Lisensiaatintutkinnot

 

Recent Submissions

  • Pohjannoro, Ulla ([U. Pohjannoro], 2009)
    The aim of this study was to describe the composing process of one piece of music. The focus was on the composer's conscious thinking and acting in actual composing situations. The approach thus took epistemological stance to reach the composer's thinking in naturalistic settings, compared to socially constructed statements such as 'how I composed this piece of music'. The study falls into the category of a naturalistic case study Stake (1988). The informant of the study was an eminent Finnish contemporary art music composer. The data consisted of stimulated recall interviews, manuscripts, and the final score of the respective composition. The analysis of the interviews was made data-oriented, using composer's own terminology and language. The analysis of the sketches and scores was straightforward structural renderings of the formal borderlines and characterizations of the textures to help the reader to follow the description of the composing process. The results indicated the identity idea, as the composer called it, as the core notion of the whole composing process. It turned out to be highly abstract construction of a group of different kinds of images: visual, auditory, procedural, musical, as well as philosophical ideas. The identity idea regulated the whole composing process: invention, exploration, and analyzing of the material, moulding of the form, creating of different alternatives of musical passages or processes, and choosing between them. The identity idea is the element in the composing process, which distinguishes it from the concept of problem solving process. Being at the same time extraordinary vivid, even eidetic, the identity idea proves to be laboriously problematic to implement into musical sturctures and fully notated complex score. The composing process can thus be characterized as the time-consuming process of unfolding and embedding the mental images of the identity idea into objectivated musical structures that happen in the time of music. The composer's first dilemma outcomes from music's temporal nature, from the inner diversity of the identity idea, as well as from the composer's constructive way and ethos of compositional work. The second dilemma of the composer can be explained as the loop quality of the composing process. Determination to the original ideas of the composition, e.g. to the identity idea, necessitated the composer's ability to defer decision making into the moment where they could be made. The composer proceeded with the composing process, leaving empty measures with unsolved problems here and there in the score, thus proliferating the amount of problems, and resulting into turning point. The crises of accumulated problems and temporarily discarded empty measures ended up into a chain of resourceful problem solving moves. The composition was completed not from the beginning to the end, but simultaneously all over the composition. The identity idea managing the composing processe's abstract level, the concrete compositional acts were described according to seven typical compositional conventions and strategies in 18 different stages of the process.
  • Tötterström, Jouko (Sibelius-Akatemia, 2003)
    Tötterström, Jouko: THE FOUR-HANDED SHAMAN The Piano Duo: History and Practical Problems Thesis for the Licentiate of Music Degree Developer education This thesis is part of a Licentiate of Music Degree under the study programme of developer education in the post-graduate education system of the Sibelius Academy. The examination consists of a written part (thesis), compositions and a sound recording. The written part begins with an overview of the history of keyboard composition for piano duo. After this the writer goes into the practical performance problems of the piano duo, which the compositions illuminate for their part. The sound recording (a CD) contains several examples of works for both one and two pianos. The introductory section presents a historical overview from the first keyboard duets up to the music of F. Schubert. It concentrates mainly on the music of the essential composers and the backgrounds of their works. Special attention is given to the numerous duets of W.A. Mozart and Schubert, because these composers are considered important developers and spokesmen of the keyboard duet style. In the second section, dealing with the practical aspects of playing, the writer addresses the problems that arise in practicing, playing and performing. He has attempted to divide these topics into easily perceived parts that are discussed in the light of different viewpoints. The writer has tried to find universally applicable and working solutions to these problems, in hope that these solutions will smooth out the sometimes rocky path leading to keyboard duets. The compositions are written in a manner which presents the different technical problems and possibilities of timbre in duets for both one and two pianos. At the same time they deepen the view of the special features of piano duo and function as a link between the sound recording and the written part. The sound recording (CD) contains pieces for four-handed piano and two pianos from different periods. On the recording it is also possible to hear the writer's recent compositions which were born as a natural part of the piano duo experience and this examination. In addition to original compositions this part of the examination contains one arrangement, because the number of arrangements is remarkably high in the piano duo literature. The different parts of this examination give light to various aspects of the piano duo. The historical section with it's background information creates a base for the discussion of practical problems; the compositions and the recording complement the picture presented in the written section. The compositions included in this work illustrate concretely the problematic issues of the piano duo. They also function as examples as to how the characteristics of the piano duo affect a composer's approach to writing music for this ensemble. The recording gives both an auditive picture of different aspects of duo playing and a stylistic perspective into the repertoire.
