Neurocognitive Mechanisms of Language Processing and Control in Early Bilinguals and Late Language Learners

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, medicinska fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychology and Logopedics en
dc.contributor Cognitive Brain Research Unit, University of Helsinki en
dc.contributor BioMag Laboratory, Helsinki University Hospital en
dc.contributor.author Hut, Suzanne fi
dc.date.accessioned 2018-05-03T10:44:33Z
dc.date.available 2018-05-14 fi
dc.date.available 2018-05-03T10:44:33Z
dc.date.issued 2018-05-24 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-4256-6 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/234660
dc.description.abstract The ability to speak more than one language is nowadays commonly the rule, rather than the exception. Many forms of bilingualism exist, varying from early bilingualism in which more than one language is acquired in early childhood, to late bilingualism, where another language is not learned until adulthood. Although a large amount of research has been devoted to the question of how these multiple languages are processed and controlled, conclusive answers have not yet been given. Especially regarding language perception, there have not been many studies to investigate whether active language control is needed in case one does not need to actively select and produce lexical items. The first aim of this thesis was thus to study language control during language perception in more detail, and secondly, to investigate to what extent lexical and semantic processing differs between early-acquired and later-learned languages. The first study examines the effects of language switching on semantic processing (Study I). The second study focuses on trilingual language switching, taking a closer look at the control mechanisms that play a role in this (Study II), while the third study investigates whether early bilingualism leads to possible disadvantages or qualitatively different lexical processing (Study III). This PhD work used various research methods, namely magneto- encephalography (MEG) and encephalography (EEG), as well as behavioural methods and extensive language background questionnaires. The findings of this thesis suggest that language control differs according to the strength of the language network. Even though language switching from L2 to L1 is costly at the neurocognitive level, evidenced by enhanced N400 effects, semantic processing remains unhindered (Study I). However, there is no apparent cost of switching between native languages (Study II) whereas an increase in N400(m) is seen after switches from a later-learned language to the native one (Study I and II). Furthermore, the acquisition of two languages at an early age does not notably affect the speed or accuracy with which lexical processing in either language occurs (Study III), as early bilinguals performed worse on only 1 out of 12 data sets, compared to monolingually raised native speakers. Taken together, the results of this thesis show that bilingual language processing and control is modulated by various language background factors, such as the experience and skills in each particular language, as well as the frequency of use. Provided that the language network is sufficiently strong, lexical and semantic processing of a second language will look similar to that of monolingual native speakers. This thesis proposes that bilinguals use their full linguistic knowledge to make sense of the linguistic input around them, while they are at the same time constantly aware of language membership. en
dc.description.abstract Kyky puhua useampaa kuin yhtä kieltä on nykyään pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kaksikielisyys ilmenee monissa muodoissa varhaisesta kaksikielisyydestä, jossa useampi kuin yksi kieli opitaan varhaislapsuudessa, myöhäiseen kaksikielisyyteen, jossa toista kieltä ei opita ennen aikuisikää. Monia tutkimuksia on omistettu sen tulkitsemiseen, miten näitä eri kieliä käsitellään ja kontrolloidaan. Ratkaisevia tuloksia näistä ei ole kuitenkaan vielä saatu. Erityisesti kielen havainnoinnin osalta ei ole vielä riittävästi tutkimusta siitä, tarvitaanko aktiivisia kielen hallintaprosesseja sellaisessa tapauksessa, jossa ei ole tarvetta aktiivisesti valita ja tuottaa sanoja. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia yksityiskohtaisemmin kielenhallintaprosesseja kielen havainnoinnin aikana, sekä selvittää, missä laajuudessa leksikaalinen ja semanttinen käsittely poikkeavat aikaisin opittujen ja myöhemmin opeteltujen kielten välillä. Ensimmäinen tutkimus tarkastelee kielen vaihtamisen vaikutuksia semanttiseen prosessointiin (Tutkimus I). Toinen tutkimus keskittyy kolmikieliseen kielen vaihtamiseen, tarkastellen lähemmin tässä tapauksessa vaikuttavia hallintamekanismeja (Tutkimus II). Kolmas tutkimus puolestaan tarkastelee, johtaako varhaisiän kaksikielisyys mahdollisesti haittoihin tai leksikaalisen käsittelyn poikkeavuuksiin verrattuna yksikielisyyteen (Tutkimus III). Tutkimuksessa käytettiin useita tutkimusmenetelmiä, kuten magnetoenkefalografiaa (MEG), elektroenkefalografiaa (EEG), käyttäytymistä mittaavia menetelmiä, sekä laajaa kielellisten taustatietojen kyselyä. Tähän väitöskirjaan tehtyjen tutkimusten löydökset viittaavat siihen, että tarvittavien hallintaprosessien suuruus vaihtelee kielellisen verkoston vahvuuden mukaan. Vaikka kielen vaihtaminen toisen ja ensimmäisen kielen välillä on vaativaa, mihin havaittu N400–efekti viittaa, merkityksen käsittelyä se ei vaikeuta (Tutkimus I). Äidinkielten välillä ei kuitenkaan ollut havaittavissa tällaista kielen vaihtamisen kustannusta (Tutkimus II), kun taas N400m-vasteen kasvua oli havaittavissa myöhemmin opitun kielen ja äidinkielen vaihtojen välillä (Tutkimukset I ja II). Lisäksi havaittiin, että kahden kielen oppiminen varhain ei vaikuta merkittävästi kummankaan kielen leksikaalisen prosessoinnin nopeuteen tai tarkkuuteen (Tutkimus III), sillä varhaisten kaksikielisten suoritus oli huonompi vain yhdessä tapauksessa 12 osa-aineistosta, verrattaessa yksikielisessä ympäristössä kasvaneisiin äidinkielen puhujiin. Yhteenvetona tämä väitöskirja osoittaa, että kaksikielisen henkilön kielen prosessointikykyyn ja hallintaan vaikuttavat monet taustatekijät, kuten altistus kielelle, kielitaito ja kielen käyttöaste kussakin kielessä. Kun kielen käsittelyn verkosto on riittävän vahva, leksikaalinen ja semanttinen prosessointi ovat samankaltaisia kuin yhtä kieltä äidinkielenään puhuvilla. Tämä väitöskirja esittää, että kaksikieliset käyttävät koko kielellistä tietoaan ymmärtääkseen heitä ympäröivää kielellistä sisältöä, ollen samalla jatkuvasti tietoisia siitä, mistä kielestä on milloinkin kyse. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-4255-9 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Unigrafia, 2018 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject fi
dc.title Neurocognitive Mechanisms of Language Processing and Control in Early Bilinguals and Late Language Learners en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Leminen, Alina fi
dc.ths Lehtonen, Minna fi
dc.opn Festman, Julia fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
NEUROCOG.pdf 1.562Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record