Kirjalliset työt

Recent Submissions

  • Kanerva, Juho (2019)
    Seminaarityössä tutkittiin erityislahjakkaiden motivaatiota ja opettajan vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi selvitettiin musiikkioppilaitosten ja opetussuunnitelmien uudistumisten vaikutusta lahjakkaisiin oppilaihin. Tutkimus tehtiin erityisesti harmonikansoitonopiskelun lähtökohdista koskien kouluikäisiä harmonikansoiton harrastajia. Kirjallisuusosiossa käsiteltiin lahjakkuutta niin historiallisesta, musiikillisesta kuin lahjakkaiden opetuksenkin näkökulmasta. Motivaation osalta käytiin läpi keskeisimpiä motivaatioteorioita sekä sitä koskevia musiikillisia erityispiirteitä. Myös uudet (2017) perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet selvitettiin erityislahjakkuuden osalta. Empiiristä osiota varten haastateltiin kahta harmonikansoiton opettajaa, Seppo Valkeajokea ja Heidi Velamoa. Näiden teemahaastattelujen avulla saatiin niin kirjallisuutta täydentävää kuin täysin uuttakin tietoa. Keskeisimpinä tuloksina nousi esiin muun muassa motivaation suuri merkitys jokaiselle oppilaalle. Yksilöopetuksen merkitystä musiikkiopistoissa korostettiin yksilöllisen kehityksen kannalta. Erityislahjakkaiden oppilaiden harrastamisen tavoitteellisuuden lisäksi mainittiin myös oppilaan henkilökohtaisen musiikkisuhteen luominen. Sosiaalisten tekijöiden huomioimista myös lahjakkaiden oppilaiden kohdalla pidettiin tärkeänä.
  • Miettunen, Olli-Jaakko (2018)
    Kirjallisessa työssä tarkastellaan yhden suomen merkittävimmän musiikinopettajan sekä säveltäjän, Pietari Juhana Hannikaisen elämänvaiheita, sävellyksiä sekä hänen merkitystä suomalaiselle kuoromusiikille. Työn alussa käydään läpi Hannikaisen elämänvaiheita. Tarkastelun kohteena ovat myös Hannikaisen säveltämät lastenlaulut sekä hengelliset laulut. Kirjallisen työn pääasiallinen tavoite on osoittaa Hannikaisen merkitys omana aikanaan osana suomalaisen kuoromusiikin historian kehityksen tärkeitä vaiheita. Osana kirjallisen työn lähdeaineistoa on käytetty tekemääni emeritusprofessori Reijo Pajamon haastattelua sekä Hannikaisesta tehtyjä kirjallisia julkaisuja. Pietari Juhana Hannikainen suomalaisuusmiehenä edisti tarmokkaasti suomenkielistä kuorolaulua sävellyksillään sekä johtamalla perustamiaan kuoroja. Hän oli vahvasti mukana luomassa uudenlaista suomenkielistä kuorokulttuuria 1800-luvun loppupuolella. Hannikaista pidetään suomen koululaulujen isänä. Hän sävelsi yksinkertaisia, mieleenpainuvia sekä kauniita lauluja ihmisten tarpeisiin.
  • Kärnä, Joona (2018)
    Tutkimuksessa selvitetään, kuinka kuoronjohdon B- tai A-tasosuorituksen suorittaneet, virassa olevat kanttorit toimivat kuoronjohtajina. Samalla pyritään avaamaan vastaajien näkemyksiä kuorotoiminnan merkityksestä ja kuorotoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten suoritettiin kysely, johon vastasi 12 virassa toimivaa kanttoria. Kyselyn avulla saadun aineiston ohella lähdeaineistona on kuoronjohtoa käsittelevä kirjallisuus, tutkimukset ja internet-lähteet. Tutkimuksen perusteella kohderyhmään kuuluvat näyttivät olevan aktiivisia kuoronjohtajia. Yleisimmät kuorotyypit vastaajien kesken olivat kirkko- tai seurakuntakuoro, kamarikuoro sekä lapsi- ja nuorisokuoro. Kuorotoiminnan nähtiin olevan sosiaalisesti, hengellisesti ja henkisesti hyvin merkityksellinen osa seurakunnan toimintaa. Vastaajien oma motivaatiotaso kuoronjohtajana oli kohtalaisen korkea. Kuorotoiminnan haasteena nähtiin puute sitoutumisessa kuorotoimintaan. Uusien laulajien rekrytoinnissa sosiaalisten suhteiden merkitys oli korostunutta.
  • Thelestam, Dante (2019)
    Tämä tutkimus tarkastelee säveltäjä Pekka Jalkasen (s. 1945) musiikkia kanteleelle. Kanteleella on merkittävä rooli Jalkasen sävellystuotannossa 1980-luvulta lähtien. Tutkin miten Jalkanen kuvailee omaa musiikkiaan kirjoituksissa ja teoskommenteissa. Kokoan, referoin ja kommentoin Jalkasen ajatuksia, erityisesti arkaaisuudesta ja siihen liittyvistä piirteistä kuten moodeista. Tutkimus tarkastelee miten kaksi Jalkasen mainitsemaa muinaista aihetta – antiikin Kreikan musiikki ja suomalaisen kansanmusiikin vanhat kerrostumat – esiintyvät Jalkasen kantelesävellyksissä. Tutkin kantelesävellysten säveltasollista jäsentelyä kahdessa suhteessa: (1) musiikin yhteissointeja; (2) asteikkojen ja sävelikköjen valikointia. Tutkimus pohtii myös samankaltaisuuksia, joita Jalkasen musiikissa on kuultu vertailussa kahden virolaisen säveltäjän (Veljo Tormisin ja Arvo Pärtin) musiikkiin sekä yhdysvaltalaiseen minimalismiin. Tutkimusaineistona toimii valikoima Jalkasen kirjoituksia ja nuottijulkaisuja.
  • Lidåkra, Jacob (2018)
    There is a wide consensus, that it takes 10 000 hours of deliberate practice to achieve mastery, however this long road is not easy to follow. Self-regulation, co-regulation and musical agency are important aspects of deliberate practice, and as these concepts are budding in the beginner student it is important to investigate how they affect the early stages of practicing. This study aims to deepen the understanding of how self-regulation, co-regulation and musical agency influences an eight year old piano student's practicing. This study was conducted as a single case study using video recorded practising sessions and the findings are presented as a synthesis of the data building on the theoretical framework of G. McPherson and J. Renwick (2001). The results suggest that the developing musical agency of the student supports her negotiations of self-regulation, but can be a hindrance in a co-regulated environment.
  • Lenkiewicz, Albert (2018)
    Osallistuin sävellyksenopiskelijana Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteiseen "Uusi musiikkiteatteri" -projektiin vuosina 2013-2014. Projekti pyrki kartoittamaan musiikkiteatterin mahdollisuuksia opiskelijoiden ryhmissä valmistamien esitysten kautta. Kirjallisen työni tavoite on kuvata luovaa työskentelyäni ja tuntemuksiani säveltäjänä ryhmämme "Brotha in da box" - teatteriproduktiossa. Työni perustana ja lähdemateriaalina ovat projektin aikana tekemäni muistiinpanot ryhmämme tapaamisista, keskusteluista ja harjoituksista. Projektia purkavaan tekstiini sisältyvä pohdinta käsittelee sävellyksellisen ideoinnin eri vaiheita osana ryhmätyöskentelyä. Esittelen yhteenvedossa säveltäjyyteeni vaikuttaneita ja tulevan luovan työni kannalta hyödyllisiä oivalluksia ja konkreettisia toimintatapoja.
