioiden ja ideologioiden välityksellä tunkeutuen siten elettyyn elämään ja spatiaalisiin käytäntöihin. Näiden käsitteiden avulla on tarkoitus ymmärtää asukkaiden ja asiantuntijoiden käsitystä tilasta. Tilan representaatiot edustavat asiantuntijoiden abstraktia tilaa ja representationaalinen tila asukkaiden elettyä tilaa. Käytännöt linkittyvät sekä asiantuntijoiden että asukkaiden toimiin. Kaavoituksella on merkittävä vaikutus tilaan ja kokemukseen tilasta. Tilaa hallinnoivalla on valtaa päättää tilan kehittämisestä ja muokkaamisesta, eli myös tilan rakentumisesta. Suomessa laki takaa kaikille osallisille mahdollisuuden osallistua suunnitteluprosessiin, mutta kaikki eivät ole tähän tyytyväisiä. Asukkaat kokevat, ettei heidän mielipiteillään ole väliä ja asiantuntijat taas helposti kokevat olevansa vain politiikan pelinappuloita. Tämän tutkielman tarkoituksena on löytää asukkaiden ja asiantuntijoiden tapoja nähdä ja rakentaa tilaa, ja löytää sitä kautta avaimia parempaa yhteistoiminnalliseen suunnitteluun. Yhteistoiminnallisessa suunnittelussa on tarkoitus tuoda eri toimijat yhteen ja saada heidät yhdessä rakentamaan yhteistä diskurssia. Tarkoitus on saada erilaisista maailmoista tulevat luomaan yhdessä suunnitelmia, joihin kaikki voivat ja haluavat sitoutua. Vaikeaa tämä on, sillä naapureitakaan ei välttämättä yhdistä mikään muu kuin spatiaalinen sijainti. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa analysoidaan diskurssianalyysin keinoin Laajasaloon ja Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvää aineistoa, vuorovaikutusraportteja, keskustelua Yleiskaava-blogin Laajasalo-aiheisissa merkinnöissä, kahta asukasiltaa sekä asukasaktiivin ja kaavoittajan haastattelua. Tarkoituksena on nähdä eri aineistomuotojen tuomat mahdolliset erilaiset painotukset sekä asukkaiden ja asiantuntijoiden väliset mahdolliset erot tilakäsityksissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että asukkaille kaupunkitila näyttäytyy erityisesti luonnon ja arjen sujuvuuden kannalta, mutta myös visuaalisuudella on väliä. Asiantuntijoille politiikan ohjauksella on merkitystä, kuten myös kaupungin taloudellisella menestyksellä. Monesti nämä painotukset limittyvät toisiinsa vaikka saavat erilaisia painoarvoja. Esimerkiksi asukkaille luonnolla on esteettistä arvoa, virkistysarvoa ja terveyttä edistävää vaikutusta, mutta yhteiskunnalle visuaalisuudella ei ole niinkään merkitystä vaan luonto toimii asukkaiden hyvinvointia edistävänä ja siten työvoiman hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Yhteistoiminnallinen suunnittelu puolestaan saa asukkailta enemmän kritiikkiä kuin kehuja. Pääasiassa vuorovaikutusraporteissa ja asukasaktiivin haastattelussa esiin nousee kaupungin kehitysideoiden kritiikkiä. Asiantuntijoiden kannanotoissa taas kiitellään asukkaiden osallistumista, vaikka asukasaktiivilla oli tiedossa, etteivät kaikki asiantuntijat asukkaita suinkaan kiittele. Erityisesti eroa näytti olevan ikäryhmien välillä. Nuoret urbaanit kaupunkilaiset liikkuvat enemmän kestävämmillä kulkumuodoilla ja kaipaavat tiivistä kaupunkirakennetta, kun taas vanhempi väestönosa korostaa enemmän viheralueiden merkitystä. Suurin vaikutus lienee siis sillä, millaiseen maailmanaikaan henkilö syntyy ja millaiset arvot hän sisäistää median, tutkimusten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Abstrakti tila tunkeutuu elettyyn tilaan ja muovaa sitä tarjoamillaan käsitteillä.In its broadest sense, urban planning is about controlling and modifying space. According to Henri Lefebvre, the space is socially constructed and it can be divided into three aspects. These aspects are conceived/conceptualised space or representations of space, perceived/routinized space or spatial practices, and lived space or representational space. In representational space the reality is covered by symbols linked to the social life. Spatial practices ensure certain order and continuity in society. Representations of space are abstract, spaces simplified in theories and abstracts. Representations of space are based on lived life, but their connection to the reality has deteriorated due to abstractions. Nevertheless, they are part of political and social practices and they direct strongly space and planning of space through different theories and ideologies. By that way representations of space also penetrate lived space and spatial practices. By means of these concepts, it is an intention to understand concepts of space of habitants and experts. Representations of space are abstract space of experts and representational spaces are lived space of habitants. Practices are linked to both experts and habitants' doings. City planning has a huge impact on space and experience of space. Who has the power over space, has the power over its developing and modifying, in other words, over construction of the space. Finnish law guarantees that every stakeholder has a chance of participation in the planning process, but not everyone is satisfied with this. Habitants feel that their opinions do not matter and experts feel like being a pawn in the political game. The purpose of this thesis, is to find how habitants and experts construct and observe space and find a key to better collaborative planning. Collaborative planning brings together stakeholders and tries to make them create common discourse. Its purpose is to make different people from different backgrounds create plans and discourses, where all of them can and want to engage. This is difficult, because even neighbours might share only spatial location. This study is case study, where by means of discourse analysis, reports about Laajasalo and new master plan of Helsinki, reports of interaction, comments of Yleiskaava-blog's Laajasalo related topics, two "citizen discussion nights" and the interview of active Laajasalo dweller and the interview of urban planner from Helsinki urban environment division are analysed. The intention is to find out if different forms of data have emphasized different things, and to find out possible differences between the concepts of space of habitants and experts. The research shows, that habitants see urban space through the concepts of nature, fluent everyday life and visuality. To experts's urban space politics are important as well as city's economic success. Usually these emphases overlap even though they are given different importances. For example to habitants the nature has aesthetical, healthy and recreational value. To the society, on the other hand, aesthetical aspects does not matter as much as nature's significance in promoting habitants' health and well-being. Helsinki's collaborative planning methods get more negative feedback from habitants than from experts. Mostly in interaction reports and in the interview of active Laajasalo dweller show critisism concerning new master plan of Helsinki city. Experts, on the other hand, thank habitants for participation, even though the active Laajasalo dweller says he does know, that not all the experts thank habitants for their input. Differences between different concepts of (urban) space seemed to link to person's age. Young urban citizens are more likely to travel by more sustainable means of communication and long for more compact cities. Elder part of the population, on the other hand, seems to emphasize the importance of nature and parks. The world, in where we born and grow up into, shapes our values through media, researches and social interaction. This is one probable explanation for our different kind of concepts of space. Abstract space penetrates in lived space and shapes it with its own concepts.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201802261357
http://hdl.handle.net/10138/233026
Päiväys: 2018-02-27
Oppiaine: Aluetiede


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
ProGraduMiljaLuost.pdf 1.775MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot