Physical activity, pregnancy and mental well-being: focusing on women at risk for gestational diabetes

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4263-4
Title: Physical activity, pregnancy and mental well-being: focusing on women at risk for gestational diabetes
Author: Engberg, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
Abstract: Physical inactivity, mental health problems and obesity, whilst interrelated, each represent a major global health challenge. Furthermore, obesity substantially contributes to the increasing prevalence of gestational diabetes mellitus (GDM), an emerging worldwide epidemic amongst pregnant women. Life events such as pregnancy may affect physical activity as well as mental well-being. This doctoral thesis systemically reviews the literature concerning the effects of life events, especially pregnancy, on physical activity, and examines mental wellbeing and physical activity in women at risk for GDM. The thesis also evaluates the effects of a randomised lifestyle intervention aimed at preventing GDM on self-rated health from early pregnancy throughout the first year following birth. The systematic review consisted of studies amongst healthy adults. In addition, this doctoral thesis includes participants from two randomised controlled trials: the Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL) and the Finnish Gestational Diabetes Prevention Study Part II: Autonomic Nervous System and Exercise (ANS-EXE). The participants consisted of 482 pregnant women and 39 women planning a pregnancy at high risk for GDM (a history of GDM or a prepregnancy body mass index [BMI] ≥ 29 kg/m2 or both), and 358 pregnant women in the general Finnish population. A proportion of the pregnant women at risk for GDM received diet and physical activity counselling from early pregnancy to one-year postpartum. The studies included in the systematic review showed statistically significant changes in leisure-time physical activity after life events. Changes varied according to different life events and the age and gender of the study population. Physical activity decreased both from prepregnancy to pregnancy, and from prepregnancy to the postpartum period. Pregnant women at risk for GDM exhibited higher Edinburgh Postnatal Depression Scale scores compared to pregnant women in the general population during early pregnancy, but this difference disappeared after adjusting for age, BMI and income. In addition, cardiorespiratory fitness, as assessed by measuring the maximal oxygen consumption (VO2max) during a cycle ergometer test, and self-reported leisure-time physical activity were positively associated with the self-rated general health and physical well-being domains of the 36-Item Short-Form Health Survey in women planning a pregnancy and at risk for GDM, which held when controlling for BMI. Furthermore, self-rated general health and physical well-being differed between those women with very poor or poor cardiorespiratory fitness. The self-rated health of women at risk for GDM tended to improve amongst the lifestyle counselling group and to deteriorate in the control group from pregnancy to one-year postpartum, although the difference between groups was not statistically significant. Life events affect leisure-time physical activity; for example, pregnancy tends to decrease physical activity levels. The prevalence of depressive symptoms during early pregnancy is higher amongst women at risk for GDM compared to women in the general pregnant population. The higher prevalence seems to be explained by characteristics such as age, BMI and income. Moreover, even a slightly better cardiorespiratory fitness could be beneficial for the health-related quality of life amongst women at risk for GDM who are planning a pregnancy. The effectiveness of lifestyle counselling for high-risk pregnant women aimed at improving self-rated well-being requires further research.Vähäinen liikunta, mielenterveyden ongelmat ja lihavuus ovat merkittäviä väestön terveyteen liittyviä haasteita. Lihavuus puolestaan on läheisesti yhteydessä raskausdiabetekseen, joka on kehittymässä maailmanlaajuiseksi epidemiaksi raskaana olevien naisten keskuudessa. Raskauden kaltaiset elämäntapahtumat saattavat vaikuttaa sekä liikunta-aktiivisuuteen että henkiseen hyvinvointiin. Tässä väitöskirjassa koottiin yhteen tutkimusnäyttö merkittävien elämäntapahtumien, erityisesti raskauden, vaikutuksista liikunta-aktiivisuuteen, sekä tutkittiin henkistä hyvinvointia ja liikuntaa raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla. Lisäksi selvitettiin raskausdiabeteksen ehkäisyyn tähtäävän elintapaohjauksen vaikutuksia koettuun terveyteen alkuraskaudesta siihen asti, kun synnytyksestä oli kulunut vuosi. Elämäntapahtumien vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen selvitettiin terveillä aikuisilla. Lisäksi väitöskirjassa oli mukana 482 raskaana olevaa ja 39 raskautta suunnittelevaa naista, joilla oli suurentunut raskausdiabeteksen riski (raskausdiabetes aiemmassa raskaudessa ja/tai raskautta edeltävä painoindeksi ≥ 29 kg/m2), sekä 358 Suomen yleiseen väestöön kuuluvaa raskaana olevaa naista. Osa suurentuneessa raskausdiabeteksen riskissä olevista naisista sai ravitsemus- ja liikuntaohjausta alkuraskaudesta siihen asti, kun synnytyksestä oli kulunut vuosi. Naisten masennusoireet, terveyteen liittyvä elämänlaatu, koettu terveys ja liikunta-aktiivisuus kysyttiin lomakkeilla, ja raskautta suunnittelevien naisten hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto selvitettiin mittaamalla maksimaalinen hapenottokyky polkupyöräergometritestin aikana. Tulokset osoittivat, että merkittävät elämäntapahtumat vaikuttavat vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Vaikutukset riippuvat iästä, sukupuolesta ja elämäntapahtumasta; esimerkiksi raskaus vähentää liikunta-aktiivisuutta yleisessä väestössä. Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla on enemmän masennusoireita kuin naisilla yleisesti alkuraskaudessa, mutta ero näyttäisi selittyvän taustatekijöillä, kuten iällä, painoindeksillä ja tulotasolla. Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla raskautta suunnittelevilla naisilla hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus olivat positiivisesti yhteydessä koettuun terveyteen ja koettuun fyysiseen hyvinvointiin, myös painoindeksillä vakioinnin jälkeen. Naiset, joilla oli hyvin huono kunto, kokivat terveytensä ja fyysisen hyvinvointinsa kaikkein huonoimmaksi, jopa verrattuna naisiin, joilla oli huono kunto. Koettu terveys näytti paranevan alkuraskaudesta siihen asti, kun synnytyksestä oli kulunut vuosi raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla, jotka saivat elintapaohjausta. Koettu terveys näytti sen sijaan huononevan kontrolliryhmässä. Ero ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Merkittävät elämäntapahtumat, kuten raskaus, vaikuttavat vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen, joten elämäntapahtumat voisivat olla otollinen aika liikunta-aktiivisuuden edistämiselle. Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla on enemmän masennusoireita kuin naisilla yleisesti alkuraskaudessa, ja ero näyttäisi selittyvän taustatekijöillä, kuten iällä, painoindeksillä ja tulotasolla. Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla raskautta suunnittelevilla naisilla jo hieman parempi hengitys-ja verenkiertoelimistön kunto saattaisi parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Lisää tutkimuksia tarvitaan selvittämään, voidaanko raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien naisten koettua hyvinvointia parantaa elintapaohjauksella.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4263-4
http://hdl.handle.net/10138/234784
Date: 2018-06-02
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PHYSICAL.pdf 2.406Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record