  • Tuladhar, Riju (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    Nepal, a heterogeneous country with more than 120 ethnic groups, carries the label of being one of the most gender unequal countries in South Asia. Music plays an important role in the native ethnic group of Kathmandu valley, the Newar community, incorporating practices that are also often divided along gender lines. Although It is a broad group consisting of various ethnic, racial, caste and religious communities, older men in the family often hold the responsibility for making important decisions. The majority of Newari women are excluded from household and communal decision making, and as such, lack opportunities for active decision making concerning their own lives. In this research report, I outline the findings of a case study of Newari women participating in a Dapha/Bhajan ensemble, which is usually reserved for men. The focus of this study was on how participation in such an ensemble as affected the social capital of members of a women-only ensemble in Nepal. Through focusing on their participation in two public events outside their community surroundings, this research attends to changes in the womens’ self confidence, musical and social horizons, social support, and political and social participation. The findings suggest that participation in music-making can be seen as a vehicle to female empowerment and should be taken into consideration when thinking about future music education in Nepal. Music making and participation could have a potential for more equal society.
  • Karki, Kushal (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    With music lessons absent from many school curricula, and private tuition often out of financial reach for many families, many Nepali children and young people access music education through projects led by voluntary teachers. In this research report, I communicate the findings of a case study on Nepali music teachers volunteering their time and skills to work in extracurricular music programs. For the purpose of this study, I understood these teachers’ work as a form of activism. Teaching artists discussed in this study volunteer their time to teach music to the children. In collaboration with the school, project described in this study also negotiated free tuition to the students that are in need. Music thus served as a bridge creating opportunities for children not just to learn music but have access on education. The data of this study consists of teacher interviews. The reflections of the researcher, who has been also part of the project, are included in the data as well. The data revealed various challenges along with possible solutions that the teachers experienced. Several things affected on the motivation of the teachers: instrument unavailability and challenges in making short and long term plans were some of the main problems that stood out from the interviews. Almost none of the teachers is formally trained, but started to work after having experience as a musician. They felt discouraged, while lessons would not give the desired results. However these issues encouraged teachers apply new approaches to the music lessons. The unavailability of instruments supported teacher’s creativity. Also the approaches established during the process, gave more room for children to work with each other. In other words, when teachers faced unexpected situations, it drove them to learn something new themselves. The study has given direction towards how teachers belief in teaching could foster the wellbeing of self and make an impact on the society outside classrooms. The profession of a teacher is a commitment and teacher training is a necessity in the majority world like ours. Still, very few consider teaching as a profession. The values that teaching produces is neglected as understanding of the core values of teaching is still greatly lacking. Applying creative approaches to make sense of teaching is a key to professionalism. Therefore, training of teachers who are capable of working creatively in various learning environments is crucial considering the impact that they make in the society.
  • Shah, Iman Bikram (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    Music Technology (MT) has been an effective tool in music education by providing helpful means that can guide students to develop a better understanding of music. MT is mostly used in notating, arranging and composing music which in turn lets students understand how music is created. The new high school music course in Technical and Vocational Stream of Education implemented in 2016 in Nepal, has put MT as a compulsory subject and this study was carried out in Nepal’s first music school of this kind. The overall aim of this study was to investigate how music teachers can promote equality in their classrooms. This was investigated through two research questions: 1. How have these two girls experienced inequality in the music technology class? 2. How can the teacher work to enhance equality in the music technology classroom? The findings of this study indicated that the access to technology is the most important factor which influences how students learn and use technology in their music studies. Keywords: Equality, Music Education, Music Technology, Nepal, Practitioner Research
