Songcrafting practice : a teacher inquiry into the potential to support collaborative creation and creative agency within school music education

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-024-2
Title: Songcrafting practice : a teacher inquiry into the potential to support collaborative creation and creative agency within school music education
Author: Muhonen, Sari
Contributor: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, Musiikkikasvatus
Thesis level:
Belongs to series: Studia musica
ISSN: 0788-3757
ISBN: 978-952-329-024-2
Abstract: This inquiry has had the theoretical aim of theorizing and analyzing educational action and creating conceptualizations as well as cumulating theoretical knowledge of collaborative creation and creative agency within music education. It has also had the empirical task of describing and analyzing educational action through examining the question of What are the potential meanings of experiencing collaborative creation and creative agency within school music education. This question was approached for it has been argued that although creative agency is emphasized in curricular texts and new views on learning, music education in schools in many countries, including Finland, does not sufficiently support its development. In order to discuss the potential to support collaborative creation and creative agency within school music education this research report provides an overview of a teacher inquiry into the practice of songcrafting, situated in a Finnish primary school context, reported in three peer-reviewed internationally published journal articles included in this research report. In this inquiry, collaborative composition practice of songs, songcrafting, has been seen as a 'case' of one potential way to support students' creative agency through tactful facilitation by the teacher. Through philosophical analysis and analysis of the teacher-researcher (see Stenhouse, 1975; Cochran-Smith & Lytle, 2009) and student perspectives, the inquiry examined the potential of supporting collaborative creation and creative agency within school music education and the teacher's position within it. The data included one teacher's reflections on songcrafting practice during the years 1997–2004 and forty-one students' experiences of songcrafting recalled several years afterwards during semi-structured interviews (Kvale & Brinkman, 2009) which were analyzed using qualitative methods, classifying (Boeije, 2010) and working narratively with the data (Riessman, 2008). The results of the three articles concerned 1) the meanings of grasping onto and exploring student initiatives both in terms of collaborative composing and the collaborative creation of meaningful teaching-learning practices (Article 1); 2) the meanings of a teacher learning at work through long-term reflection-on-practice (Article 2); and 3) the meanings of examining students' experiences of teaching-learning practices (Article 3). These three led to the discussion of 1) creative agency and democratic learning communities; 2) creative agency and transforming practice; and 3) creative agency and composing with regards to both teacher and student agency. Based on the results of this inquiry, it is argued that in order to support collaborative creation and creative agency within school music education, it is crucial to ponder the overall practices and views of learning, rather than merely implementing separate creative tasks. This necessitates the creation of an inquiring learning atmosphere, which is open to new possibilities and acknowledges the crucial role of social processes in collaborative creativity. Inquiry as stance is argued to be essential for a teacher and her group of learners in changing situations and rapidly developing society. Furthermore, all participants in a learning community might be seen as prospective contributors to create meaningful learning practices. Due to the evaluation of the results of this inquiry, it is proposed that collaborative composing sometimes requires the educator to actively advance student learning, rather than only leave them alone to experiment. Furthermore, the position of the teacher needs to be adjusted situationally. Adopting a facilitative stance may involve for instance tactful emotional and social scaffolding and co-composing. This inquiry claims that a variety of experiences with creative collaboration and composing alone and in groups is necessary since the early years and throughout the whole school music education to support the students experience of