Klassisen musiikin osasto

 

Recent Submissions

  • Kanerva, Juho (2019)
    Seminaarityössä tutkittiin erityislahjakkaiden motivaatiota ja opettajan vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi selvitettiin musiikkioppilaitosten ja opetussuunnitelmien uudistumisten vaikutusta lahjakkaisiin oppilaihin. Tutkimus tehtiin erityisesti harmonikansoitonopiskelun lähtökohdista koskien kouluikäisiä harmonikansoiton harrastajia. Kirjallisuusosiossa käsiteltiin lahjakkuutta niin historiallisesta, musiikillisesta kuin lahjakkaiden opetuksenkin näkökulmasta. Motivaation osalta käytiin läpi keskeisimpiä motivaatioteorioita sekä sitä koskevia musiikillisia erityispiirteitä. Myös uudet (2017) perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet selvitettiin erityislahjakkuuden osalta. Empiiristä osiota varten haastateltiin kahta harmonikansoiton opettajaa, Seppo Valkeajokea ja Heidi Velamoa. Näiden teemahaastattelujen avulla saatiin niin kirjallisuutta täydentävää kuin täysin uuttakin tietoa. Keskeisimpinä tuloksina nousi esiin muun muassa motivaation suuri merkitys jokaiselle oppilaalle. Yksilöopetuksen merkitystä musiikkiopistoissa korostettiin yksilöllisen kehityksen kannalta. Erityislahjakkaiden oppilaiden harrastamisen tavoitteellisuuden lisäksi mainittiin myös oppilaan henkilökohtaisen musiikkisuhteen luominen. Sosiaalisten tekijöiden huomioimista myös lahjakkaiden oppilaiden kohdalla pidettiin tärkeänä.
  • Miettunen, Olli-Jaakko (2018)
    Kirjallisessa työssä tarkastellaan yhden suomen merkittävimmän musiikinopettajan sekä säveltäjän, Pietari Juhana Hannikaisen elämänvaiheita, sävellyksiä sekä hänen merkitystä suomalaiselle kuoromusiikille. Työn alussa käydään läpi Hannikaisen elämänvaiheita. Tarkastelun kohteena ovat myös Hannikaisen säveltämät lastenlaulut sekä hengelliset laulut. Kirjallisen työn pääasiallinen tavoite on osoittaa Hannikaisen merkitys omana aikanaan osana suomalaisen kuoromusiikin historian kehityksen tärkeitä vaiheita. Osana kirjallisen työn lähdeaineistoa on käytetty tekemääni emeritusprofessori Reijo Pajamon haastattelua sekä Hannikaisesta tehtyjä kirjallisia julkaisuja. Pietari Juhana Hannikainen suomalaisuusmiehenä edisti tarmokkaasti suomenkielistä kuorolaulua sävellyksillään sekä johtamalla perustamiaan kuoroja. Hän oli vahvasti mukana luomassa uudenlaista suomenkielistä kuorokulttuuria 1800-luvun loppupuolella. Hannikaista pidetään suomen koululaulujen isänä. Hän sävelsi yksinkertaisia, mieleenpainuvia sekä kauniita lauluja ihmisten tarpeisiin.
  • Kärnä, Joona (2018)
    Tutkimuksessa selvitetään, kuinka kuoronjohdon B- tai A-tasosuorituksen suorittaneet, virassa olevat kanttorit toimivat kuoronjohtajina. Samalla pyritään avaamaan vastaajien näkemyksiä kuorotoiminnan merkityksestä ja kuorotoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten suoritettiin kysely, johon vastasi 12 virassa toimivaa kanttoria. Kyselyn avulla saadun aineiston ohella lähdeaineistona on kuoronjohtoa käsittelevä kirjallisuus, tutkimukset ja internet-lähteet. Tutkimuksen perusteella kohderyhmään kuuluvat näyttivät olevan aktiivisia kuoronjohtajia. Yleisimmät kuorotyypit vastaajien kesken olivat kirkko- tai seurakuntakuoro, kamarikuoro sekä lapsi- ja nuorisokuoro. Kuorotoiminnan nähtiin olevan sosiaalisesti, hengellisesti ja henkisesti hyvin merkityksellinen osa seurakunnan toimintaa. Vastaajien oma motivaatiotaso kuoronjohtajana oli kohtalaisen korkea. Kuorotoiminnan haasteena nähtiin puute sitoutumisessa kuorotoimintaan. Uusien laulajien rekrytoinnissa sosiaalisten suhteiden merkitys oli korostunutta.
