The Hebrew Text of Samuel : Differences in 1 Sam 1 – 2 Sam 9 between the Masoretic Text, the Septuagint, and the Qumran Scrolls

Abstract

This dissertation is a text-critical study of the Hebrew text of 1 Sam 1 – 2 Sam 9 in the Hebrew Bible. The entire Hebrew text of Samuel is known today only in its Masoretic text form, which is itself the result of a standardization process that began around the onset of the Common Era. Before this standardization process, the Hebrew text was evidently fluid, and several different textual editions of the Book of Samuel would have existed. This is evidenced by the manuscripts of Samuel found at Qumran (2nd – 1st c. BCE) and the Greek translation of the Hebrew Bible, the Septuagint (translated 2nd c. BCE).

The purpose of this dissertation is to study how these three main witnesses—the Masoretic text, the Qumran manuscripts and the Hebrew source text of the Septuagint—differ from and are related to one another. Such a study entails an investigation of what kinds of changes took place in each textual tradition and what were the possible motivations behind the changes. These results are used to evaluate the reliability of each text when attempting to reconstruct the most original text.

The method of this study is that of textual criticism. The main task of the text critic is to make sense of what happened in the textual history of a given work with the help of existing textual witnesses: what kinds of developments are most probable? Which reading is primary and which are secondary? With the Septuagint as a textual witness, there are certain challenges. To use the Septuagint for comparison with the Masoretic text, one has to find out first the original wording of the Septuagint itself and its translation technique. Only then can one produce a reverse translation from Greek to Hebrew and compare this so-called retroversion to the Masoretic text.

In this dissertation, I have studied the variant readings of the Masoretic text, the source text of the Septuagint and Qumran manuscripts 4QSam-a and 4QSam-b. An analysis of all variant readings in 4QSam-a and 4QSam-b is presented and the primary reading is determined where possible. These results were used, for the statistical analysis, where the distances between the different texts are calculated, employing multidimensional scaling (MDS) to illustrate the distances.

In addition to the variant readings, the two major text critical problem in 1 Sam are discussed—namely, the story of David and Goliath in 1 Sam 17–18 and the large plus of Nahash the Ammonite in 4QSama in 1 Sam 10:27–11:1. In this study, I have shown that the Books of Samuel, as they existed during the Late Second Temple period, exhibited great fluidity and plurality. Moreover, I have surveyed a variety of mechanics that were subject to change. Not only were there unintentional scribal errors but also deliberate changes and even editorial rewriting processes.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan Samuelin kirjojen lukujen 1 Sam 1 – 2 Sam 9 heprealaisen tekstin kehitystä ja muutoksia ajanlaskun taitteen tienoilla. Kokonaisuudessaan 1. Samuelin kirjan heprealainen teksti tunnetaan nykyään ainoastaan masoreettisen tekstin muodossa, joka kuitenkin on syntynyt tietoisen harmonisointityön tuloksena. Ennen masoreettisen tekstin muotoutumista Samuelin kirjasta on esiintynyt erilaisia tekstitraditioita. Tästä todistavat Qumranista löytyneet käsikirjoitukset (ajoitettu 2.–1. vs. eKr.) sekä kreikankielinen Septuaginta-käännös (2. vs. eKr.). Tässä tutkimuksessa näitä kolmea eri tekstilähdettä – Masoreettista tekstiä, Septuagintan pohjatekstiä sekä Qumranin käsikirjoituksia – on verrattu toisiinsa. Työssä on tutkittu millaisia muutoksia tekstitraditioissa on tapahtunut ja punnittu lukutapojen alkuperäisyyttä.

Tutkimuksen metodina on käytetty tekstikriittistä metodia. Se tarkoittaa, että olemassa olevien tekstilähteiden avulla on päätelty, miten eri tekstit suhtautuvat toisiinsa: mitä tekstihistoriassa on tapahtunut, millainen kehitys on todennäköisin ja mikä on alkuperäisin lukutapa. Lisäksi Septuagintan käyttö heprealaisen tekstin tekstikritiikissä on tuonut omat erityishaasteensa.‎ Jotta Septuagintaa on voitu käyttää vertailukohtana masoreettiselle tekstille, on kreikkalaisesta tekstistä ensin jouduttu tekemään käännös takaisin hepreaan kuvaamaan oletettua Septuagintan pohjatekstiä. Tässä prosessissa on tarvittu tietoa sekä Septuagintan käännöstekniikasta sekä sen käsikirjoituksista. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu tekstikriittisiä variantteja tilastollisesti käyttäen apuna multidimensionaalista skaalausta (MDS). Tämän menetelmän avulla tekstien läheisyyttä/kaukaisuutta on voitu verrata toisiinsa visuaalisesti.

Yksittäisten lukutapaerojen lisäksi tutkimuksessa on keskitytty kahteen laajempaan erityistapaukseen. Niistä ensimmäinen on kertomus Daavidista ja Goljatista (luvut 17–18), jossa Septuagintan edustama teksti on yli kolmanneksen pidempi kuin masoreettinen teksti. Toinen tapaus on Qumranin käsikirjoituksessa 4QSam-a jakeiden 10:27–11:1 välillä esiintyvät neljä riviä, jotka käsittelevät Ammonin kuninkaan Nahasin sotatoimia Israelia vastaan. Vastinetta näille ei löydy mistään muusta heprealaisesta tekstilähteestä eikä yhdestäkään Septuagintan käsikirjoituksesta.

Tutkimuksessa on osoitettu, miten Samuelin kirjojen heprealaisessa tekstissä on tapahtunut merkittäviäkin muutoksia vielä ajanlaskun taitteen tienoilla. Tekstissä ei havaittavissa ole ainoastaan kirjureiden tekemiä kirjoitusvirheitä, vaan tekstiä on myös pyritty tietoisesti muokkaamaan. Molemmissa laajemmissa erityistapauksessa (Daavid ja Goljat / Nahas) alkuperäistä tekstiä edustaa lyhyempi tekstimuoto, jota on myöhemmin haluttu laajentaa.