  • Shrestha, John (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    It has been stated that peer learning can be a continuous part of a learning process and in many contexts it has been used as a strategy in which participants from different ages and levels help each other to learn from each other. Hence, the aim is to develop collaborative learning and cooperation. In this presentation I will explore this phenomenon from the perspective of a Nepali rock band, of which I am a member. Teaching and learning in Nepal can be very stratified. For example, it is common to have a graded status levels in society which builds hierarchies in educational contexts. Moreover, the existing power relations between teachers and students create inequality. Such societal hierarchical boundaries in Nepal are deeply rooted in everyday activities. Consequently, a rock band provides a particularly interesting case for music education in Nepal, suggesting how these broader inequalities in teaching and learning can be addressed. This presentation investigates peer teaching and learning in one Nepali rock band, and its potentials for providing models for site of formal education. The main features of the study highlight the diversity in musical interactions among band members through formal and informal teaching/learning situations. The data collection included interviews based on the band members’ past and present experiences as musicians and their working methods in the group. The findings suggest that among the important features in peer learning are originality, teaching and learning within the band, individual responsibility and contribution and leadership.The study discloses various circumstances where both formal and informal learning was present. As a conclusion, new ways of musical learning can be developed through combining the features and qualities of both formal settings and informal practices. Among such features are collaborative learning exercises, such as peer review, peer teaching, group interactions and collaborative composing through shared musical ideas which lead to insights in how band members develop shared repertoires of musical communication and understanding . Furthermore, the findings show how individual expertise can benefit the team as a whole. Thus, peer teaching and learning in various ensemble settings where group learning and sharing ideas are more prominent opens new conceptual horizons for music education. In a broader sense, this promotes active learning, reinforces learning by instructing others, and allows greater understanding among each other. In this way, the rock band setting can provide future paths for the wider field of music education.
  • Li, Zhenqi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    This thesis discusses some of the ensemble techniques necessary for string players to be able to practice more effectively and to perform string quartet repertoire more convincingly: what to prepare for the rehearsal; how important it is to train harmonic intonation; how to perform dotted and syncopated rhythms more accurately; how to improve bowing and vibrato techniques; how to achieve good sound balance and benefit from reading from full scores as opposed to individual parts. This study also presents a phrase rhythm analysis of the first movement of Haydn’s String Quartet in D minor, Op. 42. The study is intended for undergraduate students who major in string instrument performance and specialize in string quartet chamber music. Some of the techniques discussed here also apply to repertoire from other style periods such as Romantic and contemporary string-quartet literature. The purpose of this study is to help string-performance majors not only to enhance their ensemble skills but also to prepare them for a career in music performance.
  • Keränen, Liisa (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    Kirjallisessa työssä etsitään tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita tapoja urkuohjelmiston harjoitteluun erilaisten urkujensoiton oppaiden analyysin kautta sekä kartoitetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki ja urut -aine¬ryhmän opiskelijoiden harjoittelutottumuksia kyselyn avulla. Tutkimuksessa keskitytään vain musiikkiteoksen tekniseen haltuunottoon. Esittämistä koskevat tulkinta- ja tyylikysymykset on rajattu työn ulkopuolelle. Työn kirjallisia lähteitä ovat Mats Åbergin Orgelskola, Vidas Pinkeviciuksen urkujenharjoittelun verkkojulkaisu Secrets of Organ Playing ja Elaine Groverin Keyboard Practice Skills. Näiden lisäksi työssä on hyödynnetty myös muita urkukouluja, urkupedagogista kirjallisuutta ja Sibelius-Akatemian verkkosivuilla olevia yleisiä harjoitteluohjeita. Tutkimuskirjallisuuden mukaan teoksen rakenteen analyysi, stemmakohtainen harjoittelu sekä lyhyet mentaaliharjoitukset ovat keskeisiä tekijöitä harjoittelutuokion parhaan tehon saavuttamiseksi. Kyselystä käy ilmi, että opiskelijat soveltavat melko paljon stemmakohtaista harjoittelua, mutta analyysin, mentaaliharjoittelun sekä vaikeiden paikkojen opetteluun luotujen harjoitusmetodien käyttöaste on alhaisempi. Työn liitteenä on sivun mittainen harjoitteluopas.