  • Thelestam, Dante (2019)
    Tämä tutkimus tarkastelee säveltäjä Pekka Jalkasen (s. 1945) musiikkia kanteleelle. Kanteleella on merkittävä rooli Jalkasen sävellystuotannossa 1980-luvulta lähtien. Tutkin miten Jalkanen kuvailee omaa musiikkiaan kirjoituksissa ja teoskommenteissa. Kokoan, referoin ja kommentoin Jalkasen ajatuksia, erityisesti arkaaisuudesta ja siihen liittyvistä piirteistä kuten moodeista. Tutkimus tarkastelee miten kaksi Jalkasen mainitsemaa muinaista aihetta – antiikin Kreikan musiikki ja suomalaisen kansanmusiikin vanhat kerrostumat – esiintyvät Jalkasen kantelesävellyksissä. Tutkin kantelesävellysten säveltasollista jäsentelyä kahdessa suhteessa: (1) musiikin yhteissointeja; (2) asteikkojen ja sävelikköjen valikointia. Tutkimus pohtii myös samankaltaisuuksia, joita Jalkasen musiikissa on kuultu vertailussa kahden virolaisen säveltäjän (Veljo Tormisin ja Arvo Pärtin) musiikkiin sekä yhdysvaltalaiseen minimalismiin. Tutkimusaineistona toimii valikoima Jalkasen kirjoituksia ja nuottijulkaisuja.
  • Lidåkra, Jacob (2018)
    There is a wide consensus, that it takes 10 000 hours of deliberate practice to achieve mastery, however this long road is not easy to follow. Self-regulation, co-regulation and musical agency are important aspects of deliberate practice, and as these concepts are budding in the beginner student it is important to investigate how they affect the early stages of practicing. This study aims to deepen the understanding of how self-regulation, co-regulation and musical agency influences an eight year old piano student's practicing. This study was conducted as a single case study using video recorded practising sessions and the findings are presented as a synthesis of the data building on the theoretical framework of G. McPherson and J. Renwick (2001). The results suggest that the developing musical agency of the student supports her negotiations of self-regulation, but can be a hindrance in a co-regulated environment.
  • Lenkiewicz, Albert (2018)
    Osallistuin sävellyksenopiskelijana Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteiseen "Uusi musiikkiteatteri" -projektiin vuosina 2013-2014. Projekti pyrki kartoittamaan musiikkiteatterin mahdollisuuksia opiskelijoiden ryhmissä valmistamien esitysten kautta. Kirjallisen työni tavoite on kuvata luovaa työskentelyäni ja tuntemuksiani säveltäjänä ryhmämme "Brotha in da box" - teatteriproduktiossa. Työni perustana ja lähdemateriaalina ovat projektin aikana tekemäni muistiinpanot ryhmämme tapaamisista, keskusteluista ja harjoituksista. Projektia purkavaan tekstiini sisältyvä pohdinta käsittelee sävellyksellisen ideoinnin eri vaiheita osana ryhmätyöskentelyä. Esittelen yhteenvedossa säveltäjyyteeni vaikuttaneita ja tulevan luovan työni kannalta hyödyllisiä oivalluksia ja konkreettisia toimintatapoja.
