Corporate Responsibility to Protect Human Rights : Evolution from Voluntarism to Human Rights Due Diligence

Visa fullständig post

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4240-5
Titel: Corporate Responsibility to Protect Human Rights : Evolution from Voluntarism to Human Rights Due Diligence
Author: Heasman, Lia
Medarbetare: Helsingfors universitet, juridiska fakulteten
Nivå: Doktorsavhandling (monografi)
Abstrakt: Striving for profitable business is not against the foundations of human rights, because profitability itself is a morally neutral goal. Most multinational or national companies never violate human rights, but out of the hundreds of thousands multinational corporations and their subsidiaries some of them might and most likely some will. The relation between corporations and human rights was not initially seen to be direct or even indirect, but in the age of globalisation the real impacts corporate action can have on human rights is evident. Multinational corporations can find themselves in a loophole of jurisdictions for companies to operate in, and accountability is not generated from international law either. Judicially, multinational corporations act under the obligation to conduct their operations in accordance with the domestic laws of each jurisdiction. Complexities emerge when transnational corporations operate in host states which are unwilling or unable to enforce human rights and fundamental rights. As corporations are not understood as subjects in international law, they cannot be bound by international regulation such as that on human rights. This dissertation seeks to comprehensively survey the evolution of mandatory human rights protection and promotion by corporations. In particular, the research concentrates on the forms and models of regulation and its validity, enforcement and overall acceptance. The hypothesis is to find whether mandatory regulation, which regulates the direct human rights obligations of multinational corporations, exists, and more importantly, if it does not, can such binding regulation evolve? More specifically, if such regulation is evolving, then how will it evolve and what specific obligations can it impose? The study is divided into three parts. The first part discusses the various theoretical problems surrounding mandatory business and human rights regulation. The second portion of the study will provide an extensive depiction of the current regulative sphere. This entails not only the international and domestic regulative sphere, but two case studies regarding business and human rights. The first case study focuses on conflict minerals and the second case study focuses on the effects of civil remedies. In the third part, the first and second part were reviewed to answer the overall hypothesis and ask whether companies actually are capable of having human rights obligations. The research concludes that the role of states continues to be at the centre of human rights protection and enforcement, not only vertically between state and individual, but also in horizontal relations. The research argues that international human rights and domestic regulative measures include an expectation of human rights due diligence towards companies and hence such an obligation may already exist as a responsibility. Further, the research addresses the implications for the future of business and human rights in relation to the evolution of binding human rights obligations regarding corporate conduct. The text illustrates how similar concepts and ideas of due diligence have spread between states through models of regulative cooperation, competition and transnational communication. By using the same theory of policy convergence, the research will discuss how regulation regarding mandatory due diligence requirements may spread from one country to another and slowly grow more regional and further on global.Kannattavaan liiketoimintaan tähtääminen ei ole ihmisoikeuksien perusteiden vastaista, koska kannattavuus sinällään on moraalisesti neutraali tavoite. Useimmat monikansalliset tai kansalliset yritykset eivät koskaan loukkaa ihmisoikeuksia, mutta sadoista tuhansista monikansallisista yrityksistä ja niiden tytäryhtiöistä jotkut saattavat loukata ja luultavimmin osa näin tekeekin. Yritysten ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta ei aluksi nähty suorana tai edes epäsuorana, mutta globalisaation aikakaudella on ilmeistä, että yritysten toiminta voi vaikuttaa ihmisoikeuksiin. Monikansalliset yritykset voivat huomata sijaitsevansa yritysten toimintaa säätelevien erilaisten lainkäyttöalueiden porsaanreiässä, eikä kansainvälinen oikeuskaan varmista vastuullisuutta. Juridisesti monikansallisilla yrityksillä on velvollisuus harjoittaa toimintaansa kunkin toiminta-alueensa lainsäädännön mukaisesti. Asia muuttuu monimutkaiseksi, kun monikansalliset yritykset toimivat sellaisissa valtioissa, jotka eivät joko halua tai kykene panemaan täytäntöön ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia. Yrityksiä ei pidetä kansainvälisen oikeuden oikeussubjekteina, joten niitä ei voida velvoittaa sitoutumaan kansainväliseen sääntelyyn, joka esim. ihmisoikeuksiin liittyy. Väitöskirjassa pyritään tutkimaan kattavasti ihmisoikeuksien velvoittavan suojelun ja kehittymistä ihmisoikeuksien edistämistä yrityksissä.. Hypoteesina halutaan selvittää, onko olemassa pakottavaa lainsäädäntöä, joka sääntelee monikansallisten yritysten ihmisoikeusvelvoitteita, ja tätäkin tärkeämpänä: mikäli ei ole, onko tällaista sitovaa sääntelyä mahdollisuus saada aikaan? Jos tällaista sääntelyä on kehittymässä, mihin suuntaan se kehittyy ja millaisia velvoitteita se täsmälleen ottaen voi asettaa? Tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään erilaisia pakottavaan yritys- ja ihmisoikeussääntelyyn liittyviä teoreettisia ongelmia. Tutkimuksen toinen osa esittelee kattavasti tämänhetkisen sääntely-ympäristön. Siinä ei rajoituta vain kansainväliseen ja kansalliseen sääntelyyn, vaan lisäksi käydään läpi kaksi ihmisoikeuksiin ja yrityksiin liittyvää tapaustutkimusta. Kolmannessa osassa tarkastellaan kahta ensimmäistä ja pyritään vastaamaan tutkimushypoteesiin sekä kysymykseen, voiko yrityksille ylipäätään asettaa ihmisoikeusvelvoitteita. Tutkimuksen yhteenvetona valtiot näyttäisivät jatkossakin olevan keskeisessä roolissa ihmisoikeuksien suojelussa ja täytäntöönpanossa ei ainoastaan vertikaalisesti valtion ja yksilön välillä, vaan myös horisontaalisissa suhteissa. Väitteenä esitetään, että kansainväliset ihmisoikeudet ja kansalliset sääntelytoimet sisältävät odotuksen, että yritykset noudattavat ihmisoikeuksia, ja näin ollen velvoite saattaa jo olla olemassa vastuun muodossa. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan yritystoimintaa sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden kehittymisen vaikutuksia liiketoimintaan ja ihmisoikeuksiin tulevaisuudessa. Samalla havainnollistetaan, kuinka samankaltaisia yritysvastuun konsepteja on levinnyt eri maihin sääntely-yhteistyön, kilpailun ja ylikansallisen viestinnän kautta. Tutkimuksessa pohditaan saman politiikan lähentymisen teorian kautta, kuinka pakottavat velvoitteet voivat levitä maasta toiseen ja kehittyä siten ensin alueellisiksi ja myöhemmin globaaleiksi normeiksi.
Permanenta länken (URI): URN:ISBN:978-951-51-4240-5
http://hdl.handle.net/10138/234463
Datum: 2018-06-15
Subject:
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Filer under denna titel

Total number of downloads: Loading...

Filer Storlek Format Granska
THECORPO.pdf 1.214Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post