Itämafia : Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:951-815-112-1
Title: Itämafia : Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset
Alternative title: The Eastern Mafia : Threat policy, crime phenomena, and cultural meanings
Author: Bäckman, Johan
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen
Publisher: Poliisiammattikorkeakoulu
Date: 2006-06-03
Language: fin
Belongs to series: Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia - URN:ISSN:1455-8262
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:951-815-112-1
http://hdl.handle.net/10138/23500
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The Eastern Mafia Threat policy, crime phenomena, and cultural meanings An interdisciplinary research on the crime phenomena and the threat policy relating to the organized crime and the mafia of Russia and Estonia is based on 151 expert interviews, statistics, documents, research literature, and press material. The main part of the material consists of interviews of the Finnish, Estonian and Russian police authorities specialized in the problem of organized crime, and the reports on the crime situation drawn up in the Finnish diplomatic representations in Tallinn and St Petersburg. The interviews have been gathered in the years 1996-2001. The main theoretical tools of the research are constructivist research on social problems, and political psychology. Definitional processes of social problems and cultural semantic structures behind them are identified in the analysis and connected to the analysis of the crime cases. Both in the Anglo-American and Russian cultural frames there appears an inflated and exaggerated talk, according to which the mafia rules everything in Russia and is spreading everywhere. There is the traditional anti-Semitic paranoia in the core of this cultural symbiosis produced by Russian legal nihilism, the theory of totalitarianism of Sovietology, and the inertia of Russian anti-capitalism. To equate the Sicilian Mafia with Russia is an anachronism, since no empirical proof of systematic uncontrolled violence or absolute power vacuum in Russia can be found. In the Anglo-American policy of threat images, "the Russian mafia" was seen as a commodified conspiracy theory, which the police, the media, and the research took advantage of, blurring the line between fact and fiction. In Finland, the evolution of the policy of threat images proceeded in three phases: Initially, extensive rolling of refugees and criminals from Russia to Finland was emphasized in the beginning of the 1990's. In the second phase, the eastern mafia was said to infiltrate all over Finnish society and administration. Finland was, however, found immune to this kind of spreading. In the third phase, in the 21st century, the organized crime of Finland was said to be lead from abroad. In Finland, the policy of threat images was especially canalised to moral panics connected to "eastern prostitution". In Estonia, the policy of threat images emphasized the crime organized by the Russian authorities and politicians in order to weaken Estonia. In Russia, the policy of threat images emphasized the total criminalizing of society caused by criminal capitalism. In every country, the policy of threat images was affected by a so-called large-group identity, a term by Vamik Volkan, in which a so-called chosen trauma caused a political paranoia of an outer and inner danger. In Finland, procuring, car theft, and narcotics crimes were at their widest arranged by the Finnish often with the help of the Estonians. The Russians had no influence in the most serious violent crimes in Finland, although the number of assassinations were at least 5, 000 in Russia in the 1990's. In Russia, the assassinations were on one hand connected to marital problems, on the other hand to the pursuit of public attention and a hoped-for effect by the aid of the murder of an influential person. In the white-collar crime phenomena between Finland and Russia, the Finnish state and Finnish corporations gained remarkable benefit of the frauds aimed at the states of the Soviet Union and Russia in 1980's-21st century. The situation of Estonia was very difficult compared to that of Russia in the 1990's, which was manifested in the stagnation of the Estonian police and judicial authorities, the crimes of the police and