Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:951-570-690-4
Title: Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä
Alternative title: Girls, boys and sex-based harassment
Author: Aaltonen, Sanna
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen
Publisher: Yliopistopaino, Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura
Date: 2006-12-01
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:951-570-690-4
http://hdl.handle.net/10138/23400
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: In this research I ask what is interpreted as sex-based harassment by 15-16-year old girls and boys. By sex-based harassment I refer to one-sided, unwanted attention that is based on gender and that makes the target feel embarrassed, frightened, hurt or angry. My focus is not on the most overt cases of harassment but rather on everyday encounters. While young people differentiate between harassing and non-harassing attention, at the same time they define, assign value to and construct differences and power relations on the basis of gender, age and ethnicity, for example. My main data consists of essays (N 104, 54 girls, 54 boys) and thematic interviews (N 14; 20 girls, 3 boys) of ninth graders of a secondary school in Helsinki. In the essays and interviews, students construe the border between pleasant and unpleasant, tolerable and intolerable attention as clear in principle, but, they suggest that in practice this border is ambivalent, negotiable and contextual. The interpretations of incidents are justified by referring to features of the target, the scene or the perpetrator. Targets of harassment are most often construed as being girls who are characterized as thin-skinned, but at the same time they are expected to be understanding toward any sex-based attention they may get, particularly when it is not physical. On the other hand, girls are regarded as equal and even active participants in incidents of harassment. Such statements include considerations of how girls either reject or invite particular kinds of attention by their actions and outward appearance. Forms of harassment, ways of understanding it as well as overcoming it vary according to spatial context. By situating incidents in different spaces and places, young people contrast their experiences with ordinary and predictable non-harassment that takes place e.g. in discos and unusual and unexpected harassment that takes place e.g. in the city streets in the daytime. The behaviour of boys harassing a girls is naturalized by appealing to young masculinity and the childishness but also strong sexual drive which is seen as characteristic of teenage boys. On the other hand, sex-based harassment is racialized and pathologized in ways that separate the phenomenon from young, Finnish, normal masculinity. Both the material experiences of the young people and the definitions of the parties involved in harassing incidents are gendered. Girls encounter and deal with sexualized commenting and unwanted approaches much more often and in a more intensive way than boys. Furthermore, there is a vast cultural repertoire of acceptable accounts that can be mobilised in order to excuse male harassers, to critically evaluate the appearance or action of the female targets and to divide the responsibility between the female target and the male perpetrator.Tutkimuksessa kysyn, mikä 15-16 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien mielestä on sukupuolista häirintää. Sukupuolinen häirintä tarkoittaa yksipuolista, ei-toivottua huomiota, joka perustuu sukupuoleen ja joka saa kohteen tuntemaan itsensä pelokkaaksi tai loukkaantuneeksi. Tutkimuksen aineisto koostuu helsinkiläisten yhdeksäsluokkalaisten laatimista sukupuolista häirintää käsittelevistä ainekirjoituksista (54 tyttöä, 54 poikaa) sekä samojen nuorten haastatteluista (20 tyttöä, 3 poikaa). Aineisto ja sitä kautta myös tutkimus painottuu häirintään, jossa kohteena on tyttö ja tekijänä poika tai aikuinen mies. Työn painopiste ei ole karkeissa häirintätapauksissa, vaan siinä, missä nuorten mielestä menee miellyttävän ja epämiellyttävän, sietämättömän ja siedettävän huomion välinen raja. Periaatteessa tämä raja on selkeä mutta käytännössä epämääräinen ja tilanteesta toiseen vaihteleva. Tilanteiden tulkintoja perustellaan häirinnän kohteeseen, tekijään ja/tai tapahtumapaikkaan liittyvillä seikoilla. Useimmat tytöt eivät halua puhua edes häiritsevistä kokemuksistaan häirintänä, koska samalla he joutuisivat ottamaan kantaa uhrina olemiseen. Uhrius tulkitaan heikkoutena, mutta se voidaan myös kyseenalaistaa esittämällä, että tyttö on toiminnallaan kutsunut tietynlaista huomiota. Tyttöjen odotetaan suhtautuvan heihin kohdistuvaan sukupuoliseen huomioon ymmärtäväisesti ja hyväksyvän se osana tyttönä olemista. Toisaalta heidän ajatellaan pystyvän välttämään häirintää säätelemällä pukeutumistaan, käytöstään, liikkumistaan tai alkoholinkäyttöään. Tyttöä häiritsevän pojan käytöstä voidaan paheksua, mutta sitä voidaan pitää myös luonnollisena vetoamalla murrosikäisille pojille luonteenomaisena pidettyyn lapsellisuuteen ja voimakkaaseen seksuaaliviettiin. Nuoret tekevät eroja häiritsijöiden välille muun muassa etnisyyden perusteella ja tuomitsevat maahanmuuttajataustaisten poikien tai miesten ei-toivottuja lähestymisiä kärkevämmin kuin valkoihoisten suomalaisten. Myös tapahtumapaikalla on merkitystä kokemuksen tulkitsemiselle. Tietyissä tiloissa kuten kaupungissa päiväsaikaan häiritsevät lähestymiset ovat yllättäviä ja paheksuttavia, mutta monissa juhlatiloissa niitä pidetään ennustettavina ja rutiininomaisina kokemuksina, joista tyttöjen ei kannata tai edes sovi valittaa. Tutkimuksessa tulee esille laaja valikoima kulttuurisia käsityksiä, joita käytetään nimenomaan miespuolisen häiritsijän puolustamisessa, häirinnän kohteena olevan tytön kriittisessä arvioimisessa ja vastuun jakamisessa tekijän ja kohteen välillä. Lisäksi tyttöjen ja poikien arki näyttäytyy tutkimuksen perusteella erilaisena. Nimittävätpä nuoret ei-toivottuja lähestymisiä tai seksualisoivaa kommentointia miksi tahansa, tytöt joutuvat kohtaamaan sitä useammin ja intensiivisempänä kuin pojat.
Subject: sosiologia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
tytotpoj.pdf 1.973Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record