  • Ruippo, Matti (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Opinnäytekokonaisuus käsittelee tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttöä musiikinopetuksessa ja erityisesti musiikin verkko-opetuksessa. Työ perustuu musiikin aluekehityshankkeen (2001–2003) ja sitä seuranneiden toimintamallien arviointiin. Se pohtii musiikin verkko-opetuksen erityispiirteitä ja pedagogiikkaa, esittelee erilaisia opetuksen toteutusmahdollisuuksia sekä kuvailee monivälineellisen verkko-opetuksen teknisiä vaihtoehtoja. Tutkimuksen laajempana tavoitteena on rakentaa aiheesta kokonaiskuva, jonka perusteella voidaan arvioida toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin musiikin verkko-opetuksen hankkeisiin. Opinnäytekokonaisuus on kehittäjäkoulun mukainen kehittämishanke. Sen tuloksia valottavat tämä yhteenvetoraportti, aluekehityshankkeen aikana tuotetut materiaalit ja toimintaa kuvaavat raportoinnit sekä kirjoittajan musiikin verkko-opetuksesta tekemät julkaisut. Yhteenvetoraportin alkuosa käsittelee Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön aluekehityshanketta. Kirjoittaja toimi kyseisen hankkeen erikoissuunnittelijana. Hanke kehitti TVT:n käyttöä musiikissa ja musiikinopetuksessa, ja se painottui musiikin verkko-opetuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Raportin alkuosa kuvailee aluekehityshankkeen osaprojekteja ja arvioi niiden löydöksiä. Raportin loppuosa arvioi musiikin verkko-opetuksen nykyisiä toimintamalleja, jotka ovat pääosin periytyneet aluekehityshankkeesta. Tutkimuksen tuloksena nousi musiikin verkko-opetuksesta esiin muun muassa seuraavia seikkoja: Verkko-opetus muuttaa pedagogiikkaa sellaiseksi, jossa opettaja on oppimiseen opastaja. Opettamisessa on empatia tuotava korostetusti esiin. Videopohjaiset työvälineet ovat luontaisia verkko-opetuksen työvälineitä. Opettajien kouluttaminen tuo esiin hiljaista osaamista ja tuottaa innovaatioita. Tulevaisuudessa verkko-opetus on niin luonteva osa oppimista, että erottelu lähiopetukseen ja verkko-opetukseen on tarpeetonta. Tutkimuksen loppupäätelmänä voidaan todeta, että on olemassa tilaus tiiviille hankkeelle, jonka tavoitteena on musiikin verkko-opetuksen kehittäminen ja opettajien kouluttaminen. Hanke käyttäisi nykyaikaista tekniikkaa ja huomioisi nykypäivän toimintakulttuurit. Tällaisia pedagogisia tutkimuksen kohteita olisivat esimerkiksi viiveettömät videoneuvottelujärjestelmät, musiikin verkkoyhteisöt ja mobiililaitteiden käyttö musiikinopetuksessa.
  • Pihkanen, Timo (Sibelius-Akatemia, 2011)
    Tässä kehittäjäkoulutuksen mukaisessa lisensiaatintyössä käsitellään lasten lauluääntä ja esitellään ja tutkitaan lasten laulunopetusta. Tutkimukseni tehtävänä on 1) selvittää lasten laulunopetuksen erityispiirteitä ja osa-alueita, 2) selvittää, minkälaiset tekijät vaikuttavat lapsen laulutaidon kehitykseen ja millä tavoin lapsille laulua opettava henkilön voi huomioida niitä opetuksessaan, ja 3) luoda opas lasten laulunopetuksen tueksi. Lisensiaatintyössä luodaan katsaus lasten laulunopetusta ja lapsen ääntä käsittelevään kirjallisuuteen ja tämän sekä haastattelututkimuksen avulla kartoitetaan muun muassa lapsen äänen fysiologiaa, lasten laulutaidon kehittymistä ja lasten laulunopetuksen erityispiirteitä ja osa-alueita. Teemahaastattelujen ja opetustyön seuraamisen avulla kootaan myös neljän eurooppalaisen lasten laulunopetuksen erikoisosaajan pedagogisia ajatuksia ja ratkaisuja, ja niitä esitetään työn opas-osiossa. Lasten laulunopetuksen tueksi tehty opas sisältää muun muassa tietoa lasten äänestä ja sen kehitysvaiheista, laulunopetustilanteesta sekä ääniharjoituksia ja laulumateriaalia opetustilanteisiin. Tutkimuksen tuloksena lasten laulunopetuksen erikoispiirteinä ja osa-alueina esille tuli muun muassa seuraavia asioita: Lasten laulunopetuksen tapahtuu lähinnä ryhmämuotoisena. Oppimisympäristössä tärkeänä pidettiin yhteisöllisyyden ja turvallisuudentunnetta ja ryhmän jäsenten huomioimista myös yksilöllisesti. Aikuisten laulunopetukseen verrattuna lasten opetuksessa korostettiin herkempää lähestymistapaa niin äänielimistön fyysisestä kuin äänentuoton psyykkisestä näkökulmasta. Liiallista sanallista selittämistä kehotettiin välttämään ja painotettiin aikuisen opettajan oman äänen erilaisuutta verrattuna lapsioppilaan ääneen ja tuotiin esille vertaisoppimisen hyödyllisyys lasten laulunopetuksessa. Äänenavauksilla ja lauluohjelmistolla todettiin voivan vaikuttaa äänelliseen ja musiikilliseen kehitykseen ja laulumotivaatioon. Äänenmurroksen aikaista laulunopiskelua suositeltiin, jos se tapahtuu osaavassa opastuksessa. Tutkimuksen pohjalta muodostettiin lasten laulutaidon kehitykseen vaikuttavien tekijöiden kuvaaja, joka rakentuu neljälle osa-alueelle. Ne ovat 1) lauluäänimallit, 2) kokemus, 3) psykososiaaliset ominaisuudet ja 4) fyysiset ominaisuudet. Niiden kehitykseen ja kehityksen mahdolliseen häiriintymiseen todettiin vaikuttavan useita tekijöitä. Lapsille laulua opettava pedagogi voi vaikuttaa kaikkien osa-alueiden kohdalla. Lasten laulutaidon kehityksen uhkina lueteltiin muun muassa terveiden lauluäänimallien kuulemisen vähäisyys, oman lauluäänen käyttämisen heikkeneminen ja lasten laulunopetuksen tason laskeminen. Tutkimuksessa tuli esille, että lapsille laulamista opettavan on hyvä tietää ja osata erilaisia musiikillisia ja lasten äänenkäyttöön ja kehitykseen liittyviä asioita, mutta tiedot ja taidot kasvatuksen alueella ovat kuitenkin ensisijaisen tärkeitä lasten laulunopetuksessa. Menestyksekkäästi lapsia laulamaan opettavat pedagogit ovat ennen kaikkea humaaneja, empaattisia, oppilaitaan kunnioittavia ja heidät yksilöllisesti huomioivia kasvattajia laajemminkin kuin pelkästään musiikin alueella.
