Making Finnish universities complete organisations : Aims and tensions in establishing tenure track and research profiles

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3309-0
Title: Making Finnish universities complete organisations : Aims and tensions in establishing tenure track and research profiles
Author: Pietilä, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Publications of the Faculty of Social Sciences
Abstract: In this dissertation I examine the transformation of Finnish university organisations. The global science policy emphasis on research excellence and the construction of universities as competitors in the higher education and research market have encouraged universities to coordinate their research activities and to develop career paths for academics. Globally-spread policy trends define what a successful research university should look like. By adopting the global policy trends, universities express themselves as progressive, modern research organisations with attractive career opportunities. In the study I focus on two administrative phenomena in Finnish academia: the establishment of so-called research profiles and tenure track career systems. The research problem is three-fold: How do the research profiles and tenure track systems demonstrate the change of Finnish universities into more coherent, complete organisations? What internal tensions do the changes produce at universities? How do academic leaders and academics in different academic fields respond to the establishment of research profiles and tenure track systems? The theoretical framework of the study combines organisation and management studies, and higher education research. The study draws on the observation that many traditional institutions, such as universities, are adopting management-oriented organisational forms and practices. Scholars, such as Nils Brunsson and Kerstin Sahlin-Andersson (2000), and Georg Krücken and Frank Meier (2006) have drawn such an inference. The dissertation comprises three refereed journal articles and a summary article. The main data consist of research interviews of academic leaders and academics working in tenure track positions at Finnish universities. The academic leader interviewees were rectors, deans and department heads, who worked in a range of academic fields. I argue that the establishment of both research profiles and tenure track career systems contributes to transforming Finnish universities into more uniform organisations. At universities, the reforms have been used as strategic instruments to pursue certain goals. The goals include the strengthening of universities’ position as research institutions and attracting academics from the international labour market. However, several things cause internal tensions, when universities position themselves as coherent entities. These include universities’ internal heterogeneity, and the dependence of academic career progression, and publication and funding processes on several actors, who have different goals. The findings also highlight the gap between the portrayed rational processes of tenure track and the everyday life experienced by academics who work in the career path. The work performance of academics was carefully monitored, but the evaluation criteria were often interpreted as being extensive and too ambiguous, and the evaluation processes were often interpreted as being unestablished. The dissertation contributes to discussion on how universities structurally and symbolically adapt when they face multiple pressures and opportunities. It also demonstrates how academic leaders and academics deal with globally diffusing policy ideas by reproducing and transforming them.Tutkin tässä väitöskirjassa suomalaisten yliopisto-organisaatioiden muutosta. Tutkimuksen korkeaa tasoa painottava globaali tiedepolitiikka sekä yliopistojen keskinäinen kilpailu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen markkinoilla ovat kannustaneet yliopistoja koordinoimaan tutkimustaan ja luomaan urapolkuja tutkijoille. Globaalisti leviävät politiikkatrendit määrittelevät, miltä menestyvän tutkimusyliopiston tulisi näyttää. Omaksumalla globaaleja politiikkatrendejä yliopistot pyrkivät osoittamaan olevansa edistyksellisiä, moderneja tutkimusorganisaatioita, jotka tarjoavat houkuttelevia uramahdollisuuksia. Keskityn tutkimuksessani kahteen hallinnolliseen ilmiöön suomalaisella yliopistokentällä: niin sanottujen tutkimusprofiilien ja tenure track -urajärjestelmien luomiseen. Tutkimusongelmani on kolmiosainen: Millä tavoin tutkimusprofiilit ja tenure track -järjestelmät havainnollistavat suomalaisten yliopistojen muutosta yhtenäisemmiksi, kokonaisemmiksi organisaatioiksi? Mitä sisäisiä jännitteitä muutokset aiheuttavat yliopistoissa? Miten akateemiset johtajat ja tutkijat eri tieteenaloilla reagoivat tutkimusprofiilien ja tenure track -järjestelmien muodostamiseen? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää organisaatio- ja johtamistutkimusta sekä korkeakoulututkimusta. Tutkimuksen taustalla on havainto, että perinteiset instituutiot, kuten yliopistot, ovat viime vuosikymmenten aikana omaksuneet uusia johtamisorientoituneita organisaatiomuotoja ja käytänteitä. Tällaisen päätelmän ovat tehneet tutkijat, kuten Nils Brunsson ja Kerstin Sahlin-Andersson (2000) sekä Georg Krücken ja Frank Meier (2006). Väitöskirja koostuu kolmesta referoidusta artikkelista sekä yhteenvetoartikkelista. Keskeinen tutkimusaineisto koostuu akateemisten johtajien ja tenure track -urapolulla työskentelevien tutkijoiden haastatteluista. Haastatellut akateemiset johtajat olivat rehtoreita, dekaaneja ja laitosjohtajia, jotka työskentelivät eri tieteenaloilla. Osatutkimusten tulosten perusteella väitän, että sekä tutkimuksen profilointi että tenure track -urajärjestelmien käyttöönotto muuttavat suomalaisia yliopistoja entistä yhtenäisemmiksi organisaatioiksi. Uudistuksia on hyödynnetty yliopistoissa strategisina instrumentteina tiettyihin päämääriin pääsemiseksi. Näihin päämääriin lukeutuvat yliopistojen aseman vahvistaminen tutkimusinstituutioina ja tutkijoiden houkutteleminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta. Monet seikat kuitenkin aiheuttavat sisäisiä jännitteitä, kun yliopistot pyrkivät asemoitumaan yhtenäisiksi entiteeteiksi. Näihin lukeutuvat yliopistojen sisäinen monimuotoisuus ja akateemisella uralla etenemisen sekä julkaisu- ja rahoitusprosessien riippuvuus useista tahoista, joilla on eri päämäärät. Tutkimustulokset kertovat myös kuilusta rationaalisiksi kuvattujen tenure track -prosessien sekä urapolulla työskentelevien tutkijoiden jokapäiväisen arjen välillä. Tutkijoiden työsuorituksia valvottiin tarkasti, mutta arviointikriteerit tulkittiin usein laajoiksi ja liian monitulkintaisiksi, sekä arviointiprosessit vakiintumattomiksi. Väitöskirja tarjoaa tietoa siitä, miten yliopistot sopeutuvat rakenteellisesti ja symbolisesti ympäristön paineisiin ja mahdollisuuksiin. Se myös havainnollistaa sitä, miten akateemiset johtajat ja tutkijat joka päiväisessä toiminnassaan toteuttavat ja muovaavat globaalisti leviäviä politiikkaideoita.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3309-0
http://hdl.handle.net/10138/234221
Date: 2018-05-03
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
MAKINGFI.pdf 825.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record