Puolueet kirkkoa valtaamassa? : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja yhteiskunnan väliset suhteet Forssan, Merijärven ja Vihdin seurakuntavaalien 1970, 1974 ja 1978 valossa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4123-1
Title: Puolueet kirkkoa valtaamassa? : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja yhteiskunnan väliset suhteet Forssan, Merijärven ja Vihdin seurakuntavaalien 1970, 1974 ja 1978 valossa
Author: Siitonen, Virpi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Abstract In my thesis, I examined how relations between the Church and society were reflected in journals in the light of the news coverage of parish elections in the 1970s. I chose three different parishes from all over Finland for my thesis: Forssa, Merijärvi and Vihti. The research material consisted of journal articles on parish elections in ten journals, as well as of the documents on the parish and municipal elections of the examined parishes. This thesis falls within the field of practical theology. In the implementation of my thesis, I used the historical method, and in the examination of the journal articles, content analysis. In 1970, proportional representation was introduced in the parish elections. The candidate lists included only Roman numerals. Party symbols were not allowed to be used, but parties could set up constituency associations. The success of the parties in the parliamentary and municipal elections was reflected in the activity in the parish elections. The strong interest of the parties towards the elections was visible both nationally and in the examined parishes. In the 1970 elections, the constituency associations established by political parties formed almost half of these associations in the whole country, two-thirds in 1974 and three-quarters in 1978. The parties also compiled church policy programs, while becoming more active in each election. In the Church, the activity of the parties and their use of symbols on the candidate lists divided opinions. It was acknowledged that politics had always been somehow part of the Church, but cooperating too closely with the parties was also feared. The parishioners wanted the symbols, but were suspicious of the involvement of politics in the parish elections. Through active news coverage, the journals inspired parishioners to stand for election and to vote. They believed that with the electoral reform, democracy would move forward within the Church, and they called for permission to use party symbols. Throughout the country, the turnout percentage remained below 20 and varied approximately from 13 to over 43 in the examined parishes. The new electoral process allowed the parishioners to influence the Church's decision-making, but only a small portion took part in it. The matter did not interest the majority of the parishioners, or they were simply content with the status quo. In Forssa, the Social Democratic Party participated most visibly with its list in the 1970 elections, and included other parties during the next elections. In the 1970 election in Vihti, the Social Democratic Party participated most visibly with its own list, and the non-socialist parties of the 1974 and 1978 elections were in electoral alliance. In Merijärvi, the Centre Party was in power, although the Finnish People's Democratic League had its own list of candidates in the 1974 election. The Evangelicals in Forssa and the Laestadians in Merijärvi put up candidates. The candidacy of people representing different social classes in the elections portrayed an interest in and appreciation for the Church. In the examined parishes, many were part of the parish administration throughout the whole 1970s, but many new people were also selected. The thesis showed that although the Church was criticized from many directions in the late 1960s and early 1970s, it was nevertheless considered a significant institution in Finnish society.Politiikka puhutti seurakuntavaaleissa Vuoden 1970 alussa toteutettu seurakuntavaaliuudistus sai puolueet kiinnostumaan vaaleista, vaikka ehdokaslistoissa ei saanut käyttää muita tunnuksia kuin roomalaisia numeroita. Aktiivisuus kasvoi vaali vaalilta. Lehdet arvuuttelivat, tapahtuuko seurakuntien luottamuselimissä suuri mullistus. Niin ei käynyt, vaikkakin huomattava osa luottamushenkilöistä vaihtui jokaisessa vaalissa. Puolueet valmistautuivat vaaleihin Valmistautuessaan vaaleihin puolueet tekivät kirkkopoliittisia ohjelmia. Kaikkein selvimmin omilla listoillaan vuoden 1970 seurakuntavaaleissa esiintyivät SDP ja SMP. Myös muut puolueet olivat aktiivisia, mutta niihin kuuluneita ehdokkaita oli usein seurakuntaväen kanssa samoilla listoilla. Vuosien 1974 ja 1978 vaaleissa myös muut puolueet olivat entistä näkyvämmin esillä. Osa oli vaaliliitoissa. SKDL oli aktiivinen erityisesti Pohjois-Suomessa. Vuoden 1970 vaaleissa puoluepoliittisella pohjalla muodostettuja valitsijayhdistyksiä oli koko maassa lähes puolet, vuonna 1974 kaksi kolmasosaa ja vuonna 1978 kolme neljäsosaa. Vaalit tutkimusseurakunnissa Selvitin tutkimuksessani, millaisina kirkon ja yhteiskunnan väliset suhteet kuvastuivat lehdissä 1970-luvulla seurakuntavaalien uutisoinnin valossa. Tutkimuksessa oli kolme erilaista seurakuntaa eri puolilta Suomea – Forssa, Merijärvi ja Vihti. Tutkimusaineisto koostui vuosien 1970, 1974 ja 1978 seu-rakuntavaaleja käsitelleistä lehtikirjoituksista kymmenessä lehdessä sekä tutkimusseurakuntien seu-rakuntavaalien ja kunnallisvaalien asiakirjoista. Tutkimusseurakunnista Forssassa ja Vihdissä SDP oli kaikissa 1970-luvun vaaleissa omalla listallaan. Forssassa myös evankeliset asettivat ehdokkaita. Vihdissä ei-sosialistiset puolueet olivat erilaisilla kokoonpanoilla vaaliliitossa vuosien 1974 ja 1978 vaaleissa. Vuonna 1970 Merijärvellä järjestettiin sopuvaalit. Seuraavissa vaaleissa lestadiolaiset ja Keskustapuolue asettivat ehdokkaita. Myös SKDL:llä oli oma ehdokaslistansa vuoden 1974 vaaleissa. Koko maassa äänestysprosentti jäi kaikissa 1970-luvun vaaleissa alle 20 %:n ja vaihteli tutkimusseu-rakunnissa noin 13 %:sta yli 43 %:iin. Vaikka suhteellinen vaalitapa mahdollisti aiempaa paremmin seurakuntalaisten tasapuolisen vaikuttamisen seurakunnan päätöksentekoon, vain pieni osa heistä äänesti. Kirkko yhteiskunnassa Kirkossa puolueiden aktiivisuus ja tunnusten käyttö ehdokaslistoissa jakoi mielipiteitä. Tunnustettiin politiikan aina olleen jollakin tavalla mukana kirkossa, mutta pelättiin myös liian läheistä yhteistyötä puolueiden kanssa. Lehtien palstoilla käytiin myös keskustelua siitä, miten työväenliike on ollut mukana kirkon toiminnassa ja miten sen tulisi olla. Eri yhteiskuntaluokkia edustavien seurakuntalaisten asettuminen ehdokkaiksi vaaleissa kuvasti kiinnostusta ja arvostusta kirkkoa kohtaan. Tutkimusseurakunnissa monet henkilöt olivat seurakunnan hallinnossa koko 1970-luvun ajan, mutta paljon uusiakin valittiin. Luottamushenkilöillä oli runsaasti yhteyksiä kunnallispolitiikkaan ja järjestötyöhön. Osoittautui, että vaikka 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa kirkkoa kritisoitiin monelta taholta, pidettiin sitä kuitenkin merkittävänä instituutiona suomalaisessa yhteiskunnassa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4123-1
http://hdl.handle.net/10138/233306
Date: 2018-04-07
Subject: evankelis-luterilainen kirkko, seurakuntavaalit, puolueet, sanomalehdet, Forssa, Merijärvi, Vihti, Koijärvi
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PUOLUEET.pdf 3.368Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record