  • Li, Zhenqi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    This thesis discusses some of the ensemble techniques necessary for string players to be able to practice more effectively and to perform string quartet repertoire more convincingly: what to prepare for the rehearsal; how important it is to train harmonic intonation; how to perform dotted and syncopated rhythms more accurately; how to improve bowing and vibrato techniques; how to achieve good sound balance and benefit from reading from full scores as opposed to individual parts. This study also presents a phrase rhythm analysis of the first movement of Haydn’s String Quartet in D minor, Op. 42. The study is intended for undergraduate students who major in string instrument performance and specialize in string quartet chamber music. Some of the techniques discussed here also apply to repertoire from other style periods such as Romantic and contemporary string-quartet literature. The purpose of this study is to help string-performance majors not only to enhance their ensemble skills but also to prepare them for a career in music performance.
  • Keränen, Liisa (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    Kirjallisessa työssä etsitään tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita tapoja urkuohjelmiston harjoitteluun erilaisten urkujensoiton oppaiden analyysin kautta sekä kartoitetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki ja urut -aine¬ryhmän opiskelijoiden harjoittelutottumuksia kyselyn avulla. Tutkimuksessa keskitytään vain musiikkiteoksen tekniseen haltuunottoon. Esittämistä koskevat tulkinta- ja tyylikysymykset on rajattu työn ulkopuolelle. Työn kirjallisia lähteitä ovat Mats Åbergin Orgelskola, Vidas Pinkeviciuksen urkujenharjoittelun verkkojulkaisu Secrets of Organ Playing ja Elaine Groverin Keyboard Practice Skills. Näiden lisäksi työssä on hyödynnetty myös muita urkukouluja, urkupedagogista kirjallisuutta ja Sibelius-Akatemian verkkosivuilla olevia yleisiä harjoitteluohjeita. Tutkimuskirjallisuuden mukaan teoksen rakenteen analyysi, stemmakohtainen harjoittelu sekä lyhyet mentaaliharjoitukset ovat keskeisiä tekijöitä harjoittelutuokion parhaan tehon saavuttamiseksi. Kyselystä käy ilmi, että opiskelijat soveltavat melko paljon stemmakohtaista harjoittelua, mutta analyysin, mentaaliharjoittelun sekä vaikeiden paikkojen opetteluun luotujen harjoitusmetodien käyttöaste on alhaisempi. Työn liitteenä on sivun mittainen harjoitteluopas.
  • Saari, Olli (2018)
    Työssä on tutkittu, miten Dieterich Buxtehuden koraalifantasian Te Deum Laudamus, BuxWV 218 satsi suhteutuu modaaliseen teoriaan. Taustateorian muodostamiseen on käytetty seuraavia teoksia: Gioseffo Zarlinon Le Istitutioni Harmoniche: Part IV, On the Modes (1558/1983) ja Bernhard Meierin modaalisuuden yleisteos The Modes of Classical Vocal Polyphony (1974/1988). Tärkeimpiä löydöksiä ovat ambitusten jaksottaminen kadenssein sekä erilaisten modaalisten kadenssityyppien hyödyntäminen paikallisten kontekstien muodostamisessa.
  • Larrañaga, Lore Amenabar (2018)
    Students´ musical agency is a musical process whereby students act and interact. Musical agency plays an important role in a culturally diverse classroom; but how do educators foster student agency in such diverse settings? What repertoire and class activities do they use? To address these questions, three experienced music teachers from Vantaa, Espoo and Helsinki were interviewed. This paper is based on the concepts of Musical Agency (Karlsen, 2014; Klemenčič, 2015) and Democracy (Dewey, 2016; Karlsen & Westerlund, 2010). Findings show that pupils are more interested in working with pop songs than music from their own culture and that teachers tend to choose easy repertoire for pupils whose musical knowledge is not well developed and their talent not yet realised.
