Uskontodiplomatia ja konfliktin ratkaisu: Muslimit ja kristityt sovinnon rakentajina

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4204-7
Title: Uskontodiplomatia ja konfliktin ratkaisu: Muslimit ja kristityt sovinnon rakentajina
Author: Portaankorva, Jari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: "Faith-based diplomacy and conflict resolution: Muslims and Christians building reconciliation." This dissertation examines how faith-based diplomacy and Muslim-Christian cooperation supports reconciliation. The portrayal of religions in the media is often linked with violence, and less attention is given to religious peace-building efforts to resolve conflicts. In this study the results of three articles (I, II, III) are analysed through John Paul Lederach's conflict transformation theory. The first article (I), "Reaching for peace between faiths. ‘A Common Word’ letter and ‘Yale Response’ building reconciliation between Christians and Muslims", deals Muslim leaders in an effort to begin a new dialogue between religions. Both letters affirmed the common ground of beliefs that can be found in Abrahamic religions: believing in God, loving your neighbour and building reconciliation. The second article (II) "Muslim and Christian leaders working together: Building reconciliation in the Sierra Leone conflict" examines the work of the Inter-Religious Council of Sierra Leone (IRCSL) from an interreligious peace-building perspective. The results of the study argue that Muslims and Christians have common values and common ground that they can use in the midst of conflict to mediate peace. The third article (III) "Between religions. Baptist converts in Sierra Leone and their Islamic and African traditional religious past" discusses Baptist converts who have broken with the past and left their former religious communities. Christian converts from Islam have been working together with Muslim leaders to resolve local conflicts at the grassroots level. This research argues that faith-based diplomacy supports conflict resolution in three stages: global interreligious dialogue, national religious leaders´ interaction, and grassroots-level daily life. The results of the study show the process of horizon fusion between faiths, as Hans-Georg Gadamer argues. In the midst of conflicts, the Muslim-Christian dialogue and interaction can lead to a new understanding of reconciliation and peace. The focus of the empirical research was Sierra Leone’s civil war of 1991–2002. The results of the study support John Paul Lederach’s conflict transformation argument that multitrack peace-building at the top level, middle level and grassroots level of a society help in conflict resolution. The religious leaders of Sierra Leone condemned the violence and were ready to apply restorative justice that gave them a special role as peace brokers. The cooperation between religious leaders and the role of religious rituals in the process of reconciliation brought a sense of safety amidst the chaos as well as hope for a better future. When a political system is fragile, people rely on religious institutions where religious actors show moral integrity. Faith-based diplomacy helps to resolve conflicts in divided societies by nonviolent means.Tämä artikkeliväitöskirja analysoi muslimien ja kristittyjen harjoittaman uskontodiplomatian (faith-based diplomacy) mahdollisuuksia tukea sovinnon rakentamista. Tutkimusaihe on tärkeä ja ajankohtainen: uskontoihin mediassa liitetään usein väkivalta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt uskonnollisten toimijoiden osallistuminen konfliktien ratkaisemiseen. Artikkeleiden (I, II, III) tutkimustuloksia analysoidaan John Paul Lederachin transformatiivisen konfliktinratkaisuteorian kautta. Ensimmäinen artikkeli (I) "Tavoitteena uskonrauha. Yhteinen sana välillämme -kirje ja Yalen vastauskirje rakentavat sovintoa kristittyjen ja muslimien välille" käsittelee Irakin sodan aikana syntynyttä muslimien aloitetta rauhan rakentamisesta uskontojen välillä. Syntyneessä dialogissa korostuivat uskontojen yhteiset periaatteet: usko Jumalaan, lähimmäisenrakkaus, yhteinen isä Abraham ja sovinnon rakentaminen. Uskontojohtajat sanoutuivat irti uskonnon ja Jumalan nimissä tehdystä väkivallasta. Toinen artikkeli (II) kuvaa Sierra Leonen muslimien ja kristittyjen perustaman Uskontojen neuvoston Inter-Religious Council of Sierra Leone (IRCSL) toimintaa maan sisällissodan aikana ja sodan jälkeisessä sovintoprosessissa. Moniuskontoinen väkivallaton sovinnon rakentaminen yhteiskunnan eri tasoilla auttoi rauhanneuvotteluiden onnistumista. Kolmas artikkeli (III) tarkastelee Sierra Leonen baptistikäännynnäisten suhdetta islaminuskoon ja afrikkalaiseen traditionaaliseen uskontoon. Uskontojen hyvät suhteet, yhteistyö ja käännynnäisten osallistuminen rauhan rakentamiseen tukivat uskontojen rinnakkaiseloa ja uskontojen välisten konfliktien sovittelua ruohonjuuritasolla. Tutkimuksessa käsiteltiin uskontodiplomatian mahdollisuuksia edesauttaa konfliktien ratkaisua kolmesta eri näkökulmasta: globaalin uskontodialogin, kansallisten uskontojohtajien vuorovaikutuksen ja kansalaisten arkikokemusten tasolla. Tutkimustuloksissa näkyi Hans-Georg Gadamerin käsitys ymmärryksen horisonttien sulautumisesta. Konfliktien keskellä muslimien ja kristittyjen vuoropuhelussa ja yhteistyössä korostui uskontojen uudelleen tulkinta rauhan ja sovinnon rakentamiseksi. Tutkimuksen empiirisenä kohteena oli Sierra Leonen sisällissota vuosina 1991–2002. Tutkimustulokset tukevat John Paul Lederachin konfliktin transformaatioteorian käsitystä, jonka mukaan yhteiskunnan ylätasolla, keskitasolla ja ruohonjuuritasolla tapahtuva moniraiteinen rauhan rakentaminen auttaa konfliktien ratkaisemisessa. Sierra Leonen uskontojohtajat tuomitsivat väkivallan ja korostivat restoratiivista oikeutta, mikä antoi heille erityisen rauhanvälittäjän roolin sodan keskellä. Muslimit ja kristityt tukivat yhdessä poliittista rauhanprosessia, yleisen armahduksen toteuttamisesta kapinallisille ja sodan jälkeen tapahtunutta sovintoprosessia. Uskonnollisten toimijoiden yhteistyö ja uskonnolliset rituaalit loivat turvallisuutta kaaoksen keskellä ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Hauraiden valtioiden poliittisen järjestelmän murtuessa ihmisten luottamus uskonnollisiin instituutioihin pysyy vakaana uskontojen edustajien osoittaessa moraalista vahvuutta. Uskontodiplomatian kautta voidaan jakautuneissa valtioissa vaikuttaa konfliktien kulkuun tukemalla väkivallattomia tapoja ristiriitojen ratkaisemisessa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4204-7
http://hdl.handle.net/10138/234203
Date: 2018-05-12
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record