Ylijäämätaidetta ja kulttuuriteollisuuden taidehävikkiä? : kulttuurialan järjestöjen edustajien näkemyksiä "ylijäämätaiteesta" ja sen mahdollisuuksista

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923751
Julkaisun nimi: Ylijäämätaidetta ja kulttuuriteollisuuden taidehävikkiä? : kulttuurialan järjestöjen edustajien näkemyksiä "ylijäämätaiteesta" ja sen mahdollisuuksista
Tekijä: Jagt, Kari
Muu tekijä: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, Taidehallinto
Opinnäytteen taso: Tutkielma
Tiivistelmä: The aim of this study was to examine the phenomenon of surplus in the arts and to take into consideration the new terms of "art surplus" and "leftover art". The art world was approached with the leftover perspective: art is produced more than it is consumed. Qualitative case study focused on four art forms: visual arts, literature, music and theater. The data consisted of 12 professional interviews representing 12 cultural organizations. Research questions were: What kind of surplus does the production of the arts cause and how it could be utilized? How the terms "art surplus" and "leftover art" could be defined as a part of art world's operational environment? The theoretical framework consisted of literature from the fields of aesthetics, cultural research and art sociology. From the field of arts management especially the perspectives of cultural industry and art products as consumer goods were of special interest. Suggested terms (art surplus and leftover art) evoked cautious and negative response among the interviewees. However, the idea of utilization of left-over art was welcomed. During the research process also the terms (art surplus and leftover art) got more precise definitions. Art surplus is the art which never gets the status of an artwork and stays unproduced. Leftover art is the unfulfilled proportion of the desired reception for an art product. Interviewed art professionals described the oversupply of the arts as a natural and acknowledged fact in the art field which still would rather be prevented if possible. The emergence of leftover art situations is prevented from occurring for example with new applications which aim at getting audience and the arts to encounter more efficiently. The surplus art has been used among other things within self-publishing services. The interviewees reacted positively to the ideas of utilizing leftover art for example to get distributed for the disadvantaged people. Could a new structure be designed to become responsible for the utilization and distribution of the leftover art and how then the principle of equality can be actualized together with the compensation of the artists and the copyrights.Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella taiteen ylijäämän ilmiötä ja pohtia ehdotettuja "ylijäämätaiteen" ja "taidehävikin" käsitteitä. Taidemaailmaa lähestytään hävikkiajattelun näkökulmasta: taidetta tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Laadullisen tapaustutkimuksen kohteina oli neljä taiteen lajia: kuvataide, kirjallisuus, musiikki ja teatteri. Aineisto koostui 12 kulttuurialan järjestön edustajan asiantuntijahaastattelusta. Tutkimuskysymyksinä oli: Minkälaista ylijäämää eri taiteen aloilla syntyy ja miten sitä voidaan hyödyntää? Miten ylijäämän ja hävikin käsitteet voisivat määrittyä osana taidemaailman toimintaympäristöä? Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin estetiikan, kulttuurintutkimuksen ja taidesosiologian kirjallisuutta. Taidehallinnon osalta tarkasteluun otettiin erityisesti kulttuuriteollisuuden näkökulmat taiteesta kulutettavina kulttuurituotteina. Ehdotetut käsitteet (taidehävikki ja ylijäämätaide) kohtasivat varauksellisen ja kielteisen vastaanoton. Toisaalta hävikin hyödyntämisen uusiin mahdollisuuksiin suhtauduttiin innostuneen myönteisesti. Tutkimusprosessin aikana uudet termit (ylijäämätaide ja taidehävikki) saivat tarkemman määrittelyn soveltuakseen osaksi taidemaailman keskustelua. Ylijäämätaide on taidetta, jota ei koskaan lopulta tuoteta taideteokseksi eli aseteta arvostamisen kohteeksi. Taidehävikkiä on toteutumaton osa taidetuotteelle tavoitellusta vastaanottamisen laajuudesta. Asiantuntijahaastateltavat näkivät taiteen ylitarjonnan luonnollisena ja taidealaan kuuluvana hyväksyttävänä asiana, jonka syntymistä kuitenkin mieluummin estettäisiin, jos se vain olisi mahdollista. Taidehävikin syntyä ehkäistään ennalta muun muassa uusien sovellusten kautta, joilla yleisöä pyritään tehokkaammin ohjaamaan taide-elämysten äärelle. Taiteen ylijäämään on tartuttu muun muassa omakustantamisen mahdollistavissa itsejulkaisupalveluissa. Haastateltavat suhtautuivat myönteisesti taidehävikin hyödyntämiseen esimerkiksi jakeluna vähävaraisille. Pohdittavaksi jää, voisiko jokin rakenne ottaa taidehävikin hyödyntämisen ja jakelun vastattavakseen ja kuinka silloin saadaan toteutumaan sekä yhdenvertaisuuden periaate että taiteilijan ansainta tekijänoikeuksineen.
URI: URN:NBN:fi-fe2018050923751
http://hdl.handle.net/10138/235179
Päiväys: 2016
Asiasanat (ysa): taide
ylijäämä
hävikki
taidemaailma
kulttuuriteollisuus
kritiikki
kulutus
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten suojaama teos. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
gradukarijagt.pdf 1.117MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot