Arts Management / Taidehallinto

 

Uusimmat julkaisut

  • Kytöjoki, Samu (2015)
    XXX
  • Naukkarinen, Katri (2018)
    Tutkimus tarkastelee esitystaiteen tuottajien kokemuksia kentän työskentelyprosesseista ja niiden sisäisestä taiteellis-tuotannollisesta dialogista. Tuottajan ja taiteilijan välistä kommunikaatiota hankaloittavat alalle juurtuneet perinteet ja myytit. Työryhmien sisäiset jännitteet ovat moninaisia ja usein kytköksissä henkilökemioihin ja rahaan. Tuottajan työhön liittyy virheellisiä ennakko-odotuksia. Monille taiteilijoille tuottaja assosioituu rahaan ja tuotannollisen ymmärryksen puute lisää taiteen ja tuotannon vastakkainasettelua. Tosiasiassa taide on tuottajan suurin motivaation lähde. Raha on tuottajalle väline, jonka avulla taiteilijan työ mahdollistuu ja löytää yleisönsä. Teoreettisesti katsoen teatterityön perinteisiin kuuluva työn jakaminen taiteelliseen ja tuotannolliseen työhön on perinteistä poispyrkivän nykyesityksen työtapana ristiriitainen. Tutkimus kartoittaa millaisina tuottajan työ ja taiteilijan työ tällä hetkellä käsitetään, ja miten taiteellis-tuotannollinen dialogi voi mahdollistua osapuolten välillä. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi taidealalla vaikuttavat myytit kaiken osaavasta tuottajasta ja taiteelleen uhrautuvasta taiteilijasta. Tutkimusongelmaa lähestytään laadullisen tutkimuksen keinoin. Esitystaiteen kentällä työskentelevien tuottajien haastatteluiden avulla tutkimuksessa pyritään avaamaan tuottajan työn ominaislaatua ja tuottajan roolia työskentelyprosessin aikaisessa taiteellistuotannollisessa dialogissa. Tuotannollisen työn ja taiteellisen työn yhteensulauttamisen sijaan tärkeämmäksi seikaksi nousee kommunikaation syventäminen ja tuottajan yksilöllisen erityisosaamisen ymmärtäminen. Esitystaiteen tekemiseen vaikuttavien valtarakennelmien avaaminen helpottaa niiden tunnistamista. Toimiva taiteellis-tuotannollinen dialogi on edellytys tuottajan työlle. Dialogin avulla tuottaja ymmärtää taiteilijan pyrkimykset ja tavoitteet, ja löytää parhaat mahdolliset ratkaisut niiden toteuttamiseksi.
  • Jagt, Kari (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella taiteen ylijäämän ilmiötä ja pohtia ehdotettuja "ylijäämätaiteen" ja "taidehävikin" käsitteitä. Taidemaailmaa lähestytään hävikkiajattelun näkökulmasta: taidetta tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Laadullisen tapaustutkimuksen kohteina oli neljä taiteen lajia: kuvataide, kirjallisuus, musiikki ja teatteri. Aineisto koostui 12 kulttuurialan järjestön edustajan asiantuntijahaastattelusta. Tutkimuskysymyksinä oli: Minkälaista ylijäämää eri taiteen aloilla syntyy ja miten sitä voidaan hyödyntää? Miten ylijäämän ja hävikin käsitteet voisivat määrittyä osana taidemaailman toimintaympäristöä? Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin estetiikan, kulttuurintutkimuksen ja taidesosiologian kirjallisuutta. Taidehallinnon osalta tarkasteluun otettiin erityisesti kulttuuriteollisuuden näkökulmat taiteesta kulutettavina kulttuurituotteina. Ehdotetut käsitteet (taidehävikki ja ylijäämätaide) kohtasivat varauksellisen ja kielteisen vastaanoton. Toisaalta hävikin hyödyntämisen uusiin mahdollisuuksiin suhtauduttiin innostuneen myönteisesti. Tutkimusprosessin aikana uudet termit (ylijäämätaide ja taidehävikki) saivat tarkemman määrittelyn soveltuakseen osaksi taidemaailman keskustelua. Ylijäämätaide on taidetta, jota ei koskaan lopulta tuoteta taideteokseksi eli aseteta arvostamisen kohteeksi. Taidehävikkiä on toteutumaton osa taidetuotteelle tavoitellusta vastaanottamisen laajuudesta. Asiantuntijahaastateltavat näkivät taiteen ylitarjonnan luonnollisena ja taidealaan kuuluvana hyväksyttävänä asiana, jonka syntymistä kuitenkin mieluummin estettäisiin, jos se vain olisi mahdollista. Taidehävikin syntyä ehkäistään ennalta muun muassa uusien sovellusten kautta, joilla yleisöä pyritään tehokkaammin ohjaamaan taide-elämysten äärelle. Taiteen ylijäämään on tartuttu muun muassa omakustantamisen mahdollistavissa itsejulkaisupalveluissa. Haastateltavat suhtautuivat myönteisesti taidehävikin hyödyntämiseen esimerkiksi jakeluna vähävaraisille. Pohdittavaksi jää, voisiko jokin rakenne ottaa taidehävikin hyödyntämisen ja jakelun vastattavakseen ja kuinka silloin saadaan toteutumaan sekä yhdenvertaisuuden periaate että taiteilijan ansainta tekijänoikeuksineen.