the voluntary paramilitary organization, bomb explosions, the rebellion called "the jaeger crisis" in the voluntary paramilitary organization, and the "blood autumn" of Eastern Virumaa, in other words terror. The situation of Estonia had a powerful effect on the crime situation of Finland and on the security of the Finnish diplomats. In the continuum of the Finnish policy of threat images, Russia and the Russians were, however, presented as a source of a marked danger.Venäjän ja Viron järjestäytynyttä rikollisuutta ja mafiaa koskevan uhkakuvapolitiikan ja rikosilmiöiden monitieteinen tutkimus perustuu 151 asiantuntijahaastatteluun, tilastoihin, asiakirjoihin, tutkimuskirjallisuuteen ja lehdistömateriaaliin. Aineiston tärkein osa koostuu järjestäytyneen rikollisuuden ongelmaan erikoistuneiden suomalaisten, virolaisten ja venäläisten poliisiviranomaisten haastatteluista sekä Suomen Tallinnan ja Pietarin edustustoissa laadituista rikollisuutta koskevista tilannekatsauksista. Haastattelut on koottu vuosina 1996-2001. Tutkimuksen tärkeimmät teoreettiset välineet ovat sosiaalisten ongelmien konstruktionistinen tutkimus ja poliittinen psykologia. Analyysissa tunnistetaan sosiaalisten ongelmien määrittelyprosesseja ja niiden taustalta kulttuurisia merkitysrakenteita sekä yhdistetään nämä rikostapausten analyysiin. Sekä angloamerikkalaisessa että venäläisessä kulttuurisessa kehyksessä esiintyy inflatoitunut ja liioiteltu puhetapa, jonka mukaan mafia hallitsee Venäjällä kaikkea ja leviää kaikkialle. Tämä on venäläisen oikeusnihilismin, sovjetologian totalitarismiteorian ja neuvostoliittolaisen kapitalisminvastaisuuden jatkuvuuden tuottama kulttuurinen symbioosi, jonka ytimessä on perinteinen antisemitistinen paranoia. Sisilian mafian rinnastaminen Venäjään on anakronismi, sillä kontrolloimattoman väkivallan laajamittaisuudesta tai absoluuttisesta valtatyhjiöstä ei löydy Venäjältä empiiristä näyttöä. Angloamerikkalaisessa uhkakuvapolitiikassa "venäläinen mafia" esiintyi salaliittotuotteena, jota poliisi, media ja tutkimus hyödynsivät, muuttaen faktan ja fiktion rajan häilyväksi. Suomessa uhkakuvapolitiikan evoluutiossa oli kolme vaihetta: aluksi 1990-luvun alussa korostettiin suurta pakolais- ja rikollisvyöryä Venäjältä Suomeen. Toisessa vaiheessa itämafian kerrottiin soluttautuvan kaikkialle Suomen yhteiskuntaan ja hallintoon, mutta Suomi todettiin tällaiselle leviämiselle immuuniksi. Kolmannessa vaiheessa 2000-luvulla Suomen järjestäytynyt rikollisuus esitettiin ulkomailta johdetuksi. Suomessa uhkakuvapolitiikka kanavoitui erityisesti "itäprostituutioon" liittyviin moraalipaniikkeihin. Virossa uhkakuvapolitiikka korosti Venäjän viranomaisten ja poliitikkojen Viron heikentämiseksi järjestämää rikollisuutta. Venäjällä uhkakuvapolitiikka korosti rikollisen kapitalismin aiheuttamaa yhteiskunnan täydellistä kriminalisoitumista. Kaikissa maissa uhkakuvapolitiikkaan vaikutti Vamik Volkanin tarkoittama ns. suurryhmäidentiteetti, jossa Volkanin tarkoittama ns. valittu trauma tuotti poliittisen paranoian ulkoisesta ja sisäisestä vaarasta. Suomessa sekä paritusrikollisuus, autovarkausrikollisuus että huumerikollisuus olivat laajimmillaan suomalaisten usein virolaisten tuella järjestämää toimintaa. Venäläisillä ei ollut vaikutusta vakavimpiin väkivaltarikoksiin Suomessa, vaikka Venäjällä palkkamurhat vaativat 1990-luvulla ainakin 5000 uhria. Venäjällä palkkamurhat liittyivät yhtäältä parisuhdeongelmiin, toisaalta julkisen huomion ja toivotun vaikutuksen tavoitteluun vaikuttajahenkilön murhan avulla. Suomen ja Venäjän välisissä talousrikosilmiöissä Suomen valtio ja suomalaiset yritykset saivat 1980-2000-luvuilla merkittävää hyötyä Neuvostoliiton ja Venäjän valtioihin kohdistuvilla petoksilla. Viron tilanne oli 1990-luvulla Venäjään verrattuna erittäin vaikea, mikä ilmeni Viron poliisi- ja oikeusviranomaisten lamaantumisena, poliisien ja suojeluskuntalaisten rikollisuutena, pommiräjähdyksinä, "jääkärikriisiksi" kutsuttuna kapinana suojeluskunnassa ja Itä-Virumaan "verisyksynä" eli terrorina. Viron tilanteella oli voimakas vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen ja suomalaisten diplomaattien turvallisuuteen. Suomen uhkakuvapolitiikan jatkumossa Venäjä ja venäläiset kuitenkin esitettiin korostuneen vaaran lähteiksi.
Subject: sosiologia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record