Vaikuttavuusyhteiskunta : Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor.author Rajavaara, Marketta fi
dc.date.accessioned 2010-11-25T14:17:55Z
dc.date.available 2010-11-25T14:17:55Z
dc.date.issued 2007-03-16 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-669-733-1 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/23474
dc.description.abstract Evaluation practices have pervaded the Finnish society and welfare state. At the same time the term effectiveness has become a powerful organising concept in welfare state activities. The aim of the study is to analyse how the outcome-oriented society came into being through historical processes, to answer the question of how social policy and welfare state practices were brought under the governance of the concept of effectiveness . Discussions about social imagination, Michel Foucault s conceptions of the history of the present and of governmentality, genealogy and archaeology, along with Ian Hacking s notions of dynamic nominalism and styles of reasoning, are used as the conceptual and methodological starting points for the study. In addition, Luc Boltanski s and Laurent Thévenot s ideas of orders of worth , regimes of evaluation in everyday life, are employed. Usually, evaluation is conceptualised as an autonomous epistemic culture and practice (evaluation as epistemic practice), but evaluation is here understood as knowledge-creation processes elementary to different epistemic practices (evaluation in epistemic practices). The emergence of epistemic cultures and styles of reasoning about the effectiveness or impacts of welfare state activities are analysed through Finnish social policy and social work research. The study uses case studies which represent debates and empirical research dealing with the effectiveness and quality of social services and social work. While uncertainty and doubts over the effects and consequences of welfare policies have always been present in discourses about social policy, the theme has not been acknowledged much in social policy research. To resolve these uncertainties, eight styles of reasoning about such effects have emerged over time. These are the statistical, goal-based, needs-based, experimental, interaction-based, performance measurement, auditing and evidence-based styles of reasoning. Social policy research has contributed in various ways to the creation of these epistemic practices. The transformation of the welfare state, starting at the end of 1980s, increased market-orientation and trimmed public welfare responsibilities, and led to the adoption of the New Public Management (NPM) style of leadership. Due to these developments the concept of effectiveness made a breakthrough, and new accountabilities with their knowledge tools for performance measurement and auditing and evidence-based styles of reasoning became more dominant in the ruling of the welfare state. Social sciences and evaluation have developed a heteronomous relation with each other, although there still remain divergent tendencies between them. Key words: evaluation, effectiveness, social policy, welfare state, public services, sociology of knowledge en
dc.description.abstract Vaikuttavuudesta on tullut tärkeä tiedonhalun kohde ja hallinnoinnin käsite hyvinvointivaltion toiminnoissa. Lähes kaikkea julkista toimintaa sosiaalipalveluja, sosiaalityötä, kuntoutusta, reumakirurgiaa, työvoimapolitiikkaa, hoitoketjuja, verotusta, teknologiaa, taidemuseoita, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia tarkastellaan nykyisin vaikuttavuuden näkökulmasta. Kaikkien julkisella sektorilla työskentelevien edellytetään arvioivan vaikutuksia. Arviointimenettelyjen laajaa levinneisyyttä hyvinvointipalveluihin ovat edistäneet lukuisat arvioinnin velvoitteet lainsäädännössä. On perusteltua puhua vaikuttavuusyhteiskunnasta, jossa vaikutustieto on tullut keskeiseksi vaatimukseksi ja vaikutuksia arvioivien tietokäytäntöjen merkitys on lisääntynyt. Miten ihmeessä Suomessa päädyttiin vaikuttavuusyhteiskuntaan? Eikö enää luoteta julkisissa palveluissa työskenteleviin? Miten uudesta asiasta vaikuttavuuden arvioinnissa on kyse? Tutkimuksessa käsitellään vaikuttavuusyhteiskunnan ilmaantumista ja selvitellään kysymystä siitä, miten sosiaalipolitiikkaa ja hyvinvointivaltion käytäntöjä alettiin tarkastella vaikuttavuuden käsitteen avulla. Työssä jäljitetään vaikutusten tietokäytäntöjen ja järkeilytyylien historiallista ilmaantumista yhteiskuntapolitiikan, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen välityksellä. Tutkimuksessa käytetään tapausesimerkkeinä sosiaalipalvelujen tai sosiaalityön arviointiin liittyviä ajankohtaisraportteja tai opinnäytteitä. Hyvinvointivaltion muotoilua koskeviin keskusteluihin on sisältynyt aina epävarmuutta hyvinvointipolitiikkojen vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan vaikutusten kysymykset murtautuivat kuitenkin uudella tavalla esille 1980-luvun lopulla, kun palvelujen markkinaehtoisuutta alettiin lisätä, julkisia hyvinvointitehtäviä ryhdyttiin kaventamaan ja uuden julkisjohtamisen toimintamallit tulivat käyttöön. Muutokset ovat merkinneet vaikuttavuuden käsitteen läpimurtoa. Uudet tilivelvollisuuden käytännöt eli tuloksellisuuden arviointi ja auditointi sekä näyttöperusteinen arvioinnin järkeilytyyli ovat tulleet keskeisiksi. Näiden järkeilytyylien lisäksi hyvinvointivaltion hallinnointiin on aiemmin ehtinyt ilmaantua ainakin tilastollinen, tavoiteperusteinen, tarveperusteinen, kokeellinen ja vuorovaikutteinen vaikutusten järkeilytyyli. Vaikuttavuustietoa haluttaisiin hyvinvointivaltiollisen hallinnan tueksi, mutta tämän tiedon käyttöön sisältyy ongelmia ja riskejä. Ne liittyvät toimijoiden moraaliseen sääntelyyn, kattavan sosiaalipolitiikan ja yhteiskunnallisen luottamuksen säilyttämiseen ja kysymykseen siitä, miten eri järkeilytyyleihin perustuvaa tietoa tulkitaan päteväksi yhteiskunnassa. Avainsanat: arviointi, vaikuttavuus, sosiaalipolitiikka, hyvinvointivaltio, julkiset palvelut, tiedonsosiologia fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Kelan tutkimusosasto fi
dc.relation.ispartof Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1238-5050 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiaalipolitiikka fi
dc.title Vaikuttavuusyhteiskunta : Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen fi
dc.title.alternative The outcome-oriented society. Styles of reasoning about the outcomes in social policy en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Eräsaari, Risto fi
dc.opn Julkunen, Raija fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record