  • Gräsbeck, Manfred ([M. Gräsbeck], 2015)
    The study focused on the Finnish compulsory works and on their revealing violin techniques in the Jean Sibelius Competition. The research material consists of the obligatory Finnish violin works included in the competition from 1965 to 2010. The examined works numbered ten: Sallinen's Cadenze, Rautavaara's Dithyrambos, Rautavaara's Variétude, Englund's Arioso interrotto, Hiidenkari's Hommage à C.D., Kaipainen's L'anello di Aurora, Nevanlinna's Over the Bright, Kuusisto's Loisto, Salonen's Lachen verlernt and Saariaho's Tocar. The material was perused by playing it and by reading the sheet music. The analysis method was content analysis of qualitative research. On the basis of the study, the violin techniques of which there were dozens, were divided into five main categories as follows: (1) bowing techniques, (2) harmonics, (3) pizzicatos, (4) double, triple and quadruple stops, and (5) trills. The works include a large number of revealing violin techniques, but their details differed widely.
  • Joukamo-Ampuja, Erja ([E. Joukamo-Ampuja], 2010)
    The aim of the present study was to examine the experiences of students and teachers who had participated in the Sibelius Academy`s "Creative Musicianship Skills" course in 2001. Students were asked to describe what effect their experiences during the course had had on their interaction skills, expression, creative thinking and freedom when playing an instrument. The course began in November 2001 and ended in October 2002. It consisted of interaction skills training, group work skills, stimulating creativity through various exercises, improvisational play, transferring of play into music and experiencing the creative process through group work. The researcher was one of the members of the course. The data consists of a questionnaire and interviews with 8 students; three of whom were experienced instrumental teachers and five of whom were music students. The questionnaire was filled in at the beginning of the course and the interviews took place after the course ended. Research was conducted using a hermeneutic approach to understanding the students' perspectives of their experiences. The researcher also describes her own experiences of having previously been a student on a similar course and, in the process of being a researcher, uses her own experiences and observations during the course to understand those of the students. The participants interviewed had mainly gathered positive experiences from the "Creative Musicianship Skills" course. According to them, their creativity as musicians and teachers increased; they acquired new skills which they could apply to their work as teachers and performers, and their ability to work in a group was enhanced because of new interaction skills. In their experience, a feeling of mutual acceptance engendered in the group improved group dynamics, and the supportive community made the work easier. During the course the participants gained a feeling of security and acceptance within the group, and they became free to experience and try new things without fear. Several of the participants felt that the subsequent increase in creativity and freedom of expression positively changed their musicianship, teaching ability and professional values: they felt they could use their newly learned skills in their teaching, playing, and in their lives in general. The creative use of work procedures was generally experienced as inspirational and challenging; the participants began to analyze their own, as well as their teacher's, studies and playing and they also embarked on examining their own teaching from a more critical perspective. The data shows that during the course much of the criticism that arose was directed towards current methods of educating classical musicians. In the view of the participants, music institutions should offer interaction skills as part of the basic training of musicians in the future. Professional and amateur music groups have a key role when it comes to developing good social skills and creating functioning communities with a healthy sense of belonging. To summarize, today's musician is expected to be an accomplished performer, composer, trainer and teacher as well as an innovator. These roles must be practiced in different contexts. The study argues that creativity and social skills are just as important for the musician as technical and artistic skills in today's working contexts.