Sleep and its timing – longitudinal and cross-sectional associations with cognitive performance and health in youth

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4244-3
Title: Sleep and its timing – longitudinal and cross-sectional associations with cognitive performance and health in youth
Author: Kuula-Paavola, Liisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Sleep has important functions for both health and cognitive performance. This thesis investigated typical, non-restricted sleep over a developmental span from middle childhood to early adulthood. Specifically, the focus was (1) identifying the cross-sectional associations between neurocognitive functioning and habitual sleep duration and sleep quality in early adolescence, and (2) studying the sleep behaviour associated with young adults’ executive functioning and self-control. Additionally, the goals included (3) studying the longitudinal associations between naturally occurring sleep and lipid profile in early adolescence, and, finally, (4) differentiating the developmental trajectories of sleep timing from middle childhood to adolescence from a circadian preference perspective. The participants came from two population-based cohorts, and all the studies in this thesis were done using actigraphs with piezoelectric accelerometers, which provide objective sleep measures based on movement. We found that during early adolescence, especially boys’ shorter sleep duration was associated with poorer performance in tests evaluating executive functioning. We found similar results in young adults, but also found that later sleep timing and regularity were associated with weaker trait-like executive functioning, such as self-control and behaviour regulation. Longitudinal analyses revealed that girls’ shorter sleep duration and irregular sleep in middle childhood were associated with a more detrimental lipid profile (higher levels of LDL cholesterol and triglycerides, lower levels of HDL cholesterol) in later life, during early adolescence. These associations survived controlling for body mass index and physical activity. We also analysed the sleep patterns of different circadian preference phenotypes longitudinally, and found that those adolescents with a preference for morningness differed from others in sleep timing already at age 8. This suggests long-term stability in sleep patterns. Based on these findings, objectively measured sleep and its timing have longitudinal pathways which connect to future health, and may act as risk factors or as protective features for various health related outcomes. It is also likely that sleep, self-control, and health behaviour are intertwined during development.Lasten ja nuorten riittämätön uni on yhä yleisempää. Liian vähäisen unen merkitystä lasten ja nuorten kehitykselle tunnetaan kuitenkin huonosti. Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin lasten ja nuorten nukkumistapojen yhteyksiä terveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen 1998 Helsingissä syntyneiden lasten joukossa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena olivat unen pidemmän aikavälin vaikutukset. Unen määrä ja ajoitus ovat melko pysyviä terveyskäyttäytymisen piirteitä myös lapsilla ja nuorilla. Tulokset osoittivat, että lyhyt unen kesto 8-vuotiaana on yhteydessä 12-vuotiaana mitattuun, haitalliseksi arvioituun lipidiprofiiliin – varsinkin tyttöjen keskuudessa. Epäsuotuisaan tai haitalliseen lipidiprofiiliin liittyvät korkeat LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvot, sekä alhaisemmat HDL-kolesteroliarvot. Yhteys oli voimakkaampi 4-vuoden seurantajakson yli kuin poikittaistutkimuksessa 8-vuotiaana. Tämä voi tarkoittaa sitä, että lyhyen unen aiheuttama haitallinen vaikutus terveyteen syntyy pikkuhiljaa, useamman vuoden aikana. Tutkimuksessa myös havaittiin, että lyhyt unen kesto vaikutti veriarvoihin riippumatta yksilön painoindeksistä tai kertyneen liikunnan määrästä. Toisin sanoen edes liikunta ei suojannut riittämättömän unen negatiiviselta vaikutukselta. Tulosta voi tarkastella myös terveyden edistämisen kannalta: pidempi ja säännöllisempi uni suojaa haitallisen lipidiprofiilin kehittymiseltä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että unen ajoitus eriytyy aamu- ja ilta-kronotyyppien välillä jo lapsuudessa. Aamutyyppien aikaisempi unirytmi havaittiin jo kahdeksanvuotiailla. Vaikka kaikkien lasten unirytmi muuttui myöhäisemmäksi nuoruudessa, iltatyyppien unirytmi muuttui merkittävästi myöhemmäksi 12 ikävuoden jälkeen. Havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että varhainen unirytmi voi säilyä suojaavana tekijänä myöhempään nuoruuteen saakka. Väitöskirjan kognitiivista suoriutumista koskevissa tutkimuksissa osoitettiin, että unen määrä ja ajoitus ovat vahvasti yhteydessä toiminnanohjaukseen, eli siihen, miten hallitsee ja ohjaa omaa elämäänsä. Onkin todennäköistä, että uni, toiminnanohjaus, ja terveyskäyttäytyminen ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4244-3
http://hdl.handle.net/10138/234702
Date: 2018-06-01
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SLEEPAND.pdf 1.108Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record