Kansanmusiikki

 

Recent Submissions

  • Palomäki, Silja (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Tutkin pro gradu -työssäni kauhajokelaisen kansanlaulajan ja perinteenkerääjän emäntä Kerttu Talvitien (1912–1989) laulurepertuaaria. Talvitie lauloi Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston ääninauhoille 828 kansanlaulua. Hän ryhtyi myös keräämään kansanlauluja Kauhajoen seudulla ja kartutti näin lauluohjelmistoaan eli repertuaariaan. Aineistonani on maanviljelijä Aatos Rinta-Kosken (1903–1992) vuosina 1971–1972 nuotintamat Talvitien laulut. Nämä vuodet sisältävät Talvitien lapsuuden ja nuoruuden riimillisiä kansanlauluja ja niitä on yhteensä 162 kappaletta. Henkilöhistoriaa ja repertuaarin laulujen alkuperää tutkin Kansanperinteen arkiston äänitteiden avulla, joissa Talvitien haastattelijana on professori Erkki Ala-Könni. Tässä työssäni olen analysoinut ja tutkinut lauluja sekä niiden sisällön että metrisen rakenteen osalta. Keskityn työssäni Kerttu Talvitiehen henkilönä, laulujen paikallisuuteen sekä laulumetriikan tutkimukseen. Tutkielmassani jaottelen repertuaarin laulut perinnelajien mukaisesti rekilauluihin, piirileikkilauluihin, tanssilauluihin, balladeihin, polskalauluihin, lapseen hoitoon liittyviin lauluihin sekä muihin riimillisiin lauluihin. Arkistoäänitteiden haastattelut kartoittavat sitä millaisissa yhteyksissä riimillisiä kansanlauluja on laulettu ja miten niitä on opittu 1900-luvun alun Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimusaineisto kertoo myös siitä, milloin kansanlaulujen suullinen perinne alkoi hiipua Talvitien asuinseudulla Kauhajoella.
  • Partanen, Siiri (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Tutkimukseni käsittelee inspiraatiota ja sen vaikutusta sävellysprosessiin. Aineistoni koostuu teemahaastatteluista ja lähdekirjallisuudesta. Tutkielmaani varten haastattelin viittä lähtökohdiltaan ja ikäjakaumaltaan erilaista kevyen musiikin alalla työskentelevää säveltäjää. Haastattelujen ja lähdekirjallisuuden avulla kartoitan inspiraatiota käsitteenä, miten inspiraatio ymmärretään ja miten se vaikuttaa luovaan prosessiin, tässä tapauksessa säveltämiseen. Inspiraation yhteydessä esittelen myös inspiraatiokategoriat, jotka ovat syntyneet omien sävellysprosessieni analysoinnin tuloksena. Kartoitan myös haastateltavien mielipiteitä inspiraatiokategorioista ja pohdin niiden hyödyllisyyttä oman säveltäjyyden kannalta. Inspiraation määrittelyyn vaikuttaa aika, ympäristö sekä henkilökohtaiset kokemukset ja mielipiteet. Siksi inspiraatiota on vaikea määritellä vain yhdellä tavalla. Tarkastelen inspiraatiota rinnastaen sen haastatteluissa ja lähdekirjallisuudessa esiintyviin määritelmiin ja sitä kuvaaviin termeihin kuten alkusolu, idea, tunnetila ja oivallus. Kartoitan myös inspiraatioon vaikuttavia ulkoisia ja säveltäjän mielen sisäsiä asioita ja ärsykkeitä. Aineiston perusteella pohdin myös edellytyksiä, joita inspiraatio tarvitsee toimiakseen. Tärkein tavoitteeni on selvittää, miten taiteilijat itse kokevat luomisprosessin sekä siihen liittyvät henkiset ja ympäristölliset tekijät. Käsittelen aiheeseen liittyen myös luovuutta ja lahjakkuutta, sekä niiden vaikutusta säveltäjyyteen ja yhteyttä inspiraatioon. Tarkastelen instrumentaalimusiikin ja laulettuun musiikin säveltämiseen liittyviä eroja sekä säveltäjän pää- ja sivuinstrumenttien vaikutusta sävellystyöhön. Sävellysprosessia tutkin luovana prosessina ja käyn läpi sävellysprosessin eri vaiheet ja niissä mahdollisesti ilmenevät inspiraation vaikutukset. Sävellystekniikoihin ja -oppeihin en ota työssäni kantaa, sillä tarkastelen säveltämistä luovana työnä, jonka kukin tekijä toteuttaa itselleen luontaisimmalla tavalla hyödyntäen sitä kokemuspohjaa, jonka hän on siihen mennessä elämänsä varrelta hankkinut. Vertailen työssäni lähdekirjallisuudesta ja haastatteluista keräämääni aineistoa määritellessäni inspiraatiota ja siihen liittyviä merkityksiä.
  • Hakamäki, Anne-Mari (2017)
    Tämä tutkimus selvittää, mitä pelimanniudella tarkoitetaan 2010-luvun Suomessa kansanmusiikin ammattilaisten ja harrastajien keskuudessa sekä sitä, miten peli-manniutta representoidaan diskursseissa. Kyse on pelkistäen ilmaistuna siitä, millai-sena pelimannius ilmenee tutkimukseen osallistuneiden puheessa. Tutkimuksessa pohditaan millä tavoin pelimanni-termiä käytetään, kuka sitä käyttää ja millaisia edellytyksiä määritelmä pitää sisällään. Viimeisen sadan vuoden aikana maailma ja länsimainen yhteiskunta sen osana ovat kokeneet suuria muutoksia. Eri ilmiöitä kuvaavat määritelmät ovat joutuneet koke-maan omat myllerryksensä tämän nopean kehityksen mukana. Myös pelimannin käsite aiheuttaa vahvasti ristiriitaisia ajatuksia. Sen sisältöä määritellään vuosisadan takaisista lähtökohdista kautta tämän päivän tapaan toimia. Tutkimuksen taustaosuudessa luodaan katsaus kansanmusiikin määrittelyyn ja sen kehitykseen 2010-luvulle tultaessa. Myös pelimanni-sanan historiaa ja muuttuneita merkityksiä sekä käyttöyhteyksiä tarkastellaan tässä osuudessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kulttuurisen musiikintutkimuksen ulkokehästä ja tarkentuu identiteetin kulttuuristen ja sosiaalisten sekä paikallisuuden muodostamiin näkökulmiin. Tutkimusaineisto koostuu kansanmusiikin ammattilais-ten sekä harrastajien haastatteluista ja kyselyjen vastauksista. Aineisto on kerätty kolmen vuoden aikana eri menetelmiä ja haastattelumuotoja käyttäen. Tutkimustulokset olen jakanut ja kategorisoinut vastauksista vahvimmin nousseiden teemojen mukaan, jotka liittyvät pelimanniuden kokemuksiin ja yleisiin tulkintoihin. Tuloksista käy vahvimpana ilmi, että pelimannius koetaan aina oman musiikkisuh-teen tai musiikillisen kasvuympäristön kautta.