Työhyvinvointi työn imun ja johtamiskäytäntöjen näkökulmasta : Tapaustutkimus helsinkiläisestä varhaiskasvatusalueesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803011383
Title: Työhyvinvointi työn imun ja johtamiskäytäntöjen näkökulmasta : Tapaustutkimus helsinkiläisestä varhaiskasvatusalueesta
Author: Nieminen, Tuulia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803011383
http://hdl.handle.net/10138/233161
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of this study was to find out about the heads of daycare units (n = 11) well-being at work in Helsinki early childhood education area from the viewpoints of work engagement and leadership practices of the local district manager (n = 1). The survey asks: 1) In what ways work engagement is a part of the heads of daycare units well-being at work? and 2) What kind of leadership practices are recognized in leadership of the local district manager? The starting points for making the thesis were the work engagement model (Schaufeli & Bakker, 2004) and model for servant leadership (Van Dierendonck, 2011). Experiences of vigor, dedication and absorption are characteristic for work engagement. It is possibile to experience work engagement when the leader acts like a servant leader (Hakanen, 2011). The data was collected in the spring of 2016. All the participants were themeinterviewed and the heads of daycare units answered to the work engagement scale, UWES Utrecht work engagement scale. In addition the investigator observed one areameeting. The qualitative research data analysis were applied theory based content analysis approach (work engagement) and theory guided content analysis approach (leadership practices). Quantitative data was analysed statistically with basic statistics. According to the results the heads of daycare units experience dedication the most. The most typical experiences were feelings that their job is significant. They experienced vigor about once or twice a week and the right amount of challenge in work supported it. Work experience was a positive resource in challenging situations. For absorption it was challenging that work seemed to be interrupted often and that priority of the duties had to be organized often once more. The leadership of the local district manager included providing direction, empowering and developing people and interpersonal acceptance, as in the model of Van Dierendonck (2011). Empowering and developing people seemed to make providing direction possible. In the early childhood education area, there were mutual trust between heads of daycare units and the local district manager. The local district manager allowed a lot of freedom to work to the heads of daycare units and she was there for them when in need.Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella varhaiskasvatuksen yksikköesimiesten (n = 11) työhyvinvointia työn imun ja varhaiskasvatusalueen päällikön (n = 1) johtamiskäytäntöjen näkökulmasta Helsingin varhaiskasvatusalueella. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin: 1) Millä tavoin työn imu on osa yksikköesimiesten työhyvinvointia? ja 2) Millaisia johtamiskäytäntöjä varhaiskasvatusalueen päällikön johtamisessa on tunnistettavissa? Lähtökohtana tutkimukselle olivat Schaufelin ja Bakkerin (2004) työn imun malli sekä Van Dierendonckin (2011) palvelevan johtamisen malli. Työn imulle ominaista ovat tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset. On todettu, että työnimua on mahdollista kokea, kun esimiestyössä toimitaan palvelevan johtamisen tavoin (Hakanen, 2011). Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2016. Aineistonkeruussa hyödynnettiin tapaustutkimukselle tyypillistä monimenetelmäisyyttä. Kaikki tutkittavat henkilöt teemahaastateltiin ja yksikköesimiehet vastasivat työn imu kyselylomakkeeseen, UWES Utrecht work engagement scale. Lisäksi tutkija havainnoi yhden aluekokouksen. Aineiston analyysi tehtiin laadullisella sisällönanalyysilla, teorialähtöisesti (työn imu) ja teoriaohjaavasti (johtamiskäytännöt). Määrällinen kyselylomakeaineisto analysoitiin määrittämällä tilastolliset perustunnusluvut. Tulosten perusteella yksikköesimiehet kokivat työn imun ulottuvuuksista useimmin omistautumista. Tyypillisimpiä olivat kokemukset työn merkityksellisyydestä. Tarmokuutta koettiin keskimäärin muutaman kerran viikossa ja sitä tuki sopivan haasteellinen työ. Työkokemus toimi positiivisena voimavarana haasteellisissa tilanteissa. Uppoutumiselle asetti haasteita työn jatkuva keskeytyminen ja työtehtävien uudelleen priorisointi. Päällikön johtamiskäytännöissä oli löydettävissä Van Dierendonckin (2011) mallin mukaista vastuuttamista, voimaannuttamista ja yksilöiden kehittämistä sekä myötäelämistä. Voimaannuttaminen ja yksilöiden kehittäminen näytti toimivan vastuuttamisen mahdollistajana. Varhaiskasvatusalueen päällikön ja yksikköesimiesten välillä vallitsi molemminpuolinen luottamus. Päällikkö antoi yksikköesimiehille paljon vapautta tehdä työtään, mutta oli yksikköesimiesten tukena tarvittaessa.
Subject: työhyvinvointi
työn imu
johtamiskäytännöt
varhaiskasvatus
palveleva johtaminen
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tuulia_Nieminen_pg2018.pdf 1.701Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record