creative agency. The analysis of the students' experiences concerning songcrafting revealed the varied nuances of their experiences, and highlights the meaning of examining students experiences to further teaching-learning practices. Teaching-learning practices need to be examined and reflected and inquiry as stance is argued to be an essential approach for a teacher and her group of learners to cope well in changing situations and rapidly developing society. In order to support students' creative agency within composition, it is necessary to view all students as capable music creators and composers. Furthermore, describing everyone as capable and providing possibilities to experience creative processes even as peripheral participants supports the learners' beliefs in their musical creative capabilities. The seemingly democratic stance whereby students are allowed to choose their level of participation is also discussed critically, because the inquiry found that it did not automatically lead students take the stance of a creative musical agent. Based on the analysis, the meaning of collaborative musical works, 'oeuvres', that are shared and stored are claimed to strengthen the musical community. It is proposed that documented 'oeuvres' also enable recalling, reflection and following advancement, and could be used systematically within music education. Through the case of songcrafting the possibility of viewing all participants in a learning community as prospective contributors who create meaningful learning practices is discussed. This requires the creation of a learning atmosphere that promotes inquiry, is open to new possibilities, and acknowledges the crucial role of social processes in collaborative creativity. Based upon the results of this inquiry, it is argued that allowing space for situation-originated initiatives and collaborative inquiry, and skillfully weaving these together with the aims of the curricula, creates potentially meaningful teaching-learning situations that support both teacher and student creative agency. Creative collaboration and creative agency is important also with regards to curriculum reforms and curriculum development. If the curriculum becomes a collaborative creation, a collaborative work 'oeuvre' with its creators' efforts negotiated and visible within it, the engagement in its implementation becomes more feasible. As showed though the case of songcrafting, the collaborative oeuvre mostly enforced participation and engagement. However, if the collaborative creation process is too loose, it may lead to differentiation in songcrafting as in curriculum: it's the others creation, and the others' matter in which I do not belong. At best also curricula can be a collaborative 'oeuvre' to which to engage with, and from which different meanings inevitably arise as in songcrafting.Tutkimuksen tavoitteena oli teoretisoida, analysoida sekä käsitteellistää opetustoimintaa, ja siten lisätä teoreettista tietoa yhteisluomisesta ja luovasta toimijuudesta koulun musiikkikasvatuksessa. Tutkimuksen empiirisenä tehtävänä oli kuvailla ja analysoida opetus-oppimistoimintaa. Pyrin vastaamaan kysymykseen: Millaisia potentiaalisia merkityksiä on koulun musiikkikasvatuksen parissa saaduilla yhteisluomisen ja luovan toimijuuden kokemuksilla? Tämä kysymys on tärkeä ja ajankohtainen, sillä luovaa toimijuutta arvostetaan opetussuunnitelmateksteissä ja uusissa oppimisnäkemyksissä. Kuitenkin aiempien tutkimusten mukaan monissa maissa - myös Suomessa - luovan toimijuuden tukeminen ja sen käytännön toteutus musiikkikasvatuksessa on ollut vaihtelevaa. Tässä tutkimuksessa yhteisluomisen ja luovan toimijuuden tematiikkaa tarkasteltiin osana koulun musiikkikasvatusta sekä opettajan asemaa potentiaalisena yhteisluomisen tukijana. Yhteistoiminnallinen laulujen sävellyttämiskäytäntö, sävellyttäminen, nähtiin tässä tutkimuksessa eräänä potentiaalisena mahdollisuutena tukea oppilaiden luovaa toimijuutta. Tutkimus kohdentui sävellyttämiskäytäntöön ja sen toteuttamiseen suomalaisessa peruskoulussa (vuosiluokat 1-6) kolmessa eri luokkayhteisössä. Tutkimusraportti kokoaa yhteen kolmiosaisen opettajatutkimuksen, jossa sävellyttämistä tarkastellaan filosofisen analyysin, tutkija-opettajan ja oppilaiden näkökulmista. Kutakin näkökulmaa on käsitelty erillisessä kansainvälisen referee-prosessin läpikäyneessä artikkelissa, jotka ovat tutkimusraportin liitteinä. Aineistona käytettiin tutkija–opettajan reflektointia sävellyttämiskokemuksista vuosina 1996-2004 sekä neljänkymmenenyhden oppilaan muisteltuja kokemuksia, jotka on