  • Ylikoski, Eveliina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    Kirkkomuusikoiden seurakuntatyössä on monia äänenkäytöllisiä haasteita ja riskitekijöitä. Kyselytutkimuksella selvitin kanttoreilta, mitä äänellisiä riskejä heillä on omasta mielestään työelämässä, kuinka he hoitavat ääntään ja millaisia ääniongelmia heillä on ollut. Työssäni käyn läpi myös lauluääneen vaikuttavia anatomisia rakenteita ja klassisen äänenmuodostuksen perusperiaatteita. Esittelen myös yleisimpiä ääniongelmia seikkaperäisesti.
  • Kortesharju, Jaakko ([J. Kortesharju], 2014)
    Työssä kartoitetaan tietynlaisten musiikkikoosteiden kirjastoluettelointiin vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia mahdollisuuksia soveltaa nykyisiä alan käsitemalleja ja standardeja niiden luettelointiin. Käsiteltäviä koosteita kutsutaan työssä "yhden säveltäjän koostesävellyksiksi". Termillä tarkoitetaan yhden säveltäjän teoksista koottua (usein sovitettua) musiikillista kokonaisuutta, jonka kokoaja ei ole sama henkilö kuin alkuperäinen säveltäjä. Esimerkkejä yhden säveltäjän koostesävellyksistä ovat Sibeliuksen Petite suite ja Glazunovin Chopiniana. Työssäni esitellään aluksi luetteloinnin perusteita keskittyen pian käyttöön otettavaan RDA-luettelointisäännöstöön. Musiikin luetteloinnin kohteita ylipäätään ja erityisesti yhden säveltäjän koostesävellyksiä tarkastellaan sekä informaatioalan kirjallisuuden että eräiden musiikkiontologisten näkemysten pohjalta. Erityisesti keskitytään teoksen ja tekijyyden käsitteisiin sekä aineistokokonaisuuksien ja niiden osien välisiin suhteisiin. Yhden säveltäjän koostesävellysten käsitteellistä mallintamista tarkastellaan informaatioalan FRBR-mallin kontekstissa. Erilaisia ehdotuksia yhden säveltäjän koostesävellysten luetteloimiseksi muodostetaan RDA-luettelointisääntöjen ja MARC 21 -formaatin pohjalta. Jotkut ehdotuksista olisivat melko käytännöllisiä toteuttaa eivätkä välttämättä vaatisi muutoksia sääntöihin tai formaattiin, toisissa ehdotuksissa taas esiintyy yhden säveltäjän koostesävellyksiä koskevaan pohdintaan perustuvia muutosehdotuksia. Yhden säveltäjän koostesävellykset osoittautuvat vaikeasti rajattavaksi entiteettijoukoksi, ja niiden ontologia, tekijyys ja attribuutio voidaan ymmärtää eri tavoilla eri lähtökohdista. Yksittäiset yhden säveltäjän koostesävellykset voivat poiketa toisistaan luonteeltaan ja julkaisukäytännöiltään. Tässä työssä esitettävillä mallinnus- ja luettelointiratkaisuilla voitaisiin mahdollisesti kuvata yhden säveltäjän koostesävellyksiä täsmällisesti ja hyödyllisesti kirjastotietokannoissa. Jotta mallinnusta ja luettelointia voitaisiin kehittää johdonmukaisemmaksi, perustavanlaatuisia kysymyksiä koostesävellysten luonteesta olisi kuitenkin ratkaistava yleisellä tasolla ja yksittäisten aineistojen kohdalla. Esimerkiksi rajanveto alkuperäisteoksen sovituksiksi tulkittavien musiikkientiteettien ja alkuperäisteokseen perustuvien johdannaisteosten välillä voi vaikuttaa moniin yhden säveltäjän koostesävellysten mallintamis- ja luettelointiratkaisuihin. Tällaisiin ongelmiin voitaisiin tarttua muun muassa tutkimalla yhden säveltäjän koosteaineistoja ja niitä muistuttavia aineistoja itseään, niiden käyttöä ja yhden säveltäjän koostesävellyksiä osana musiikkikulttuuria ja musiikinhistoriaa.