  • Ylönen, Satu (Sibelius-Akatemia, 2011)
    Pro gradu -tutkielman aihe kumpusi muutoksesta, joka on tapahtunut 2000-luvulla musiikkialan ansaintalogiikassa ja digitaalisten jakelukanavien sekä internetin luomista uusista mahdollisuuksista pienille toimijoille. Marginaalisen musiikin yhtyeillä ei ole taustalla suurten levy-yhtiöiden markkinakoneistoa vaan heidän on tultava toimeen omillaan. Kuitenkin arvokkainta, mitä yhtye voi omistaa, on sen brandi ja brandi-identiteetti. Lähestyin brandin rakentamista yhtyeen keulahahmon toimien kautta. Monissa yhtyeissä niin klassisen musiikin kentällä kuin rytmimusiikin saralla on yhtyeestä pyritty rakentamaan yhtä henkilöbrandia yhtyeen keulahahmon kasvot ja persoona edellä. Mielenkiintoista on miten yhtyeen keulahahmo itse vaikuttaa brandin rakentamiseen prosessin aikana ja mikä hänen roolinsa on yhtyeen brandin rakentamisen kokonaisuudessa. Lähestyin aihetta brandi- ja brandin johtamiskirjallisuuden kautta, josta teoreettisen viitekehyksen raamiksi valikoitui Kapfererin luoma brandi-identiteettiprisma. Lisäksi teorian kautta sivuan myös vahvoja yrityksiä jotka ovat luoneet oman brandin yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan persoonan sekä hänen julkisten toimien kautta. Valitsin tutkimuskohteeksi neljä eri musiikkigenreä edustavaa yhtyettä ja tutkimustavaksi teemahaastattelun. Haastattelin tutkielman aineistoksi yhtyeiden kaulahahmoja, jotka olivat toimineet myös yhtyeen perustajina. Haastattelumateriaalin purin laajoiksi ja aihetta monipuolisesti kuvaaviksi tarinoiksi. Analysoin tutkielmassani brandin rakentamista brandin johtamisen näkökulmasta ja pyrin löytämään vastauksia yli musiikkigenrerajojen marginaalisen musiikin kentässä. Tutkielman johtopäätöksissä keulahahmon rooli visionäärinä ja tulevaisuuden suunnittelijana korostui. Vision lisäksi keulahahmon tuli löytää oikeat ihmiset toteuttamaan tätä visiota brandin rakentamisprosessissa. Näiden lisäksi merkittävään rooliin aineiston kautta nousivat keulahahmon luoma musiikillinen sisältö ja musiikilliset taidot. Eroavaisuuksia eri musiikkigenrejen toimintakulttuureissa oli havaittavissa päätöksentekoprosessien demokraattisuudessa sekä viestintätavoissa ja niiden merkityksessä riippuen toimintakenttänä olevasta musiikkigenrestä.
  • Polso, Riikka (Sibelius-Akatemia, 2011)
    Tutkielman tehtävänä on selvittää laadullisin menetelmin mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa luovilla toimialoilla, millaisia ovat yhteiskunnalliset yritykset luovilla toimialoilla ja millaisia mahdollisuuksia yhteiskunnallinen yrittäminen voi tuoda luovien toimialojen yrittäjyydelle Suomessa. Yhteiskunnallisena yrittäjyytenä pidetään yritystoimintaa, joka ratkaisee yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä ongelmia liiketoiminnan keinoilla. Tarkoitus on avata tarkemmin käsitteen historiaa ja nykytilaa sekä yhteiskunnallisen yrityksen ja yhteiskunnallisen yrittäjän piirteitä. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden teemaa tarkastellaan erityisesti luovien toimialojen näkökulmasta, mikä muodostaa tämän tutkielmani toisen tärkeän viitekehyksen. Pääasiallisena tutkimusmetodina käytetään case-tutkimusta, jonka tarkoituksena on luoda syvempi ymmärrys luovien toimialojen yhteiskunnalliseen yrittämiseen. Luovien toimialojen yhteiskunnalliset case-yritykset ovat elämyksien tuottamiseen ja taiteilijamanagerointiin erikoistunut ArtShortCut Oy, Suomen ensimmäinen eko-ompelimo nimikkeen alla toimiva Remake EkoDesign Ay sekä taidegraafikko Kirsi Neuvosen taiteilijatyötä hallinnoiva Copperfield Oy. Case-yritysten tiedonkeruumenetelmänä käytetään haastattelua. Tutkimuksen perusteella on havaittavissa, että luovien toimialojen yrittäjillä on tarve ilmentää arvojaan ja taiteellista vapauttaan yritystoiminnan kautta. Siksi he ovat valinneet toimintamallikseen yhteiskunnallisen yrityksen periaatteet, jotka mahdollistavat aidosti arvoperusteisen liiketoiminnan. Toisaalta yhteiskunnallinen yrittäminen koetaan reilumpana toimintamallina, koska yhteiskunnallisen yrityksen voitonjako on rajoitettua. Yhteiskunnalliset yritykset luovilla toimialoilla toimivat niin, että luovuus, luovat ja taiteelliset menetelmät ovat työkaluja yhteiskunnallisten ongelmien tai haasteiden ratkaisuiksi tai niin, että ratkaistaan luovien alojen sisäisiä ongelmia ja haasteita. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on väylä uuden sukupolven yrittäjille, jotka eivät samaistu niin sanottuihin perinteisiin yrittäjyysmalleihin. Tavoitteena on esitellä tutkielman myötä luoville toimialoille vaihtoehtoinen tapa harjoittaa yritystoimintaa. Tutkielmassa pohditaan myös, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsite ja toimintamalli olisivat laajemmin tunnettuja.
