"Munkin luokassa muslimipojat tykkää hengata keskenään ja kantasuomalaiset keskenään." : Opettajien puhetta monikulttuurisuudesta ja monikulttuurisuuskasvatuksesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803201523
Title: "Munkin luokassa muslimipojat tykkää hengata keskenään ja kantasuomalaiset keskenään." : Opettajien puhetta monikulttuurisuudesta ja monikulttuurisuuskasvatuksesta
Author: Reinilä, Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803201523
http://hdl.handle.net/10138/233711
Thesis level: master's thesis
Abstract: We are saturated and surrounded by intertwined cultures, by multiculturality. Multiculturality has to do with both our individual identities and more extensively communities and societies consisting of individuals. Constant change and internal diversity are characteristics of identities and cultures. However the discussion concerning them has often a very stiff and a segregational tone to it. As a consequence we create seemingly natural distinctions between the categories generated and reconstruct an idea of "us" and "others". Diversity and the mechanisms of separation occur also in the school world. The objective of this study is to examine how teachers talk about multiculturality and what kind of meanings and implications are associated with multiculturality within this discussion. I also try to illustrate power relations both between and inside the narrational discourses and present possible rationale behind these discourses, all in the theory frame of critical pedagogics. In this qualitative study I interviewed four teachers working in the Helsinki metropolitan area. I collected the research data through theme interviews. In the analysis I used thematic analysis and discourse analytic methods. In the teachers' narrations of multiculturality a childcentric, pragmatical realistic and a natural multiculturality discourses were present. The core of the discourses was based on the division between a child-origininating and a societal frame. All the discourses created based on the data were seemingly positive, in accordance with a fair equality understanding and acceptable speaking manners. However, a deeper examination of the nuances and functions of the discourses showed hidden mechanisms creating and sustaining otherness. Due to the use of language in a way that it creates otherness, school does not appear and actualize similar to all children, as the institution sustains ethnocentric and segregation-creating reality. On the basis of the results of this study the structures and discourses determining the practises of schools should be more critically examined. Furthermore, becoming aware of this discussion should not only happen at the individual and societal level, but it also should concern the education of future teachers.Olemme läpäistyjä ja ympäröityjä kulttuurisella yhteenkietoutumisella, monikulttuurisuudella. Monikulttuurisuus koskettaa niin yksilöllisiä identiteettejämme kuin laajemmin yksilöiden muodostamia yhteisöjä ja yhteiskuntia. Vaikka identiteettien ja kulttuurien luonteeseen kuuluu jatkuva muutos ja sisäinen moninaisuus, korostuu niihin liittyvässä puheessa usein jähmettävä ja kategorisoiva sävy. Tämän seurauksena luomme luonnollisilta näyttäviä eroja tuottamiemme kategorioiden välille ja rakennamme kuvaa "meistä" ja "toisista". Moninaisuus ja erottelevat mekanismit ovat läsnä myös koulutodellisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten opettajat monikulttuurisuudesta puhuvat ja millaisia merkityksiä monikulttuurisuuteen opettajien puheen perusteella liitetään. Kriittisen pedagogiikan teoriakehyksessä pyrin tuomaan esiin myös kerronnan diskurssien välisiä ja sisäisiä valtasuhteita sekä esittää mahdollisia perusteluita diskurssien takana. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa haasteltavina oli neljä pääkaupunkiseudulla työskentelevää opettajaa. Keräsin aineiston teemahaastattelujen kautta. Aineiston analysoinnissa käytin teema-analyysiä sekä diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Opettajat kuvasivat monikulttuurisuutta lapsikeskeisen, pragmaattisen realismin sekä luonnollisen monikulttuurisuuden diskurssien kautta. Diskurssien ydin kietoutui kahtiajakoon lapsilähtöisyyden ja yhteiskunnallisen viitekehyksen välillä. Kaikki aineistosta muodostamani diskurssit olivat näennäisesti positiivisia, tasa-arvokäsityksen mukaisia ja yleisesti hyväksyttäviä puhetapoja. Vivahteiden ja funktioiden syvempi tarkastelu nosti kuitenkin näkyviin diskursseissa piileviä toiseutta luovia ja ylläpitäviä mekanismeja. Toiseuttavien puhetapojen seurauksena koulu ei näyttäydy ja toteudu kaikille lapsille samanlaisena vaan instituutio ylläpitää etnosentristä ja eroja tuottavaa kasvatustodellisuutta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella olisi entistä kriittisemmin tarkasteltava niitä rakenteita ja diskursseja, jotka koulun toimintaa määrittävät. Havahtumisen ja sen synnyttämän keskustelun tulisi läpäistä yksilö- ja yhteiskunnallisen tason lisäksi myös opettajankoulutus.
Subject: monikulttuurisuus
interkulttuurisuus
monikulttuurisuuskasvatus
kriittinen monikulttuurisuuskasvatus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_Reinilä_5.2.2018.pdf 777.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record