Beyond Sisters and Mothers : Women's aspirations within the Conservative Laestadian movement

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4144-6
Title: Beyond Sisters and Mothers : Women's aspirations within the Conservative Laestadian movement
Author: Rantala, Teija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Faculty of Arts
Publisher: Unigrafia
Date: 2018-05-11
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4144-6
http://hdl.handle.net/10138/234040
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study examines women’s aspirations within the Conservative Laestadian movement. The Conservative Laestadian movement is a religious revival movement that is part of the Lutheran Church in Finland. Women in this religious movement have recently been at the centre of both scholarly and media discourse due mostly to the movement’s negative attitude towards birth control and female priesthood. In their avoidance of contraceptive use, Laestadian women go through childbirth repeatedly, often risking their health in the process. Consequently, these women’s participation in the movement and obedience to the laws of the doctrine, especially on the issue of contraceptive use, is widely considered to be a human rights issue. In this regard, the women are oppositionally positioned depending on whether they either resist or support changes in the movement: those women who advocate changes are presented as modern and independent, on the contrast, those women who resist changes are presented as subjugated victims of the patriarchal movement. My task has been to illuminate and even complicate this binary by examining the differing aspirations of Laestadian women with regard to their identities in the Laestadian movement. As a non-Laestadian researcher with a family background in the movement, I was able to produce data with the women within this exclusive movement. The main data consist of thirteen pieces of autobiographical writing but also include collaborative pieces and data produced before, during and after memory work sessions with four women. Memory work data was produced also with members of my own family. All the data were produced between 2012 and 2016 at various locations in Finland. The task of exploring the diversity of these women’s aspirations concerning their subjectivity formation required the employment of feminist and experimental poststructuralist analysis. To provide a depiction of the women’s aspirations outside normative and victimizing inquiry, I examined them using Gilles Deleuze’s and Félix Guattari’s schizoanalysis. With schizoanalysis, I asked what kinds of formations of subjectivity the women’s aspirations produce and how they intertwine with and differ in relation to faith, motherhood and womanhood. Schizoanalysis served in analysing these processes through complex and stratified examination. It also involved understanding of the various connections the aspirations are able to produce. This approach enabled the women’s desired subjectivities to be read beyond being oppressed, but neither as ready-formed and defined parts of the religious community or as fractional or self-contradictory. Rather, the formations were understood as changing, complex and shared. With the Laestadian women’s contributions to the data and with the assistance of feminist poststructuralist theory and methods, I argue that the Laestadian women’s desired formations of subjectivity are complex in the sense that they vary in their connectedness and separation to the community, but also always function both within and beyond the given positions of a sister and a mother.Väitöskirjassani tutkin vanhoillislestadiolaisten naisten toiveita liittyen naiseuteen ja äitiyteen interaktiivisten tutkimusmetodien sekä monimuotoisen analyysin avulla. Käytän lähestymistapaa, joka mahdollistaa naisten yksittäisten neuvotteluprosessien tarkastelun samanaikaisesti yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden kanssa. Tutkimukseni naiset kuuluvat vanhoillislestadiolaiseen uskonnolliseen liikkeeseen, joka on osa 1800 –luvulla syntynyttä lestadiolaista evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivaa pohjoismaiden suurinta kirkollista herätysliikettä. Vanhoillislestadiolaiset muodostavat yksinomaan Suomessa n. 100 000 hengen vaikuttavan ryhmän, jonka jäsenistä on nykyisin valtaosa naisia, kuitenkin liikettä johtaa miehistä koostuva johtokunta. Vanhoillislestadiolaiset naiset ovat saaneet lähivuosina runsaasti mediahuomiota johtuen naisten asemasta liikkeessä ja liikkeen kielteisestä suhtautumisesta raskauden ehkäisyyn. Liikkeen naiset ovat tässä jakautuneet ns. muutosvastaisiin, jotka puoltavat omaa vapauttaan valita suurperheen äitiys ja toisaalta ns. muutosrintamaan, joka liikkeen sisällä vastustaa perinteistä lestadiolaista äitiyttä ja ajaa naisten aseman ja päätäntävallan parantamista liikkeessä. Naiseus ja naisten toiveet on kuitenkin vasta vähän tutkittu aihe tässä liikkeessä, vaikka naisille on annettu vastuu liikkeen jatkuvuuden turvaamisesta. Tämä herättää kysymyksen lestadiolaisnaisten ajatuksista naiseudesta ja äitiydestä, ja siitä millaisissa prosesseissa lestadiolainen naiseus muodostuu ja miten tätä tulisi tutkia. Tutkimukseni vastaa näihin kysymyksiin tuottamalla moniäänisen ja –näkökulmaisen aineiston ja analyysin vanhoillislestadiolaisten naisten erilaisista toiveista liittyen heidän naiseuteensa ja äitiyteensä sekä yhteisön oppeihin että yhteiskunnan sääntöihin. Tutkimuksessani yhdistän hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevien naisten kirjoitus- ja muistelutyöaineistoa prosessiksi, jonka avulla kuvataan naisten yksittäisten ja kollektiivisten halujen ja toiveiden muodostumista yhteisön ja yhteiskunnan yhteisvaikutuksessa. Laajemmin nähtynä tämä tutkimustapa tuottaa monitasoista analyysia, jonka kuvaa havainnollisesti ja hienovaraisesti yhteenlimittyneitä yksittäisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia toiveita ja intentioita. Tämä tarkastelu vahvistaa ajatusta siitä, että sosiaaliset prosessit ovat muuttuvia ja hyvin riippuvaisia niiden kytköksistä samanaikaisiin puhetapoihin, merkityksenantoihin ja tapahtumiin. Siten analyysin tulos ei ole ’vanhoillislestadiolainen naiseus’, vaan kuvaus prosesseista, miten tätä naiseutta on tuotettu ja millaisten käsitteiden, puhetapojen ja määritysten vallitessa. Tutkimukseni tuo eettisen näkökulman laadulliseen tutkimukseen, ja mahdollistaa valtavirrasta poikkeavien toiveiden tarkastelun, ja tulee näin haastaneeksi yhteiskunnallista sekä ihmistieteiden tutkimusta tarkastelemaan ilmiöitä monisäikeisinä prosesseina.
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record