  • Salaspuro, Marja (Sibelius-Akatemia, 2010)
    The shift towards knowledge society has allowed individuals to create, share, and connect with each other, increasing participation and social production models both in- and outside the dominant art worlds. In order to keep pace with this trend, arts managerial research needs to expand its focus from mono-disciplinary art institutions to the creative networks, and acknowledge the external and internal factors pressuring the 'organization' of arts organization towards openness. Participation and creativity can be enhanced when allowing diversified, flexible, and complex ways of working. Change management offers tools for implementing this development. Any type of change management requires a conceptual model, which structures and guides new thinking and renders it meaningful. Instead of top-down driven policy and economy models, this thesis approaches ongoing change as a collective dialogue of a complex social system, which aims to support freedom of the arts and the welfare of the creatives. Whereas cultural production traditionally differentiates between production of art works and (mass)distribution of art works to audiences, a third approach presented in this thesis dissolves the distinction and focuses on the creation of network models to enhance collective participation. Networks are seen as a destiny of collective agency where artists, creative actors, and audiences can operate in terms of primary choice or rejection in- or outside of the dominant forms. The research findings suggest that network structure challenges the traditional way to use authority. This happens precisely because upsetting the hierarchy decreases the power of the controller(s), while allowing collective actions to become more complex, and therefore problem-solving to be administered by people closest to the production processes. It is important to understand that decreasing top-down control does not mean that the mass of individual's contributions is not organized. Instead, there is a need for a mechanism that permits the collaboration on a base of self-government, competition, and collaboration. This requires cooperation among government, policy makers, stakeholders, educators, and sector professionals for nurturing talent and creativity in new and unexpected ways. As part of the process, it is not enough for arts management to carry responsibility of cost-efficiency and organizational stability, or focus on supporting artistic integrity inside hierarchical institutions. Instead arts management should increasingly face adaptive challenges for maintaining aesthetic experiences as shared social capital among communities and for adapting to emerging social production models. Sometimes this mission might require arts organizations to abandon the familiar and routine and develop capacity to improve the networks, encourage two-way communication, increase audience involvement, utilize social network distribution channels, and allow remix, reuse and production of unfinished cultural content.
  • Medico Piqué, Marta (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    This thesis investigates the organisational culture of the Berlin Philharmonic and its leadership structure. It highlights the symbiotic relationship of these two aspects and shows how the organisational culture and leadership are influenced by each other. The study focus on the period 2002 – 2015, which features Sir Simon Rattle as artistic director and chief conductor. Due to the focus of this research in the Berlin Philharmonic, an intrinsic case study is the chosen research method and the research approach is qualitative. The data collection method that has been used is document data from printed and audio-visual material. Content analysis is the technique used for the data analysis. The results of the analysis present the different characteristics of the organisational culture, the shared leadership system of the orchestra and the characteristics of its artistic director as a leader. The relationship between the artistic director and the musicians is key to understand the co-creation of leadership through the self-governing system. The self-governing system of the orchestra is the cornerstone of the symbiotic relationship between leadership and organisational culture because it stands for both a cultural value and a tool for leadership. This study contributes to two important theoretical discussions. On the one hand, research on self-managing teams of creative professionals and the kind of leadership they require. On the other hand, research on symphony orchestras and conductors, which is extensive in many different areas but it currently lacks investigation of self-managing orchestras.