  • Saari, Olli (2018)
    Työssä on tutkittu, miten Dieterich Buxtehuden koraalifantasian Te Deum Laudamus, BuxWV 218 satsi suhteutuu modaaliseen teoriaan. Taustateorian muodostamiseen on käytetty seuraavia teoksia: Gioseffo Zarlinon Le Istitutioni Harmoniche: Part IV, On the Modes (1558/1983) ja Bernhard Meierin modaalisuuden yleisteos The Modes of Classical Vocal Polyphony (1974/1988). Tärkeimpiä löydöksiä ovat ambitusten jaksottaminen kadenssein sekä erilaisten modaalisten kadenssityyppien hyödyntäminen paikallisten kontekstien muodostamisessa.
  • Larrañaga, Lore Amenabar (2018)
    Students´ musical agency is a musical process whereby students act and interact. Musical agency plays an important role in a culturally diverse classroom; but how do educators foster student agency in such diverse settings? What repertoire and class activities do they use? To address these questions, three experienced music teachers from Vantaa, Espoo and Helsinki were interviewed. This paper is based on the concepts of Musical Agency (Karlsen, 2014; Klemenčič, 2015) and Democracy (Dewey, 2016; Karlsen & Westerlund, 2010). Findings show that pupils are more interested in working with pop songs than music from their own culture and that teachers tend to choose easy repertoire for pupils whose musical knowledge is not well developed and their talent not yet realised.
  • Raasakka, Ville (Sibelius-Akatemia, 2010)
    Kirjallinen lopputyö käsittelee Helmut Lachenmannin artikkelia 'Uuden musiikin äänityypit' vuodelta 1966 sekä pianokonserttoa Ausklang vuodelta 1985. Esittelen aluksi Lachenmannia säveltäjänä sekä hänen musiikkiinsa käytettyä termiä konkreettinen instrumentaalimusiikki. Käyn Lachenmannin artikkelin 'Uuden musiikin äänityypit' käsitteitä läpi artikkelissa esiteltyjen esimerkkien avulla. Esittelen kaksi pääkategoriaa ääni olotilana ja ääni kulkuna, ja käyn läpi niiden alakategorioita eli äänityyppejä yksi kerrallaan. Sovellan kahden pääkategorian ja niihin kuuluvien äänityyppien käsitteitä Lachenmannin teoksen Ausklang tarkasteluun. Teoksesta kirjoitettuja lähteitä käyttäen johdatan lukijaa ensin teoksen maailmaan yleisellä tasolla. Analysoin teoksesta valitsemani katkelman äänityyppien avulla ja esitän partituuriesimerkkien alle kirjatuilla merkinnöillä kunkin äänityypin esiintymisiä. Pyrin perinpohjaiseen ja kerrokselliseen analyysiin, ja olen käyttänyt verrattain lyhyttä katkelmaa teoksesta tämän saavuttamiseksi. Lopuksi käyn uudestaan läpi tekemääni analyysia. Tarkastelen kriittisesti ensin yksittäisiä analyyttisia havaintojani, ja pohdin vaihtoehtoisia tulkintoja partituurin analyysiin. Tämän jälkeen pohdin yleisesti äänityyppien ja kahden pääkategorian soveltuvuutta tämän teoksen tarkasteluun. Käyn Lachenmannin artikkelin käsitteenmäärittelyä yleisellä tasolla läpi, ja tarjoan lisähuomioita tekstiin. Lopuksi tarjoan lukijalle lisää viitteitä kirjallisuuteen, jonka avulla Lachenmannin teoksiin voi tutustua tarkemmin.