  • Matero, Tuomo (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Kirjallisessa työssäni perehdytään lyhyesti wieninvioloneen sekä tutustutaan wieninvirityksen käyttöön modernilla kontrabassolla. Lisäksi työssäni esitellään tekemäni soittotekninen nuottieditio W.A. Mozartin "Per questa bella mano" -aarian kontrabassostemmasta, joka on kirjoitettu wieninvireelle, mutta jota luetaan kuten tavallista kvarttivirettä.
  • Salonen, Jussi ([J. Salonen], 2014)
    Kirjallisessa työssäni esittelen lyyrisen tenorin ja laulunopettajan Anssi Hirvosen uran vaiheita, kerron hänen pedagogin työstään ja kuvailen hänen näkemyksiään laulutekniikasta. Työni perustuu tekemiini Hirvosen haastatteluihin sekä kaikkeen siihen tietoon, jota olen häneltä saanut hänen oppilaana ollessaan. Työssä tarkastellaan Hirvosen uran kaarta: lapsuuden ja nuoruuden musiikkiharrastusta ja lauluesiintymisiä, opintoja Sibelius-Akatemiassa Jolanda di Maria Petrisin opissa, uran ensiaskelia Heidelbergin oopperassa ja Suomessa, toimintaa oopperalaulajana Suomen Kansallisoopperassa ja maakuntaoopperoissa, mittavaa uraa oratoriosolistina ja pitkän linjan työtä pedagogina Sibelius-Akatemiassa. Tarkastelussa ovat myös Anssi Hirvosen uran keskiössä olleet evankelistan tehtävät sekä tähän läheisesti liittyvät kokemuksensa ja huomionsa barokkimusiikin esittämiskäytäntöjen muutoksesta Suomessa 1980- ja 90-luvuilla. Esittelen myös Hirvosen tärkeimmät opettajat. Hirvosta opettajana kuvaan sekä omien kokemuksieni pohjalta että yleisesti sekä kerron hänen näkemyksiään laulutekniikasta. Kirjallisen työni tekovaihe on kestänyt lähes kolme vuotta. Samaan aikaan olen siirtynyt vähitellen päätoimisesta opiskelusta työelämään freelancer-laulajana. Ajanjaksoon on mahtunut paljon pohdintaa omasta laulajaidentiteetistäni ja urani suunnasta. Näihin ajatuksiin on työskentely kirjallisen työni parissa tuonut mielenkiintoisen vertailukohteen.
  • Zinovjev, Sauli (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Kirjallinen työni käsittelee sävellyksen kestoa osana sävellystyötä. Tarkastelen aihettani säveltämieni noin 15-minuuttisien teoksieni Gryfin ja Music for Sextet: Shattered landin sävellystyön aikaisten luonnoksien, päiväkirjamerkintöjen sekä ensiesityksestä taltioidun äänitteen avulla. Lopuksi kokoan huomioita sävellysprosessistani helpottaakseni seuraavien teoksieni sävellystyötä.
  • Tiitu, Päivi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2017)
    Tässä kirjallisessa työssä selvitetään, kuinka Kaija Saariahon laulusarjan Château de l'âme (1996) teksti ja musiikki liittyvät toisiinsa. Aineistona ovat Château de l'âmen partituuri sekä CD-levy. Yhtenä menetelmänä käytetään Peter F. Staceyn Contemporary Music Review'ssa julkaisemaa metodia, jolla voi analysoida tapaa yhdistää musiikki ja teksti nykymusiikissa. Koska metodi tavoittaa Saariahon musiikin ja tekstin yhteyden vain rajallisesti, partituurin lukemisen ja kuuntelukokemuksen sekä niistä heräävien mielikuvien avulla analysoidaan tapoja, joilla Saariahon sävellys nousee tekstistä. Työn luonne on monilta osin fenomenologinen, mutta avaa tietä väitteelle, että Saariahon musiikilliset keinot nousevat johdonmukaisesti, tiiviisti ja kuvailevina tekstiin liittyvästä tunnetilasta monella eri tasolla.