  • Tolppanen, Eero ([E. Tolppanen], 2014)
    Traditional industries have had their total economic value measured accurately for a long time but industries in the cultural fields are still struggling to have precise economic indicators. This is, in part, because cultural values are often seen in juxtaposition to economic realities and reliable data about actual numbers is hard to come about. This thesis aims to tackle this situation by studying the Finnish music industry with the aim to find out its the total value. Music industry and its functioning has been widely studied and there are numerous approaches the phenomenon and its structure. This study elaborates on an analytical model that examines the industry from a cluster perspective where the narrow cluster consists of actors in three separate but interlinked sectors: the musical works, recordings and live music sector, generating the major part of their revenue from pure music products and services. The revenues form three separate streams based on their source: sales of recordings or streaming, copyright royalties and live music revenues which together, after deducting overlapping revenues, count as the total value of the narrow cluster. Applying the analytical model to the Finnish music industry for the years 2011 and 2012 the revenue streams are studied and numerical data is gathered largely from pre-existing sources such as annual reports and statistics, complimented with expert interviews when necessary. Where readily applicable data is not available, mathematical methods are used to generate an estimate of the revenue stream. Based on the study, the total value is finally determined to be 473,7 million euros and 487 million euros respectively with a growth rate of 2,1 percent and live music revenue stream forming approximately 70 percent of the total. Based on the application, the model serves as a sufficient method to determine the total value of the music industry annually due to its simplicity but as data on certain revenue streams is not available and due to the estimating nature of the mathematical methods used, the model is not completely accurate and hence cannot be considered as the definite approach but rather another tool to tackle the subject.
  • Miettinen, Merja (Sibelius-Akatemia, 2008)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin taidetoimintoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välineenä sosiaalista mediaa hyödyntävässä, suunnitteilla olevassa vanhusten hyvinvointikanavassa. Työni tavoitteena on pohtia kuinka taidetoiminnat voisivat olla osa suunnitteilla olevaa vanhusten hyvinvointikanavaa. Tavoitteena on myös löytää uusia näkökulmia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, taidetoimintojen sekä sosiaalisen median tiiviin yhteistyön aikaansaamiin synergiaetuihin. Pro gradu -tutkielmani tutkimusaineisto on kerätty verkossa tapahtuvan teemahaastattelun avulla. Haastateltavaan ryhmään on valittu hyvinvoinnin, median ja taiteen rajapinnoilla työskennelleitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä kulttuuri- ja viestintäalan asiantuntijoita. Haastattelussa esille nousseiden teemojen avulla pohdin taidetoimintojen roolia suunnitteilla olevassa, sosiaalista mediaa hyödyntävässä vanhusten hyvinvointikanavassa, joka perustuu Cel'Amanzi Oy:n kehittämään tuotekonseptiin, MNCH-kanavaan (Maternal, Newborn and Child Health). Tutkimuksen tuloksena oli, että vanhusten hyvinvointikanavan taidetoiminnat voidaan jakaa yleiseen, tiedottavaan osioon, osallistavaan osioon, keskusteluryhmiin ja kyselyihin, dokumentointeihin kulttuuritarjonnasta sekä ryhmään muut toiminnat. Dokumentoinnin avulla kertaluontoinen toiminta voidaan muuttaa jatkuvaksi. Taidetoimintojen, sosiaalisen median sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhdistämisen synergiaetuja ovat saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta, uudet kokemukset, tasavertaisuuden mahdollistaminen, syrjäytymisen ehkäisy, virtuaalinen voimaantuminen, sosiaalisen pääoman ja suvaitsevaisuuden kasvu, mahdollisuus uudenlaiseen vuorovaikutukseen, verkostoitumiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä fyysisten kehon ja sen rajoitteiden merkityksen väheneminen virtuaalisen toimintaympäristön vuoksi. Lisäksi virtuaalisen, koetun osallisuuden ja virtuaalisen, koetun, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn määrä kasvaa. Tätä kautta pystytään vaikuttamaan myös fyysiseen toimintakykyyn. Ikäihmisten toimintakyvyn pysyessä entistä paremmalla tasolla yhteiskunta säästää ikäihmisten terveydenhuoltokustannuksissa.
  • Forsström, Milena (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    The objective of this thesis is to portray and analyze how storytelling is used by the band as a tool of building its concept and identity. This is qualitative empirical case study aiming to discover multiple uses of storytelling by music artist. Who is responsible for building the brand? Artist, the content presented or interpretation of audience? - thesis touches upon a dialogue between brand identity and brand image. How brand identity and brand image evolves as a dialogue between the artist and audience? While looking at the creative process and stories presented by the artist more questions arise therefore study explores also what is the role of audience -in this case fans of heavy metal band? Another issue raised is to explore the dialogue between an audience and the artist, how storytelling influence stylistic content of the song and does the subject unity stimulate fans involvement in creating the stories. Storytelling is a tool to create artist identity and through presented stories clearly highlight the concept and brand. Storytelling is one of the most important elements in development of human culture and communication. Nowadays it is present in almost all areas of business. Storytelling is crucial in "identity making" for a product or a brand. Study starts with theoretical framework and referring to existing research on storytelling with greater attention paid to branding and the storytelling used in historiography. Exploring the base for a good story as a part of theoretical framework lead to most recent phenomena of storytelling used in branding and identity making.
