Musiikkiesitykset ja juhlat koulun toimintakulttuurin rakentajina

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5959-78-9
Title: Musiikkiesitykset ja juhlat koulun toimintakulttuurin rakentajina
Author: Nikkanen, Hanna M
Contributor: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto
Date: 2014
Thesis level:
Belongs to series: Studia musica
ISSN: 0788-3757
ISBN: 978-952-5959-78-9
URI: URN:ISBN:978-952-5959-78-9
http://hdl.handle.net/10138/235021
Abstract: In this ethnographic case study, musical performances and school celebrations are considered as part of the operational culture and educational task of schooling. Through analysing the meanings and purposes connected to school performances and celebrations in one Finnish primary school, the possible meanings and purposes of musical performances and celebrations are conceptualized in the broader context of comprehensive schooling. The research adopts a Deweyan pragmatist approach which, in particular, relies upon the notions of continuity of experience and the interaction between individual, community and environment. Combined with a sociocultural perspective, the events of musical performances are considered as rituals, in which musical, social and physical relations are explored. The study is based on two primary data sets. The first, collected in 2007, consists of three group interviews, in which the whole educational staff (13 teachers and school assistants) of the school participated. The second was collected in 2008 by observing the process of composing a musical performance for the summer celebration and interviewing the participants (a second grade class of 17 pupils and their classroom teacher). In addition, observations on everyday school life and on preparing for Easter celebrations, the researcher's field notes, and a questionnaire distributed to parents, were also analysed as part of this research. The research method is based on narrative analysis. A collaborative narrative by the school staff, based on the first set of data, was created and analyzed. In this narrative, three emergent themes are defined that describe the purpose of the school performances and celebrations and the process of preparing them. Firstly, they express the values of the school; secondly, they support collaborative habits of action in the learning environment; and thirdly, they enrich the methods of evaluation and development of the school culture. In the analysis of the second data set, the process of preparing for a musical stage performance is regarded as a narrative learning environment which especially enhances negotiation on positioning and the moral order of the community. In conclusion, the event of a musical performance in the school is suggested to be read as a performative narrative, which reveals the values and social relationships of school community. The narrative learning environment created by music and performance is examined as a framework for told, lived inner stories and, from a pragmatist point of view, as a learning environment for musical agency, collaboration and the sense of community. It is also suggested that the performative narrative emerging through musical performances and school celebrations should be utilized as a tool for evaluating and developing school culture by a three-function circle of (1) expressing the values and practices, (2) evaluating them and (3) transferring the possible need for change into habits of actions.Tutkimuksessa tarkastellaan musiikkiesityksiä ja juhlia osana peruskoulun toimintakulttuurin rakentamista ja kasvatustehtävän toteuttamista. Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus yhden eteläsuomalaisen alakoulun esitysten ja juhlien valmistamisen kulttuurista. Tapaustutkimusta käytetään instrumentaalisesti: tutkimalla yhden koulun musiikkiesityksille ja juhlille annettuja merkityksiä ja tehtäviä pyritään ymmärtämään ja käsitteellistämään musiikkiesitysten ja juhlien merkitystä ja mahdollista tehtävää kouluympäristössä yleisesti. Tutkimus sijoittuu pragmatistiseen viitekehykseen, jonka keskeisiä elementtejä ovat kokemuksen jatkuvuus sekä yksilön, yhteisön ja ympäristön vuorovaikutus. Musiikkiesitystilanteita tarkastellaan sosiokulttuurisesta näkökulmasta rituaaleina, joissa musiikillisten suhteiden lisäksi käsitellään sosiaalisia suhteita sekä fyysisten rakenteiden luomia suhteita. Tutkimuksessa on kaksi pääaineistoa. Työyhteisön keskusteluaineisto kerättiin vuonna 2007 muistelumenetelmää soveltaen kolmessa ryhmähaastattelutilanteessa, joihin osallistui koulun koko opetushenkilöstö (13 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa). Musiikkiesityksen valmistamisprosessia havainnoitiin vuonna 2008 yhden koululuokan (17 oppilasta 2. vuosiluokalta) kevätjuhlaesityksen valmistamisen yhteydessä. Lisäksi haastateltiin esityksen valmistamista ohjaavaa opettajaa sekä oppilaita pienryhmissä. Pääaineistoja täydentävänä aineistona ovat kenttämuistiinpanot, oppilaiden vanhemmille lähetettyyn kyselyyn saadut vastaukset, keskustelut opetushenkilökunnan kanssa aineiston tulkinnasta sekä havainnointimateriaali niin koulun arjesta kuin pääsiäis- ja kevätjuhlista valmisteluineen. Analyysitapojen lähtökohtana on narratiivinen analyysi. Yhtäältä tutkitaan opettajien ja avustajien kollaboratiivisesti kertomaa tarinaa. Opetushenkilöstön kertomasta rakennetaan kollektiivinen narratiivi, jossa juhlille ja niiden valmistamiselle hahmottuu koulussa kolme tehtävää: koulun arvojen ilmentäminen, yhteisöllisten toiminnan tapojen tukeminen sekä koulun arvioinnin ja kehittämisen rikastaminen. Toisaalta tutkitaan musiikkiesityksen valmistamisen prosessissa elämisen tarinallisuutta. Musiikkiesityksen valmistamisen prosessi näyttäytyy koulussa oppimisympäristönä, jossa neuvotellaan positioitumisesta ja yhteisön moraalisesta järjestyksestä. Tutkimuksessa esitetään, kuinka koulun musiikkiesitystilannetta voidaan lukea performatiivisena tarinana, joka ilmentää koulun arvoja ja sosiaalisia suhteita. Musiikkiesityksen ja juhlan valmistamisen prosessia käsitteellistetään tarinallisena oppimisympäristönä, joka luo puitteet kerrottujen, elettyjen ja sisäisten tarinoiden rakentamiselle (Hänninen 1999; 2004) sekä musiikilliselle toimijuudelle ja yhteisöllisyydelle. Tutkimuksen perusteella ehdotetaan myös, että musiikkiesitysten ja juhlien tarjoamaa performatiivista tarinaa käytettäisiin koulun toimintakulttuurin arvioinnin ja kehittämisen välineenä hyödyntäen kolmen funktion sykliä (1) arvojen ja käytäntöjen ilmentämisestä (2) niiden arvioimiseen ja (3) mahdollisen muutostarpeen toteuttamiseen koulun toiminnan tavoissa.
Subject (ysa): musiikkikasvatus
esitykset
juhlat
peruskoulu
toimintakulttuuri
rituaalit
oppimisympäristö
narratiivisuus
Rights: This publication is work protected by copyright. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
nbnfife2014101645244.pdf 3.588Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record