BRAIN ARTERIOVENOUS MALFORMATIONS (AVMs) : CURRENT ASPECTS OF MICROSURGICAL TREATMENT

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-4225-2 (paperback)
Title: BRAIN ARTERIOVENOUS MALFORMATIONS (AVMs) : CURRENT ASPECTS OF MICROSURGICAL TREATMENT
Author: Hafez, Ahmad
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Date: 2018-06-08
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-4225-2 (paperback)
http://hdl.handle.net/10138/234700
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background: Management strategies for brain arteriovenous malformation (AVM) remain controversial. AVM resection is the optimal, definitive treatment, if performed with little risk of consequences and complications. The aim is to evaluate the features, surgical treatment, results, and outcomes of AVMs. Patients and methods: Six operative cases from the University of California, San Francisco, were selected to demonstrate the surgical technique used in and results of a contralateral anterior interhemispheric approach (CAIA) to medial frontal AVMs. We also analyzed the clinical and radiological data from a database of 805 consecutive patients. They were treated between 1942- 2014” and diagnosed with AVM at the Department of Neurosurgery of the Helsinki University Hospital, which served Southern Finland. We focused a defined subgroup of the whole study in each part of this study. A detailed analysis of 59 surgically-treated ruptured supratentorial AVMs was conducted, focusing on the time elapsed before surgery as a unique factor for the outcome. A novel Supplementary Spetzler-Martin Grading System (also known as Lawton-Young Grading Scale) was applied to predict outcomes of AVM surgery on 200 patients admitted between 2000- 2014; results were then compared to the more classical Spetzler-Martin scale. Results: A CAIA to access medial frontal AVMs is a safe alternative to the ipsilateral approach, in certain circumstances. Elapsed time (as a sole factor) between rupture and surgery did not affect early or final outcomes. Many other factors played more significant roles than timing in long-term outcomes for surgically-treated, ruptured supratentorial AVMs. For cases with poor final outcomes, associated aneurysms, high Hunt and Hess (H&H) grades, and more than 400cc of bleeding during surgery were significant factors. For predicting surgical outcome for AVMs, performance of the Supplementary Spetzler-Martin Grading System was superior to original Spetzler-Martin Grading Scale in short- and long-term follow-ups. Deep perforator supply, which is not part of either the scale, proved to be an important factor influencing outcomes. Conclusions: Microsurgery is the treatment of choice for a considerable number of brain AVMs. Certain locations and vascular features of brain AVMs could necessitate contralateral approaches. For ruptured AVMs, the elapsed time before surgery has no significant influence on the outcome. Application of the Supplementary Spetzler-Martin Grading System in patients with brain AVMs improves prediction of surgical outcomes better than the original Spetzler-Martin grading system.Tutkimuksen Taustaa Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (arteriovenöösi malformaatio, AVM) ovat harvinaisia ja monimuotoisia, kehityksellisiä verisuonten epämuodostumia. AVM:ssä valtimot ja laskimot yhdistyvät ilman niiden välissä olevaa normaalia hiussuoniverkostoa. Tästä johtuen valtimoveri pääsee siirtymään suoraan laskimopuolelle normaalia suuremmalla paineella. AVM:t saattavat pysyä oireettomina läpi elämän, mutta voivat aiheuttaa aivoverenvuodon, paikallisalkuisen epilepsian sekä muita oireita. Tutkimuksen tavoite Aivojen AVM:iden hoito on edelleen haastavaa ja osin kiistanalaista. Mikäli leikkaushoito on mahdollista kohtuullisin riskein, on se nopein ja todennäköisimmin AVM:n sulkeva hoitomuoto. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida AVM:ien kirurgisen hoidon erityispiirteitä ja hoidon tuloksia. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa analysoitiin kliiniset ja radiologiset tiedot 805 HYKS Neurokirurgian klinikan potilailla, joilla kaikilla oli diagnosoitu AVM vuosina 1942–2014. Kuhunkin tutkimukseen valittiin sopivat, määritellyt alaryhmät. Tämän lisäksi esittelemme kontralateraalisen anteriorisen interhemisfäärireitin tekniikkaa ja sen tuloksia otsalohkon sisäpinnan AVM:issä San Franciscon yliopistollisen sairaalan (UCSF) potilailla. AVM:n puhkeamisen ja leikkauksen välillä kuluneen ajan merkitystä kirurgiselle ennusteelle analysoitiin 59 leikatun potilaan alaryhmässä, joilla kaikilla oli vuotanut isoaivojen AVM. Leikkauksen riskiä ennustavan suplementaarisen Spetzler-Martin–arviointiasteikon (tunnetaan myös nimellä Lawton-Young–asteikko) kirurgista ennustearvoa tutkittiin 200:n vuosina 2000 – 2014 AVM-leikatun potilaan ryhmässä, ja verrattiin sitä pitkään käytössä olleeseen alkuperäiseen Spetzler-Martin -arviointiasteikkoon. Tutkimuksen tulokset Kontralateraalinen anteriorinen interhemisfäärireitti on turvallinen lähestymistapa verrattuna ipsilateraaliseen tietyissä tilanteissa, kun leikataan otsalohkon sisäpinnan AVM:iä. Vuodon ja leikkauksen suorittamisen välinen aika yksittäisenä tekijänä ei vaikuta merkittävästi potilaan toipumiseen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Monilla muilla tekijöillä kuin ajoituksella näyttää olevan merkittävämpi rooli pitkän aikavälin tuloksissa, kun tarkastellaan supratentoriaalisten, vuotaneiden AVM:ien leikkausten tuloksia. Korkealla Hunt ja Hess -pistemäärällä, AVM:iin liittyvillä aneurysmilla sekä yli 400 ml:n leikkauksenaikaisella vuodolla oli ennustetta merkittävästi huonontava vaikutus. Ennustettaessa AVM:ien kirurgisen hoidon tuloksia ja riskejä, on suplementaarinen Spetzler-Martin -arviointiasteikko alkuperäistä Spetzler-Martin -asteikkoa luotettavampi. Loppupäätelmät Mikrokirurgia on optimaalinen hoito merkittävään osaan aivojen AVM:ta. Tietyt sijainnit ja verisuonituksen ominaispiirteet tekevät kontralateraalisesta lähestymireitistä erityisen suotuisan. Vuotaneiden AVM:iden kohdalla kulunut aika vuodosta leikkaukseen ei vaikuttanut merkittävästi toipumisennusteeseen. Suplementaarinen Spetzler-Martin -asteikko ennusti leikkaushoidon riskiä paremmin kuin alkuperäinen Spetzler-Martin -asteikko.
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record