  • Ojamo, Hanna (Sibelius-Akatemia, 2013)
    Museostrategia, johtaminen ja rahoitus ovat kohdanneet viime vuosina rajuja globaaleja haasteita, kun maailman talous on syöksynyt syvään kriisiin. Kaksi keskeistä nykytaiteen esittämiseen (PS1), sekä kokoelmiin keskittynyttä museota (Kiasma), MoMA PS1 ja Kiasma, ovat joutuneet turbulenssiin kumpikin eri lailla. Vuoden 2008 jälkeisen talouskriisin ja sitä seuranneen taantuman vaikutuksia ei ole kuitenkaan tutkittu riittävästi teoreettisessa strategiaa koskevassa kirjallisuudessa, NPO:iden johtamisessa, tai museologiaa koskevissa tutkimuksissa. Osittain syynä on varmasti kriisin hiljattainen luonne, sekä rantautuminen Eurooppaan vasta vuoden 2012 alussa neljän vuoden viiveellä. Seurauksena saapunut talouskuri ja kova säästöpolitiikka vaikuttivat kuitenkin syvästi organisaatioihin nykypäivänä vaikeuttaen niiden toimintaa kokonaisvaltaisesti budjetti- ja kululeikkausten pelossa sekä pakottamalla organisaatioiden johdon tekemään vaikeita strategisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat museoiden sisältöön. USA:ssa taas kriisin vaikutuksia olivat muun muassa sponsorisopimusten sekä varainhankinnan suuret vaikeudet museoalalla sekä museoilta äkillisesti leikatut tuet, minkä seurauksena organisaatioita kaatui ja työpaikkoja alalla menetettiin. Strategisen ja uudistavan johtamisen (`transformational leadership`) käsitteitä sekä sosiologista lähestymistapaa organisaation johtamiseen sovelletaan tutkimuksessa näihin kahteen keskeiseen nykytaiteen esittämiselle omistautuneeseen museoon: PS1:iin osana MoMA Modernin taiteen museota New Yorkissa, sekä Kiasmaan osana Valtion taidemuseota Helsingissä. Tutkimuskohteet on valittu tarkoituksella kahdesta täysin erilaisesta rahoitus- sekä kulttuurisesta ympäristöstä jotta talouskriisin vaikutusten globaali luonne korostuisi. Tutkimusta varten museojohtajia, toimitusjohtajia, museokuraattoreja, johtavia asiantuntijoita, managereja, kehityspäällikköjä ja muita alan ammattilaisia sekä museoalalta että kansainvälisen nykytaiteem kentältä haastateltiin kahden ja puolen vuoden aikana. Yhdentoista henkilökohtaisen haastattelun rinnalla tutkimusaineisto koostuu pääosin dokumenteista, budjeteista, vuosikertomuksista, artikkeleista, tilastollisista julkaisuista, raporteista. Alan keskeisestä kirjallisuudesta sekä haastatteluprosessin aikana tehdyistä muistiinpanoista ja medialähteistä. Tutkimustulokset osoittavat, että talouskriisin vaikutukset nykytaiteen museoiden toimintaan olivat moninaiset ja niiden vaikutuksesta toiminta muuttui monella tapaa sekä Yhdysvalloissa että Suomessa. Seuraukset olivat sekä suoria, kuten budjetin kiristämistä, tukien leikkauksia ja menetettyjä työpaikkoja kulttuurisektorilla kuin myös epäsuoria, kovasta talouspolitiikasta sekä organisaatiomuutoksista johtuvia seurauksia, jotka vaikuttivat museoiden johtamiseen ja toimintaan pakottaen ne määrittämään uudelleen strategiansa, sisältöään, sen suuntaamista sekä kuratointi- ja näyttelypolitiikkansa. Näin kriisi vaikutti myös museoiden taiteelliseen sisältöön, kun muun muassa kustannusten kiristymisen myötä sekä yksityisen rahan vaikutuksen lisääntyessä piti tehdä ohjelmavalintoja. Se myös lisäsi yhteistyötä sidosryhmien kesken sekä näyttelyiden kierrätystä sekä Suomessa että USA:ssa. PS1:n tapauksessa kriisi johti aivan uudenlaiseen tapaan ajatella museon toiminta elävän taiteen esittämisen keskuksena, jonka taiteellisessa linjassa korostui performanssi. Suomessa vaikutukset tuntuivat nykytaiteen kentällä yhdistymispaineina, kulujen leikkauksina, tulossopimuksina valtion ja Valtion taidemuseon välillä sekä näyttelyiden kierrätyksenä museoiden kesken.
