Vanhempien kasvatustyylit nuorten kokemina : Yhteydet koettuun elämäntyytyväisyyteen, yksinäisyyteen ja itsetuntoon

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803011376
Title: Vanhempien kasvatustyylit nuorten kokemina : Yhteydet koettuun elämäntyytyväisyyteen, yksinäisyyteen ja itsetuntoon
Author: Savolainen, Juska
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803011376
http://hdl.handle.net/10138/233145
Thesis level: master's thesis
Abstract: Modernization of society and increased opportunities for choice has made it easier for parents to make individualized breeding solutions. Current parenting is described as "free option" but also growing challenges of quality of breeding. On the other hand, researchers are also increasingly reporting the growing risks of wellbeing among young people, such as loneliness and ill feeling. This research aims to find links between the different parenting styles and the wellbeing of the young people. The purpose of this research is to study the subjective testimonial of the child - parent relationship among the 7th grade students in Helsinki, and to compare the results of the established types of parenting to the ones that are found in professional literature. The aim is also to analyze the connection between the different styles of rearing to the self-reported quality of life, feeling of loneliness and the subjective image of self-esteem. This study is part of the University of Helsinki carried out by Mind the Gap research project (2013-2017). The data was collected from seventh graders (N = 1226) via a questionnaire spring 2014 in Helsinki 20 different schools. The link between parenting styles to self-perceived life satisfaction, loneliness and self-esteem by multidirectional variance analysis (MANOVA) and the differences between genders by Post-hoc (Tukey) test. With the help of a group analysis (K-means Cluster), the aim was also to find new rearing groups that would best describe emphasized dimensions and combinations of parenting. Based on the material, three parenting styles were found. They were called to as intensive, controlling and distant rearing styles. The results showed that previous rearing style classifications are not entirely adequate in relation to the nature of today's parenthood. There were statistically significant differences in the parenting styles when compared to the welfare indicators experienced by young people. Parenting styles intensive and guiding were more positively associated to youth's wellbeing than the parenting style distance. As a conclusion, the results show that parental involvement and presence appear to be in a positive relationship with the indicators of wellbeing experienced by youth.Nykyyhteiskunnan modernisoituminen ja valinnan mahdollisuuksien kasvaminen ovat edesauttaneet vanhempien yksilöllisten kasvatusratkaisujen tekemistä. Tämän hetken vanhemmuutta kuvailevat valinnanmahdollisuudet, mutta myös yhä kasvavat haasteet pätevästä kasvattamisesta. Toisaalta tutkijat myös raportoivat yhä enemmän nuorten kasvavia hyvinvoinnin riskejä, kuten yksinäisyyttä ja pahaa oloa. Tämä tutkimus pyrkii löytämään yhteyksiä vanhempien käyttämien eri kasvatustyylien ja nuorten kokemien hyvinvointia kuvaavien mittareiden välille. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia helsinkiläisten 7.-luokkalaisten itseraportoitua suhdetta vanhempiin ja verrata aineistosta muodostuneita kasvatustyylejä kirjallisuudessa yleisesti käytettyihin kasvatustyyliluokitteluihin. Tarkoituksena on myös analysoida vanhempien kasvatustyylien yhteyksiä nuorten koettuun ja itseraportoituun elämäntyytyväisyyteen, yksinäisyyteen ja itsetuntoon. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston toteuttamaa Mind the Gap –tutkimushanketta (2013-2016). Tutkimuksen aineisto kerättiin seitsemäsluokkalaisilta (N = 1226) kyselylomakkeella keväällä 2014 Helsingissä 20 eri koulusta. Nuorten raportoimia arvioita vanhempien käyttämien eri kasvatustyylien yhteyksistä verrattiin koettuun elämäntyytyväisyyteen, yksinäisyyteen ja itsetuntoon monisuuntaisella varianssianalyysilla (MANOVA). Ryhmittelyanalyysin (K-means Cluster) avulla aineistosta pyrittiin myös löytämään ryhmiä, jotka kuvaisivat parhaiten vanhempien kasvatuksessa painottamia kasvatusulottuvuuksia ja niiden yhdistelmiä. Aineiston perusteella vahvimmin nousi kolme kasvatustyyliä, jotka nimettiin intensiiviseksi, ohjaavaksi ja etäiseksi kasvatustyyleiksi. Tulokset osoittivat, että aiemmat tyyliluokittelut eivät ole täysin adekvaatteja suhteessa nykyvanhemmuuden luonteeseen. Eri kasvatustyyleillä oli tilastollisesti merkittäviä eroja verratessa niitä nuorten kokemiin hyvinvoinninmittareihin. Kasvatustyyleillä intensiivinen ja ohjaava oli positiivisempi yhteys koettuun hyvinvointiin kuin kasvatustyylillä etäällä. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että nuorten kokemana vanhempien sitoutuminen kasvatukseen sekä läsnäolo näyttää olevan positiivisessa yhteydessä nuorten kokemiin hyvinvointia kuvaaviin mittareihin.
Subject: elämäntyytyväisyys
yksinäisyys
itsetunto
kasvatustyyli
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record