  • Isotalo, Ella (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    The aim of this thesis was to carry out research into the traditional Tanzanian fiddle, or Zeze as it is called in Tanzania. The researcher investigates building and playing techniques, as well as some of the musical traditions connected to the instrument. I, Ella Isotalo, am a folk musician, and my main instruments are violin and jouhikko (the Finnish bowed lyre). I became interested in the Tanzanian zeze during my first stay in Tanzania as an exchange student in 2012. During my second trip, in 2014, I focused on collecting detailed information on the instrument, which is presented in this paper. The paper is divided into four main areas of focus: 1. The musical history of Tanzania. This begins with an overview of the country and then focuses on the distinctive characteristics of specific musical areas of Tanzania. This overview includes observations about the diversity of Tanzania's musical history, which has been influenced by many different peoples, including the Arabic slave traders and the Christian missionaries. 2. A brief presentation of various African one-string fiddles, followed by more detailed information on the zezes of two Tanzanian ethic groups, namely the Wagogo and Waha people. There are numerous differences between the various types of zezes, including the materials they are made from, the number of the strings and the structure of the bow. Tanzania is a vast country and materials vary greatly in different parts of the country, which also has an affect on the instruments. The Wagogo people's bow is traditionally a stick, whereas the Waha people make their bow from a bent stick with sisal fiber hair, for example. 3. A step-by-step instruction manual, including pictures documenting the process of building one variety of Tanzanian four-string zeze. This is based on a model by renowned Tanzanian musician, Hukwe Zawose. (1940-2003). 4. This section includes information on playing techniques, tunings and examples of the music of the Wagogo and Waha ethnic groups, with attached photographs, audio and video examples. The world is changing rapidly and Tanzania cannot help but be part of this change. Everyday life is very different from what it was just some years ago. This thing called progress has profound affects on music and the role of traditional instruments. Playing music is not an integral part of life anymore, at least not in the way it used to be, and the function of the instruments has changed dramatically. For example, the zeze is no longer used by a shepherd as a solo instrument solely for his own entertainment, but can nowadays be played together with other instruments and be a part of an ensemble.
  • Ylikoski, Eveliina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    Kirkkomuusikoiden seurakuntatyössä on monia äänenkäytöllisiä haasteita ja riskitekijöitä. Kyselytutkimuksella selvitin kanttoreilta, mitä äänellisiä riskejä heillä on omasta mielestään työelämässä, kuinka he hoitavat ääntään ja millaisia ääniongelmia heillä on ollut. Työssäni käyn läpi myös lauluääneen vaikuttavia anatomisia rakenteita ja klassisen äänenmuodostuksen perusperiaatteita. Esittelen myös yleisimpiä ääniongelmia seikkaperäisesti.
  • Kortesharju, Jaakko ([J. Kortesharju], 2014)