  • Rehor, Maati ([Taideyliopisto Sibelius-Akatemia], 2014)
    Opinnäytetyön aiheena ovat suomalaisten kulttuurijärjestöjen strategiaprosessit. Lähtökohtana tutkimukselle on yhä yleistyvä kolmannen sektorin toimijoiden ammattimaistuminen ja toimintaympäristön muutosten myötä syntyneet vaatimukset toiminnan tavoitteellisuudelle. Tutkimus valottaa suomalaisten kulttuurialan yhdistys- ja järjestöorganisaatioiden strategiaprosesseja ja selvittää, onko kulttuurijärjestöjen strategiaprosesseissa muista aloista poikkeavia erityispiirteitä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa tarkastellaan strategy as practice -teorian kautta, joka tutkii strategiaa ihmisten toimintana organisaatioissa. Tutkimuksen keskeisenä mielenkiinnon kohteena on ulkopuolisen sparrauksen vaikutus strategiaprosesseihin organisaatioiden johdon näkökulmasta. Tapaustutkimuksen runkona ovat kuuden yhdistysmuotoisesti toimivan kulttuuriorganisaation strategiaprosessit, joissa hyödynnettiin ulkopuolista sparrausta. Tutkimustapauksia yhdistää osallistuminen Diges ry:n 2012 toteuttamaan Yhdistysstrategia 2020 -hankkeeseen. Tutkimusraportissa kuvataan ja analysoidaan sparrauksen vaikutusta järjestöjen strategiaprosessien etenemiseen ja strategiaosaamisen kehittymiseen. Samalla selvitetään organisaation johdon keskinäistä sekä sparraajien kanssa syntynyttä vuorovaikutussuhdetta. Tulosten perusteella sparrauksella oli monenlaisia positiivisia vaikutuksia järjestöjen strategiprosesseihin. Se auttoi jäsentämään prosesseja, edisti niiden läpiviemistä ja laajensi organisaatioiden näkökulmia toimintaympäristön suhteen. Erityisesti sparraus auttoi työssään toiminnanjohtajia, jotka olivat käytännön vetovastuussa organisaatioidensa strategiaprosesseista. Työnjako hallitusten ja toimivan johdon välillä osoittautuikin tärkeäksi tekijäksi, joka huomioimalla strategiatyöhön voidaan valmistautua paremmin varmistamalla siihen tarvittava aika, raha ja resurssit. Tutkimuksesta nousseet strategiatyön erityispiirteet ovat kuitenkin erityisiä järjestökentälle yleisesti, ja erot muodostuvat pikemminkin kolmannen sektorin sekä julkisen ja yksityisen sektorin välille.
  • Leppänen, Mikko (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    Most of the classical music festivals in Finland are led by a duo of leaders formed by an artistic director and a production director. Following the shared leadership model, leaders are responsible for their own functions, yet they act equally as the top directors of the organization. The model is widely used in arts organizations all over the world. This thesis examines, how the artistic directors of Finnish classical music festivals share the leadership role and collaborate with festival producers. There are both significant benefits and conflict causing factors involved in shared leadership. The shared leadership model has a critical impact on the strategic decision making in festival organizations, because the influence of strategic decisions has to be evaluated from both artistic and managerial point of view. The qualitative research data was collected from four in-depth semi-structured interviews with artistic directors of classical music festivals in Finland. The data was analyzed using thematic content analysis as the analysis method. The results gained from this study support the conclusion, that overall classical music festival management in Finland is satisfactory from the artistic directors' perspective. The shared leadership model works in practice as artistic directors and producers work together to achieve the best possible outcome for their festivals. The results present the important qualifications that artistic directors expect from classical music festival producers in Finland. The relevance of this thesis to festival management is for twofold: first of all, it provides a better understanding of the aspects that shape the shared leadership model in the Finnish classical music festival field and hence contribute to building more collaborative relationships between artistic directors and producers. Secondly, it asserts general factors and concepts that affect the whole festival organization and contribute to its overall success.