  • Heikkilä, Kreeta-Julia (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Tässä kirjallisessa työssä pyritään pohtimaan taidemusiikin vaikutusta ihmiseen sekä sen asemaa ja arvoa yhteiskunnassamme. Lähtökohtana ovat nyky-yhteiskunnassamme vallitsevat arvot, kuten nopea tuottavuus, kulutus, tehokkuus ja ihmisten passivoiminen viihdykkeillä sekä yleisesti kulttuurin viihteellistyminen, jonka vastakohtana taidemusiikki kamppailee olemassaolostaan. Kirjallinen työ pohtii kysymyksiä mitä musiikki on taiteessa ja miten musiikki vaikuttaa todellisuuteemme. Erittelemällä tämän lisäksi musiikin harjoittamisen hyötyjä, työ syventyy taiteellisen musiikin kokonaisvaltaisiin arvoihin. Työssä tukeudutaan eri filosofien, kapellimestareiden, säveltäjien, musiikkipedagogien, musiikintutkijoiden, psykologien sekä lääkäreiden tutkimuksiin ja ajatuksiin, jotka yksimielisesti puhuvat taidemusiikin hyödyllisyyden puolesta. Taidemusiikin olemassaolon jatkuvuuden voivat turvata päättäjät esim. suuntaamalla rahoitusta koulujen musiikinopetukseen, musiikin perusopetukseen ja taideinstituutioille. Mutta myös taidelaitosten taiteellisilla johtajilla, säveltäjillä, kapellimestareilla, intendenteillä, muusikoilla, musiikinopettajilla, medialla ja jopa musiikin harrastajilla tulee olla ymmärrys taidemusiikin vaikutuksista ihmisiin ja vastuu siitä, miten taidemusiikkia kirkastetaan ja viedään erilaisille yleisöille. Aihepiirissä on osa-alueita, joita parhaillaan tutkitaan lisää, kuten esim. musiikin geeni- ja aivotutkimus, mikä toivottavasti lisää ymmärrystä taidemusiikin merkityksestä ihmisille. Pohdittavaa aihepiiristä löytyy vielä paljon ja kannanottoja kulttuurin viihteellistymistä vastaan tarvitaan. Vaikka viihdemusiikilla onkin oma arvonsa ja paikkansa yhteiskunnassa, tulee taidemusiikin asemaa vahvistaa kaikkien ihmisten elämässä.
  • Hilli, Sebastian (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Kirjallinen työni käsittelee sitä, miten toistoa on hyödynnetty 1900-luvun loppupuolella Bernhard Langin, Morton Feldmanin, Salvatore Sciarrinon sekä Bryn Harrisonin teoksissa. Lähtökohtani on sävellystekninen, ja työni keskittyy teosten yksityiskohtaiseen analysoimiseen toiston näkökulmasta. Tarkastelen toistoa sekä eksaktin toiston, että muunnetun toiston näkökulmasta. Eksaktilla toistolla tarkoitan harmoniaa, melodisrytmistä hahmoa tai muuta laajempaa hahmotusyksikköä, joka toistetaan sellaisenaan. Tulen liitämään tämän toistotyypin usein monesta eri parametristä koostuvaan yksikköön kuten eleeseen tai fraasiin. Muunnetulla toistolla tarkoitan harmoniaa, fraasia, melodisrytmistä hahmoa tai muuta laajempi hahmotusyksikköä, joka toistetaan muunnettuna. Analyysissä tulen tarkastelemaan eriasteisia ja -laajuisia muuntumisia. Johdannossa käsittelen toistoa yleisemmällä tasolla ja määrittelen työni tavoitteet ja historiallisia näkökulmia toistoon. Johdantoa seuraa luku 2, joka käsittelee luuppeja. Aluksi puhun yleisesti luupeista ja sen määrittelystä. Tämän jälkeen esittelen eri menettelytapoja