Sosiaalista vai yksilöllistä tasa-arvoa? : Helsingin kaupunginvaltuutettujen kouluvalintaan liittyvät tasa-arvokäsitykset ja tasa-arvon edistämisen toimenpiteet vuoden 2017 Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803201522
Title: Sosiaalista vai yksilöllistä tasa-arvoa? : Helsingin kaupunginvaltuutettujen kouluvalintaan liittyvät tasa-arvokäsitykset ja tasa-arvon edistämisen toimenpiteet vuoden 2017 Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella
Author: Niinikoski, Iiris
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803201522
http://hdl.handle.net/10138/233714
Thesis level: master's thesis
Abstract: Educational equality has long been the aim of the Finnish education policy. In the early days of the welfare state, education was considered, as far as possible, as an independent right, unbound by socio-economic status. A key element in promoting equality was the creation of a cohesive primary school. With the advance of the neoliberalist view, educational equality was defined as an individual's possibility to pursue their own endeavors. School market and school choice enabled t to support the students' talent and interest. While controlling education, municipalities have played a key role in promoting educational equality. Earlier research suggests that individual equality is more supported by the right-wing parties and the Greens, while supporters of social equality have been more common in the left and center groups. Less researched is, what the city's decision-makers refer to as equality. I examine which views of social and individual equality, in connection with the school choice, are seen in the voting advice application answers of elected Helsinki City Council Members. I analyze the Council Members' justifications for their perceptions of educational equality and their opinion on the matter. In addition, I review which measures Council Members propose to promote educational equality. The data for the study was the answers of the elected Helsinki City Council on the issue of school election in the Helsingin Sanomat VAA. I collected the answers from the electoral machine after the final municipal election result in spring 2017. I analyzed the material with a theory-driven content analysis method. Educational equality appeared to be a complex phenomenon. High quality was striven for all schools, but at the same time the answerers tried to meet the demands for individual services and different life situations. The answers focused on the view of individual equality, but the concepts of equality did not comply with previous studies of party division in all respects. Actions to promote equality was most strongly linked to social equality. My research specifies the meaning of educational equality in a situation where the coming regional reform puts primary education in the center of the city council's responsibility.Koulutuksellinen tasa-arvo on ollut pitkään suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteena. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa se käsitettiin sosioekonomisesta asemasta riippumattomaksi oikeudeksi kouluttautua mahdollisimman pitkälle. Keskeisenä toimenpiteenä tasa-arvon edistämiseksi luotiin yhtenäinen peruskoulu. Uusliberalistisen aatteen myötä koulutuksellinen tasa-arvo määriteltiin tarkoittamaan yksilöiden mahdollisuuksia toteuttaa omia pyrkimyksiään. Koulumarkkinoilla ja kouluvalinnalla mahdollistettiin painotettu opetus oppilaiden lahjakkuutta ja kiinnostusta tukemaa. Kunnilla on ollut oppilaaksiottoa säädellessä keskeinen rooli koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että yksilöllistä tasa-arvoa kannattavat perinteiset oikeistopuolueet ja vihreät, kun taas sosiaalisen tasa-arvon kannattajia on löytynyt perinteisestä vasemmistosta ja keskustasta. Vähemmän on tutkittu sitä, mitä kunnan päättäjät tasa-arvolla tarkoittavat. Tutkin miten sosiaalisen ja yksilöllisen tasa-arvon käsitykset näkyvät Helsingin kaupungin-valtuutettujen vaalikonevastauksissa kouluvalinnan yhteydessä. Analysoin perustelut, jotka linkittyvät näihin tasa-arvo käsityksiin sekä sitä, mitä valtuutetut koulutuksellisella tasa-arvolla tarkoittavat. Lisäksi tutkin minkälaisia toimenpiteitä valtuutetut ehdottavat koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Tutkimuksen aineistona olivat Helsingin kaupunginvaltuutettujen vastaukset HS:n vaalikoneen kouluvalintaa koskevaan kysymykseen. Keräsin vastaukset vaalikoneesta kevään 2017 kuntavaalien tulosten vahvistumisen jälkeen. Valtuuston 85:stä valtuutetusta 73 perusteli vaalikoneessa kantansa. Analysoin aineiston teoriaohjautuvan sisällönanalyysin menetelmällä. Koulutuksellinen tasa-arvo näyttäytyi tuloksissa monitahoisena ilmiönä. Valtuutetut halusivat kaikkien koulujen olevan hyviä kouluja, mutta samaan aikaan he olivat pyrkineet vastaamaan yksilöllisten palveluiden vaatimukseen ja perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Valtuutettujen näkemykset painottuivat yksilöllisen tasa-arvon käsityksiin, mutta tasa-arvon käsitteet eivät kaikilta osin noudatelleet aiemmista tutkimuksista tuttua puoluejakoa. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi linkittyivät sosiaaliseen tasa-arvoon. Tutkimustulokset tarkentavat valtuutettujen käsityksiä koulutuksellisesta tasa-arvosta tilanteessa, jossa kasvatuksen ja koulutuksen toimiala nousee maakuntauudistuksen myötä entistä vahvemmin valtuutettujen työn keskiöön.
Subject: koulutuksellinen tasa-arvo
sosiaalinen tasa-arvo
yksilöllinen tasa-arvo
kouluvalinta
Helsingin kaupunginvaltuusto
vaalikone
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ProGradu_Niinikoski.pdf 1017.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record