  • Nikula, Sanna-Maria (Sibelius-Akatemia, 2012)
    Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella määrällisen tiedon ja kuluttajakäyttäytymistutkimuksen tulosten eroja sekä selvittää, kuinka eri lähestymistapoja voidaan hyödyntää ja kuinka festivaalit voivat hyötyä niistä. Organisaatiot käyttävät usein järjestelmälliseen tiedonkeruuseen perustuvia kyselyitä halutessaan kerätä suuria määriä tietoja asiakkaistaan. Tiedot antavat organisaatioille runsaasti sosiodemografisia faktoja, mutta eivät kerro esimerkiksi yleisön mielipidettä organisaatiosta. Kuluttajakäyttäytymistutkimus keskittyy sosiologisiin ja psykologisiin kysymyksiin ja kuluttajan päätösten takana oleviin ajatusmalleihin. Suomalaisten elokuvafestivaalien päämääränä on tarjota yleisöilleen sisältöä, jota ei välttämättä ole saatavilla tavallisista elokuvateattereista. Festivaalit esittelevät sekä vaihtoehtoisia että maailmanlaajuisia ilmiöitä. Lisäksi festivaalit tarjoavat esimerkiksi klubeja ja keskustelupaneeleja sekä paikan samanmielisten kohtaamisille. Useimmat suomalaiset elokuvafestivaalit ovat voittoa tavoittelemattomien yhdistysten järjestämiä. Tässä tutkimuksessa tapausorganisaationa on Espoo Ciné –elokuvafestivaali ja määrällinen tieto kerättiin yleisökyselyn avulla kesän 2010 festivaalin aikana. Festivaalin järjestäjä toteutti kyselyn saadakseen nykyisen asiakaskuntansa profiilin. Yleisökyselyn tulokset kertoivat Espoo Cinén yleisön koostuvan enimmäkseen koulutetuista helsinkiläisistä. Yleisö oli enimmäkseen tyytyväinen festivaalin nykytilaan. Laadullisen ja määrällisen tiedon yhdistävät tutkimukset antavat organisaatioille laajempia tuloksia. Siksi niiden yhdistämistä voidaan pitää suositeltavana aihetta sivuavissa tutkimuksissa.
  • Taskinen, Heidi ([Sibelius-Akatemia], 2006)
    Tutkimuksen kohteena on kuopiolainen, pitkänlinjan kulttuuriorganisaatio Vilimit-elokuvafestivaali, jota tarkastellaan oppivan organisaation viitekehyksessä. Tutkimuksessa selvitetään, voiko pieni kulttuuriorganisaatio olla oppiva organisaatio, ja onko tapauskohteessa Vilimit oppivan organisaation piirteitä. Aineisto koostuu viiden keskeisen Vilimit-työntekijän ja taustavaikuttajan teemahaastatteluista. Käsittelyosuudessa kerättyä haastatteluaineistoa on analysoitu oppivan organisaation seitsemän keskeisen piirteen näkökulmasta, joita ovat: 1) visiot ja tavoitteet, 2) johtajuus, 3) organisaatiokulttuuri, 4) organisaatiorakenne, 5) tiedon hallinta, 6) osaaminen ja 7) tulos ja arviointi. Tutkimuksen perusteella Vilimeistä on kehittynyt toimiva kulttuuriorganisaatio, jossa tiedon liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja ilmapiiri on oppimiseen ja kehittämiseen kannustava. Vilimien toiminnasta löytyy niin paljon oppivan organisaation piirteitä, että sitä voidaan pitää oppivana organisaationa.
  • Niemensivu, Outi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2018)
    The aim of this study is find out how classical music competitions work within the internationalization of an arts university. The internationalization of the University of the Arts Helsinki is studied through the International Maj Lind Piano Competition organized by the Sibelius Academy. The instrumental case study is based on eight interviews with representatives of the top management of the university, the competition organization and the competitors forming three stakeholder groups. Research on internationalization of higher education institutions serves as the theoretical framework. The analysis concentrates on three themes as seen by the stakeholder groups: benefits to the stakeholders, methods to increase the appeal of the competition, and organizational and governance challenges. The results suggest that the International Maj Lind Piano Competition supports the internationalization efforts of the University of the Arts Helsinki, but not to its full potential. A clearly defined internationalization strategy combined with a cyclical process orientation with expressed commitment and clearly defined internationalization goals offer fruitful possibilities to utilize the competition for the internationalization of the university. This study contributes to the research of HEI internationalization and arts management from the viewpoint of arts universities and international competitions. Concrete examples in the study bring fresh perspectives to the representatives of arts universities and international music competitions.