konstruoida ja luokitella luuppeja. Yleisemmän luuppeihin liittyvien käsitteiden purkamisen jälkeen siirryn tarkastelemaan yksityiskohtaisesti stä, miten säveltäjä Bernhard Lang on työskennellyt luuppien parissa sävellyksessä Differenz/wiederholung 1.2. Analyysini tulee käsittämään vain teoksen 30 ensimmäistä tahtia, jotka käyn läpi kronologisesti. Lopuksi arvioin, minkälainen vaikutus tämäntyyppisellä toistonkäsitellyllä on teoksen yleisidentiteetille. Luku 3 tulee keskittymään Morton Feldmanin teokseen Piano and String Quartet. Ensin esittelen teoksessa esiintyviä toistotyyppejä havainnollistaen niitä esimerkein. Tämän jälkeen tarkastelen teoksen globaaleja toistorakenteista sekä muodontaa. Lopuksi siirryn harmoniaan ja siinä ilmeneviin toistostruktuureihin, ja pohdin toiston vaikutusta kuulokuvaan sekä teoksen yleisidentiteettiin. Luvussa 4 käsittelen yksityiskohtaisesti Salvatore Sciarrinon teosta Codex purpureus ja siinä ilmenevää toistoa. Luokittelen ensin teoksessa esiintyvät eletyypit yksitellen. Analyysini perustuu ainoastaan omille havainnoilleni ja luokittelulleni. Jokaisen eletyypin kohdalla käyn kronologisessa järjestyksessä siinä esiintyvät eleet ja niiden variantit läpi. Yksityiskohtaisen eleiden luokittelun jälkeen pureudun teoksen muodontaan havainnollistaen sitä erilaisin taulukoin ja kaavioin. Lopuksi puhun vielä toiston roolista teoksessa, ja käyn läpi, miten eleet toistuvat ajassa ja minkälaisia toistotyyppejä teoksessa esiintyy. Luku 5 tuo täysin uuden näkökulman toistoon ottamalla esimerkin säveltäjästä, joka hyödyntää toistoa varsin kompleksisen musiikin kontekstissa. Tässä luvussa käyn läpi, miten toistoa on hyödynnetty Bryn Harrisonin teoksessa Surface forms. Muihin analyyseihin verrattuna käsittelen teosta vähemmän yksityiskohtaisesti ja ainoastaan esittelen teoksessa käytetyt yleiset konseptit. Luvussa 6 on johtopäätösten aika. Arvioin myös kirjallisen työni tuloksia ja teen yhteenvedon työstäni.
  • Fuchs, Emil (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Tarkastelen kirjallisessa työssäni tasa-arvon kehitystä, tarkemmin naismuusikoiden aseman kehitystä, suomalaisessa sinfoniaorkesterikulttuurissa. Lähestyn aihetta kolmen Sibelius-Akatemiassa kirjoitetun kirjallisen työn pohjalta: Paula Nykäsen Naismuusikoiden tulo orkesteriin (2004), Päivi Korhosen Nainen orkesterissa (1995) sekä Hannaliisa Pitkäpaaden Naiset sinfoniaorkesterissa (2008). Pyrin muodostamaan näiden kirjallisten töiden pohjalta kuvan siitä, minkälainen naismuusikon taival on ollut suomalaisen orkesterikulttuurin alkuajoilta tähän päivään ja minkälainen tulevaisuus naisorkesterimuusikoilla on edessään. Haluan vastata kysymyksiin miten ja miksi naismuusikoiden lukumäärä on noussut miesmuusikoiden rinnalle suomalaisissa orkestereissa? Miten suhtautuminen naismuusikoihin on muuttunut naismuusikoiden aseman vakiinnuttua suomalaisissa sinfoniaorkestereissa? Minkälainen tulevaisuus naismuusikoilla on suomalaisissa sinfoniaorkestereissa ja huippumuusikkoina?

View more