kerrottu kolme-neljä vuotta sävellyttämiskokemusten jälkeen. Puolistrukturoidut haastattelut analysoitiin käyttäen laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen erityisesti narratiivista analyysiä. Tutkimuksen tulokset käsittelivät seuraavia teemoja: 1) oppilaiden aloitteisiin tarttumisen ja niiden yhteistutkimisen merkityksellisyys sekä yhteissäveltämisessä että opetus-oppimiskäytäntöjä luotaessa, 2) opettajan työssäoppimisen merkitykset erityisesti pitkäaikaisen käytäntöjen reflektoinnin kautta ja 3) oppilaiden kokemusten tutkimisen merkityksellisyys kehitettäessä opetus-oppimiskäytäntöjä. Näistä puolestaan juontuvat tämän tutkimusraportin kokoavan pohdinnan teemat: 1) luova toimijuus ja demokraattiset oppimisyhteisöt, 2) luova toimijuus ja käytäntöjen kehittäminen sekä 3) luova toimijuus ja säveltäminen suhteessa opettajan ja oppijan toimijuuteen. Tämän tutkimuksen perusteella ehdotetaan, että yhteissäveltämisessä oppijan oppimisen tukeminen edellyttää joskus myös opettajan aktiivista osallistumista sävellysprosessiin. Opettajan täytyy kuitenkin mukauttaa toimintaansa tilannekohtaisesti. Opettajan rooli oppilaan tukijana, fasilitointi, voi sisältää esimerkiksi hienovaraista emotionaalista ja sosiaalista ohjausta ja yhteissäveltämistä. Tutkimuksen perusteella todetaan, että monenlaiset yhteisluomisen ja yksin säveltämisen kokemukset ovat tarpeellisia varhaista vuosista alkaen, läpi koko koulupolun. Koulun musiikkikasvatuksen tulisikin monipuolisesti tukea lasten ja nuorten yhteisluomista ja luova toimijuutta, joka heillä on ollut jo varhaislapsuudessa vahvasti ja luonnollisesti läsnä. Jotta luovaa toimijuutta voidaan tukea säveltämisen keinoin, on olennaista nähdä kaikki oppilaat kykenevinä luomaan musiikkia. Tarjoamalla jokaiselle mahdollisuuksia osallistua luoviin prosesseihin, aluksi vaikka pienemmässäkin roolissa, voidaan tukea oppijoiden uskoa heidän musiikillisiin kykyihinsä. Tutkimus kuitenkin osoitti, että demokraattisuuteen pyrkivässä oppimistilanteessa, jossa oppilaat saivat itse valita osallistumistapansa, oppilaat eivät automaattisesti ottaneet luovan musiikillisen toimijan asemaa. Opettajan toiminnalla ja ryhmäilmapiirillä onkin keskeinen merkitys osallistumistilanteiden orkestroinnissa. Oppilaiden sävellyttämiskokemusten analyysi paljasti lukuisia nyansseja heidän kokemuksissaan. Tämä havainto korostaa oppijoiden kokemusten tutkimisen merkitystä opetus- ja oppimiskäytäntöjä kehitettäessä. Analyysin perusteella musiikillisten yhteisluotujen, jaettujen ja dokumentoitujen teosten ('oeuvre'), esimerkiksi laulujen, voidaan nähdä lujittavan musiikillista yhteisöä. Näin ollen tutkimuksessa ehdotetaan, että teosten dokumentointia, joka mahdollistaa muistelun, reflektoinnin ja edistymisen seuraamisen, hyödynnettäisiin systemaattisemmin musiikkikasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella todetaan, että pyrittäessä tukemaan yhteisluomista ja luovaa toimijuutta musiikkikasvatuksessa on olennaista pohtia opetus- ja oppimiskäytäntöjä yleensä sen sijaan, että toteutettaisiin irrallisia luovia tehtäviä. Sävellyttämiskäytännön analysoinnin perusteella pohditaan mahdollisuutta nähdä kaikki oppimisyhteisön jäsenet merkityksellisten oppimiskäytäntöjen rakentamiseen osallistujina. Tämä puolestaan vaatii sellaisen tutkimus- ja muutosmyönteisen oppimisilmapiirin luomista, joka on avoinna uusille mahdollisuuksille ja hyväksyy sosiaalisten prosessien olennaisen roolin yhteisluomisessa. Myös tutkiva opettajuus (inqiry as stance) nähdään olennaisena asenteena tämän päivän muuttuvissa tilanteissa ja kehittyvässä yhteiskunnassa. Yhteisluominen ja luova toimijuus ovat tärkeitä myös opetussuunnitelman luomisen ja toteuttamisen näkökulmasta. Tulosten reflektoinnin pohjalta voidaan olettaa, että luomalla yhteistä opetussuunnitelmaa yhteisluomisen avulla, sitoutuminen tavoitteisiin vahvistuu. Tulosten pohjalta tutkimuksessa osoitetaan, kuinka antamalla tilaa tilannelähtöisille aloitteille ja yhteistutkimukselle ja nivomalla nämä prosessit opetussuunnitelmallisiin tavoitteisiin voidaan luoda potentiaalisesti merkityksellisiä opetus-oppimistilanteita, jotka tukevat sekä opettajan että oppilaiden luovaa toimijuutta.
URI: URN:ISBN:978-952-329-024-2
http://hdl.handle.net/10138/235099
Date: 2016
Subject (ysa): säveltäminen
luovuus
tutkiva opettaja
opetussuunnitelmat
toimijuus
koulu
Rights: This publication is work protected by copyright. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
muhonen_songcrafting_2016_studiamusica67.pdf 4.874Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record