  • Herranen, Noora (Sibelius-Akatemia, 2013)
    Liian harva tietää, että Sibelius on asunut Hämeenlinnassa ensimmäiset 20 elinvuottaan. Tämä hyödyntämätön kulttuurihistoriallinen pääoma on tämän tutkimuksen aiheen taustalla. Tässä tutkielmassa kartoitetaan suuntaviittoja Sibeliuksen kaupungin tulevaisuudelle. Näitä suuntaviittoja peilataan muotoiluajattelun viitekehyksessä. Muotoiluajattelu on kokonaisvaltaista, monialaista, osallistavaa, jatkuvasti kehittyvää, rohkeaotteista ja uutta luovaa. Muotoiluajattelu pohjaa tässä tutkimuksessa palvelumuotoiluajatteluun ja transformaatiodesigniin. Lisäksi rakennetaan muotoiluajattelun taustaksi polkua luovasta taloudesta elämystalouden kautta tulevaisuuden talouden mukanaan tuomiin haasteisiin. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa tapauksena on idea Sibeliuksen kaupungista. Kyse on idea-asteella olevasta muutosprosessista, jonka tuotoksena Hämeenlinnasta muodostuu Sibeliuksen kaupunki. Tutkimuksen pääaineiston muodostavat teemahaastattelut. Haastateltavina on Sibeliuksen kaupungin toteutumisen kannalta merkittäviä henkilöitä Hämeenlinnan kaupunkikonsernista. Haastatteluiden lisäksi aineisto koostuu lähinnä taustatietona käytetyistä dokumenteista, keskusteluista ja havaintopäiväkirjasta. Aineiston analyysi nosti esiin suuntaviittoja Sibeliuksen kaupungin tulevalle taipaleelle. Lisäksi aineistosta nousi esiin uhkia kolmella tasolla. Strategisen tason pääuhkana nähtiin kunnianhimon ja rohkeuden puute. Organisaatiotason uhkana nähtiin oikeanlaisen osaamisen ja rahoituksen puute sekä liian stabiili organisaatiorakenne. Tuotetason suurimmat uhat olivat toisaalta tavanomaisuus ja toisaalta elitistisyys. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että muotoiluajattelu antaa eväitä vastata erityisesti strategisen tason ja organisaatiotason uhkiin. Sisältötason uhkiin vastaamiseksi tarvitaan tiiviimmin asiakaspinnassa tapahtuvaa lisätutkimusta.
  • Hakulinen, Juha (Sibelius-Akatemia, 2011)
    Taidemaailman kokeneet osaajat, mestarit, ovat omaksuneet valtavan määrän hiljaista tietoa uransa aikana. Taiteen ystävien harmiksi tuo arvokas ja ainutkertainen osaaminen katoaa suureksi osaksi heidän mukanaan heidän mentyään, sillä hiljaista tietoa on vaikeaa dokumentoida ja siitä on vaikea luoda malleja. Sitä voidaan oppia vain tiiviissä vuorovaikutuksessa itsensä mestarin kanssa. "Tieto on valtaa", sanoi Sir Francis Bacon ja sitä on myös hiljainen tieto. Tässä tutkielmassa etsittiin tuon vallan perimmäisintä olemusta haastattelemalla neljää klassisen taidelaulun eritasoista osaajaa. Heitä yhdisti toisiinsa opettaja-oppilassuhde, jolloin he muodostivat keskenään eräänlaisen mestari-kisälli-oppipoikaketjun ja koulukuntajatkumon. Kahden haastattelukierroksen myötä keskustelut taiteellisen vallan olemuksesta nostivat esille yhdeksän keskeistä teemaa: oppilaan erityinen riippuvuus opettajastaan, vahvan luottamuksen tärkeys, motivaation säilyttäminen ja siihen vaikuttaminen, vallan tietoinen ja tiedostamaton väärinkäyttö, taiteen merkitys ihmiselle ja yhteiskunnalle, ihanteet ja arvot osana hiljaista tietoa, hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmät, kauneuden suhteellisuus sekä viimeisenä todellinen osaaminen. Valta ilmenee taidekentän institutionaalisella tasolla helposti mitattavina suureina, kuten taloudellisena ja sosiaalisena pääomana ja henkilötasolla riippuvuutena toisen osaamisesta.
  • Lahti, Sirpa (Sibelius-Akatemia, 2012)
    In the field of folk music in Finland, there is a lack of managers and marketing professionals to help musicians. Folk musicians do their marketing alone alongside career building without the proper education or resources in this area. This study identifies the need for managers and guidance, and gives suggestions for individual musicians to take care of their marketing with little money. The Internet and social media provide several opportunities to advance a musical career. In this study, I find out the present state of marketing among folk musicians. I investigate their ways of using the Internet and social media now and also identify other ways from the literature to help the situation. Personal brand is an essential part of the big picture as well as using email. Finally, I show the interconnection between brand building and using social media, email and web-sites for marketing folk music and musicians on the Internet.
  • Kuosmanen, Karoliina (Sibelius-Akatemia, 2011)
    An overall aim of this thesis is to examine intercultural management in the context of international co-productions of Finnish theaters. In more detail, the study will contribute to the knowledge of intercultural competence in the theatre productions in the international arena. The thesis will also provide some important practical insights on what are the challenges and opportunities in international co-productions. I have chosen a case, which will give a good, in-depth and fresh look to the subject. The case is Mental Finland by Smeds Ensemble. This study is a qualitative research. Moreover it is a case study. The theoretical frame of this study consists of the theory of intercultural management to which closely belongs intercultural communication and intercultural competences. The concept of co-production will be defined and the theory of international co-productions will be applied from the artsfield. This thesis will contribute towards providing best practices for arts managers in the theatre or in the wider field of performing arts who will want to work or are working on an international scale.

Näytä lisää