    Työssä kartoitetaan tietynlaisten musiikkikoosteiden kirjastoluettelointiin vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia mahdollisuuksia soveltaa nykyisiä alan käsitemalleja ja standardeja niiden luettelointiin. Käsiteltäviä koosteita kutsutaan työssä "yhden säveltäjän koostesävellyksiksi". Termillä tarkoitetaan yhden säveltäjän teoksista koottua (usein sovitettua) musiikillista kokonaisuutta, jonka kokoaja ei ole sama henkilö kuin alkuperäinen säveltäjä. Esimerkkejä yhden säveltäjän koostesävellyksistä ovat Sibeliuksen Petite suite ja Glazunovin Chopiniana. Työssäni esitellään aluksi luetteloinnin perusteita keskittyen pian käyttöön otettavaan RDA-luettelointisäännöstöön. Musiikin luetteloinnin kohteita ylipäätään ja erityisesti yhden säveltäjän koostesävellyksiä tarkastellaan sekä informaatioalan kirjallisuuden että eräiden musiikkiontologisten näkemysten pohjalta. Erityisesti keskitytään teoksen ja tekijyyden käsitteisiin sekä aineistokokonaisuuksien ja niiden osien välisiin suhteisiin. Yhden säveltäjän koostesävellysten käsitteellistä mallintamista tarkastellaan informaatioalan FRBR-mallin kontekstissa. Erilaisia ehdotuksia yhden säveltäjän koostesävellysten luetteloimiseksi muodostetaan RDA-luettelointisääntöjen ja MARC 21 -formaatin pohjalta. Jotkut ehdotuksista olisivat melko käytännöllisiä toteuttaa eivätkä välttämättä vaatisi muutoksia sääntöihin tai formaattiin, toisissa ehdotuksissa taas esiintyy yhden säveltäjän koostesävellyksiä koskevaan pohdintaan perustuvia muutosehdotuksia. Yhden säveltäjän koostesävellykset osoittautuvat vaikeasti rajattavaksi entiteettijoukoksi, ja niiden ontologia, tekijyys ja attribuutio voidaan ymmärtää eri tavoilla eri lähtökohdista. Yksittäiset yhden säveltäjän koostesävellykset voivat poiketa toisistaan luonteeltaan ja julkaisukäytännöiltään. Tässä työssä esitettävillä mallinnus- ja luettelointiratkaisuilla voitaisiin mahdollisesti kuvata yhden säveltäjän koostesävellyksiä täsmällisesti ja hyödyllisesti kirjastotietokannoissa. Jotta mallinnusta ja luettelointia voitaisiin kehittää johdonmukaisemmaksi, perustavanlaatuisia kysymyksiä koostesävellysten luonteesta olisi kuitenkin ratkaistava yleisellä tasolla ja yksittäisten aineistojen kohdalla. Esimerkiksi rajanveto alkuperäisteoksen sovituksiksi tulkittavien musiikkientiteettien ja alkuperäisteokseen perustuvien johdannaisteosten välillä voi vaikuttaa moniin yhden säveltäjän koostesävellysten mallintamis- ja luettelointiratkaisuihin. Tällaisiin ongelmiin voitaisiin tarttua muun muassa tutkimalla yhden säveltäjän koosteaineistoja ja niitä muistuttavia aineistoja itseään, niiden käyttöä ja yhden säveltäjän koostesävellyksiä osana musiikkikulttuuria ja musiikinhistoriaa.
  • Kondracka, Anna (Sibelius-Akatemia, 2008)
    Kamarimusiikin soittaminen kehittää soittajan musiikillisia taitoja ja tuottaa elämyksiä. Musiikkioppilaitoksissa pianonsoittajien ei ole kuitenkaan helppoa päästä mukaan yhteissoittoon, vaikka kamarimusiikin asema on vahvistunut ja sen osuus opetussuunnitelmissa kasvanut. Koska kamarimusiikki kehittää ja motivoi, olisi pianistien tärkeä päästä soittamaan yhdessä toisten kanssa jo opintojen alusta lähtien. Tutkimuksessa selvitettiin, miten 15-vuotiaat pianistit kokevat yhteissoiton ja motivoivatko yhteismusisointi ja Juvenalia-kamarimusiikkikilpailu soittamista. Lisäksi työssä tutkittiin, millaisena nuoret kokivat kilpailuun valmistautumisen ja siellä soitettavan ohjelmiston. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli vuoden 2004 Juvenalia-kilpailun alle 16-vuotiaiden pianotriosarjaan osallistuneet viisi pianistia. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluissa selvisi, että pianistit pitivät kilpailuun valmistautumista vahvasti soittomotivaatiota kohottaneena asiana. Kamarimusiikin soittaminen koettiin mielekkääksi, iloa tuottavaksi ja taitoja kehittäväksi. Olennaista yhteissoiton mieluisuudessa oli kuitenkin se, millaisen musiikillisen ja vuorovaikutuksellisen yhteyden pianistit kokivat saaneensa ryhmän jäseniin. Tutkimuksesta voi päätellä, että kamarimusiikkiopetuksen lisääminen musiikkioppilaitoksissa olisi hedelmällistä ja soittomotivaatiota lisäävää. Kamarimusiikkikilpailu voi olla hyvä kannustin yhteissoittoon, mutta yhteismusisointi tulisi ottaa myös itsestään selväksi osaksi musiikkioppilaitosten opetusta.

View more