Huojunta sävellysteknisenä mahdollisuutena : teoksissa Schwebe ja Kään tekemieni ratkaisujen arviointia psykoakustisen tiedon valossa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015112519055
Title: Huojunta sävellysteknisenä mahdollisuutena : teoksissa Schwebe ja Kään tekemieni ratkaisujen arviointia psykoakustisen tiedon valossa
Author: Tarnanen, Niilo
Contributor organization: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Klassisen musiikin osasto, Sävellys ja musiikinteoria
Date: 2015
Thesis level:
URI: URN:NBN:fi-fe2015112519055
http://hdl.handle.net/10138/234903
Abstract: Kartoitan huojuntaa sävellettäessä huomioitavia tekijöitä. Määrittelen huojunnan sellaiseksi havaitun äänenvoimakkuuden tai -värin jaksolliseksi vaihteluksi, joka selittyy taajuudeltaan hieman toisistaan poikkeavien äänesten interferenssillä. Sävellystyössäni hyödynnän huojuntaa yhtenä monista keinoista sävyttää sointikuvaa, kun taas länsimaisen taidemusiikin traditiossa huojuntaa on yleensä käytetty viritysteknisenä apukeinona tai dissonanssi-ilmiötä selittävänä tekijänä. Säveltäjän mahdollisuudet kontrolloida huojunnan havaittavuutta, esitettävyyttä ja notatoitavuutta voidaan jäsentää säveltasoon, sävytekijöihin ja ajankäyttöön liittyviksi kokonaisuuksiksi. Psykoakustisen tiedon perusteella keskityn tarkastelemaan sellaista interferenssiä, jossa komponenttiäänesten taajuusero on alle 15 Hz sivuuttaakseni karheutena havaittavat tapaukset. Lukuun ottamatta matalinta rekisteriä tällaiset taajuuserot edellyttävät joko mikrotonaalisuutta tai tasavireisestä poikkeavaa intonaatiota. Jotta interferenssi havaittaisiin huojuntana, on komponenttien amplitudin, verhokäyrän, spektrin ja aaltomuodon muistutettava toisiaan. Käytännössä instrumentaation on mahdollistettava äänenvärin ja -voimakkuuden yhteensovittaminen. Huojuvaksi tarkoitetun tilanteen kestossa on huomioitava havainnon syntymiseen vaadittava aika sekä aika, joka esittäjiltä mahdollisesti kuluu äänen parametrien säätämiseen optimaaliseksi. Tekemisperusteinen tutkimusprosessini jakautui kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäisessä lähestyin huojuntaa sävellystyön kautta. Toisessa vaiheessa syvensin käsitystäni huojunnan psykoakustisesta selitysmallista ratkaistakseni sävellystyössä ilmi tulleita ongelmia. Kolmannessa vaiheessa arvioin retrospektiivisesti teosteni Schwebe (2013) ja Kään (2014) huojuntakatkelmia akustisen ja psykoakustisen tiedon valossa. Näiden ensimmäisessä vaiheessa säveltämieni edustavimpiin kuuluvien teosten kantaesitysten tallenteet mahdollistivat reflektion paitsi nuottikuvan, myös soivan lopputuloksen osalta. Apuaineistona toimi päiväkirjamainen muistio sävellystyön aikaisista tavoitteista ja tulosten ensiarvioista. Schwebe on kuudentoista muusikon ensembleteos, jonka huojunnoista toimivimmat perustuvat intonaation liukuvaan säätämiseen senza misura -tilanteissa. Arvioin niistä yksityiskohtaisesti kahta rytmis-tiheydelliseen vaikutelmaan tähtäävää katkelmaa, joista ensimmäinen sijoittuu yksiviivaiseen ja toinen kontraoktaavialaan. Kään on elektroakustinen teos bassoklarinetille, harpulle, pianolle ja nauhalle. Sen huojuntakokeiluille oli tyypillistä mahdollisimman monen parametrin vakiointi soittotapahtuman ennakoitavuuden parantamiseksi. Arvioin yksityiskohtaisesti pianon jälkikaikuja elektronisesti kerrostavaa sekä harpun mikrotonaaliseen scordaturaan perustuvaa nopeasti vaimenevan huojunnan katkelmaa. Tarkastelujeni perusteella vaikuttaa siltä, että fundamenttien taajuuseron säätäminen haluttua huojuntataajuutta vastaavaksi ja äänenvoimakkuuden ja -värin yhteensopivuuden kuulonvarainen arviointi eivät takaa ennakoitavaa lopputulosta, vaan lisäksi on arvioitava spektrin ja erityisesti formanttialueiden vaikutus kokonaishuojunnan luonteeseen. Spektriominaisuuksien merkitys korostuu matalassa rekisterissä, jonka sävelillä todennäköisimmin on fundamenttia voimakkaampia ylä-ääneksiä. Analyysissani en huomioi instrumenteille ominaisia aaltomuotoja ja säteilykuvioita enkä erilaisia peittoilmiöitä. Näiden vaikutus huojuntaan olisi mainio jatkotutkimuskohde. Notaatiota ja ajankäyttöä koskeviin kysymyksiin työ ei tarjoa oleellisesti uusia ratkaisuja.
Subject (ysa): psykoakustiikka
säveltäminen
interferenssi
spektrit
intonaatio
säveljärjestelmät
elektroakustinen musiikki
soitinnus
Rights: This publication is work protected by copyright. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View Description
nbnfife2015112519055.pdf 2.734Mb PDF View/Open
n1_schwebe_example1.mp3 443.4Kb MPEG Audio View/Open Ääninäyte: Schwebe t. 62–66 Avanti!, joht. Jószéf Hárs 2.12.2013
n2_schwebe_example2.mp3 916.9Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Schwebe t. 123–133 Avanti!, joht. Jószéf Hárs 2.12.2013
n3_kaan_example1.mp3 125.8Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Kään t. 23–24 Defunensemble 4.5.2014
n4_kaan_fixed_track3_1s50to4s50.mp3 47.75Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Kään – tahdin 23 viimeiseltä kahdeksasosalta alkava fixed media -raidan katkelma
n5_kaan_example2.mp3 281.3Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Kään t. 50–53 Defunensemble 4.5.2014
n6_kaan_raw_afis_gg.mp3 251.4Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Kään – t. 50–53 vastaava miksaamaton raakamateriaali ”AFis”
n7_kaan_raw_ac_gg.mp3 235.5Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Kään – t. 50–53 vastaava miksaamaton raakamateriaali ”AC”
n8_kaan_raw_ces_gg.mp3 235.9Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Kään – t. 50–53 vastaava miksaamaton raakamateriaali ”CEs”
n9_kaan_fixed_track5_gg.mp3 251.4Kb Unknown View/Open Ääninäyte: Kään – t. 50–53 vastaava lopullisen fixed media -raidan katkelma

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record