The Relational Self, the Social Bond and the Dynamics of Personal Relationships : A Sociological Analysis

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6271-1
Title: The Relational Self, the Social Bond and the Dynamics of Personal Relationships : A Sociological Analysis
Author: Ketokivi, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sociology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2010-05-26
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6271-1
http://hdl.handle.net/10138/23396
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study analyses personal relationships linking research to sociological theory on the questions of the social bond and on the self as social. From the viewpoint of disruptive life events and experiences, such as loss, divorce and illness, it aims at understanding how selves are bound to their significant others as those specific people ‘close or otherwise important’ to them. Who form the configurations of significant others? How do different bonds respond in disruptions and how do relational processes unfold? How is the embeddedness of selves manifested in the processes of bonding, on the one hand, and in the relational formation of the self, on the other? The bonds are analyzed from an anti-categorical viewpoint based on personal citations of significance as opposed to given relationship categories, such as ‘family’ or ‘friendship’ – the two kinds of relationships that in fact are most frequently significant. The study draws from analysis of the personal narratives of 37 Finnish women and men (in all 80 interviews) and their entire configurations of those specific people who they cite as ‘close or otherwise important’. The analysis stresses the subjective experiences, while also investigating the actualized relational processes and configurations of all personal relationships with certain relationship histories embedded in micro-level structures. The research is based on four empirical sub-studies of personal relationships and a summary discussing the questions of the self and social bond. Discussion draws from G. H. Mead, C. Cooley, N. Elias, T. Scheff, G. Simmel and the contributors of ‘relational sociology’. Sub-studies analyse bonds to others from the viewpoint of biographical disruption and re-configuration of significant others, estranged family bonds, peer support and the formation of the most intimate relationships into exclusive and inclusive configurations. All analyses examine the dialectics of the social and the personal, asking how different structuring mechanisms and personal experiences and negotiations together contribute to the unfolding of the bonds. The summary elaborates personal relationships as social bonds embedded in wider webs of interdependent people and social settings that are laden with cultural expectations. Regarding the question of the relational self, the study proposes both bonding and individuality as significant. They are seen as interdependent phases of the relationality of the self. Bonding anchors the self to its significant relationships, in which individuality is manifested, for example, in contrasting and differentiating dynamics, but also in active attempts to connect with others. Individuality is not a fixed quality of the self, but a fluid and interdependent phase of the relational self. More specifically, it appears in three formats in the flux of relational processes: as a sense of unique self (via cultivation of subjective experiences), as agency and as (a search for) relative autonomy. The study includes an epilogue addressing the ambivalence between the social expectation of individuality in society and the bonded reality of selves.Tutkimus käsittelee ihmisten siteitä läheisiin, kuten perheeseen, ystäviin ja ”kohtalotovereihin” ja kysyy: Keistä lähipiiri rakentuu, keihin ihmiset tukeutuvat tarvitessaan apua sekä minkälaisia erityispiirteitä eri suhteilla on? Miten ihmiset ja eri suhteet reagoivat haavoittaviin tapahtumiin, kuten puolison kuolemaan, eroon, sairauteen ja välirikkoon, joissa läheissuhteet järjestyvät uudelleen sekä käytännön tasolla että kokemusmaailmassa. Jotkut etääntyvät, toiset lähentyvät, suhteita katkeaa ja uusia syntyy. Suhteiden kestokyky tulee koetelluksi. Tutkimus kyseenalaistaa yhteiskunnan (ja usein myös tieteellisen) käsityksen ihmisistä yksilötoimijoina. Ihmiset elävät ja toimivat perustavanlaatuisissa siteissä toisiin, jotka myös ovat keskeisiä toimijoita omissa elämäntarinoissa. Menettäessään perustavan suhteen, kuten puolison, ihmisen kyky osallistua sosiaaliseen elämään romahtaa, oma elämä ja minuuden kokemus pirstoutuvat. Tapahtumalla on myös laajempia sosiaalisia vaikutuksia. Tärkeän toimijan menettäminen joko hajauttaa läheisverkostoa tai vetää muita läheisiä paikkaamaan tämän toimintaa sosiaalisessa elämässä. Kyse ei ole psyykkisestä ”läheisriippuvuudesta”, vaan ihmisten sosiaalisen elämän verkottumisesta – keskinäisestä riippuvuudesta, jota yhteiselämä ja jakaminen ajan kanssa tuottavat. Tämä muokkaa myös ihmisen minuuden kokemusta, jossa perustavat siteet ovat keskeisiä. Suomalaisessa kulttuurissa perustavin side vallitsee yleisimmin omaan aikuisiän perheeseen (oli se minkälainen vain), mutta syntyy keiden tahansa välillä, jotka jakavat elämää tiiviissä tunnesiteissä. Erityisesti ”ydinperhe-elämän” ulkopuolella elävillä sekä akateemisilla naisilla on vaihtoehtoisia kokoonpanoja, joissa ystävät tai lapsuudenperheen jäsenet kuuluvat kaikkein lähimpiin. Ilman ”omaa perhettä” elävät jäävät kuitenkin usein myös sosiaalisen elämän marginaaliin. Nyky-yhteiskunta ei tarjoa sellaista läheisten yhteisöä, joka pitäisi kiinni niistä, jotka elävät ilman omaa perhettä tai kumppania. Sen sijaan osallisuus edellyttää hyviä verkostoja ja sosiaalista kykyä itse rakentaa läheissuhteita. Tätä monilla ei ole. Tällöin myös kunnon turvaverkko puuttuu ja yhteiskunnan palveluista tulee ratkaisevia. Tosin myös perheiden kyky turvata jäseniään vaihtelee suuresti. Yhteiskunnan yksilöihanne ei ylipäätään tavoita eletyn elämän siteitä, mutta erityisesti vaikeissa olosuhteissa eläviä se haavoittaa. Kun elämänhallinnan vaikeus ja riippuvuus toisista mielletään henkilökohtaisiksi ongelmiksi sosiaalisten sijaan, niistä tulee leimaavia tekijöitä. Tutkimus kuitenkin osoittaa vastaavien vaikeuksien liittyvän sosiaalisiin rakenteisiin. Analyysi perustuu 37 suomalaisen naisen ja miehen henkilökohtaisiin tarinoihin (yht. 80 haastattelua), yksityiskohtaisiin tietoihin heidän läheissuhteidensa kokoonpanosta sekä laajaan tutkimuskirjallisuuteen. Osatutkimuksissa tarkastellaan siteitä toisiin haavoittavien elämäntapahtumien, perheenjäsenten välisten välirikkojen, vertaistuen ja kaikkien lähimpien suhteiden jäsentymisen näkökulmista.
Subject: sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
therelat.pdf 521.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record