When and why is “extraversion” associated with social popularity?

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4316-7
Title: When and why is “extraversion” associated with social popularity?
Author: Ilmarinen, Ville-Juhani
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychology and Logopedics
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Examinations of the relationship between individuals’ personal characteristics and the social positions that individuals receive in everyday peer networks have often found an association between extraversion and popularity. This thesis assesses the conditions (when) and mechanisms (why) of this association. Four research questions focus on when the link between extraversion and popularity is present. The study examines whether extraversion is already associated with popularity among seven- to eight-year-olds (Study I), if extraversion is associated with popularity in a less talkative and more stereotypically introverted culture as well (i.e. in Finland; Studies I and II), whether the association is more reflective of the popularity of extraverts or the unpopularity of introverts (Studies II and III), and if the size of the surrounding social ecology is an important precondition of this association (Study III). In addition, the study considers two why research questions. Studies II and III examine if dyadic combinations of extraversion could serve as popularity particles that would explain why extraverts are ultimately more popular in the group, whereas Study I evaluates the mediating role of oral fluency between extraversion and popularity among children. The association between extraversion and popularity is found to be highly generalizable, as it is present among young and adult Finns as well as in social networks of varying sizes. In addition, the association is linear and unilateral: introverts are unpopular as much as extraverts are popular, and dyadic combinations of extraversion are not significant in explaining this phenomenon. Finally, the higher oral fluency of extraverts partially explains their popularity in middle childhood. The discussion focuses on the causality of this association and engages with the ontological status of trait extraversion throughout the thesis. The research also highlights the role of popularity and social networks in accounting for the coalescence of extraversion.Yksilön persoonallisuuden ominaisuuksien ja sosiaalisten verkostojen välisten yhteyksien tutkimuksessa on usein havaittu yhteys ulospäinsuuntautuneisuuden (ekstroversio) ja vertaissuosion välillä. Tämä väitöskirja tarkasteli, milloin ja miksi tämä yhteys ilmenee. Väitöskirjassa selvitettiin neljän tutkimuskysymyksen kautta, milloin yhteys ekstroversion ja suosion välillä havaitaan: havaitaanko yhteys jo 7-8 -vuotiailla (Tutkimus I), onko se olemassa myös vähemmän puheliaassa ja stereotyyppisesti sisäänpäin suuntautuneemmassa (introversio) suomalaisessa kulttuurissa (Tutkimukset I ja II), vaikuttaako ympäröivän sosiaalisen verkoston koko yhteyteen (Tutkimus III), ja osoittaako yhteys ekstroverttien korkeaa vai introverttien matalaa suosiota (Tutkimukset II ja III)? Lisäksi tämän yhteyden syitä tarkasteltiin kahden tutkimuskysymyksen avulla. Tutkimuksissa II ja III tarkasteltiin, vaikuttaako muiden introversio tai ekstraversio siihen, että ekstrovertit ovat suositumpia? Lisäksi selvitettiin, onko puheen sujuvuus lapsilla yksi selittäjä tälle yhteydelle (Tutkimus I). Yhteys ekstroversion ja suosion välillä havaittiin hyvin yleistyväksi – se havaittiin suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla ja riippumatta verkoston koosta. Lisäksi yhteys ilmensi niin ekstroverttien suosiota kuin introverttien matalaa suosiota, eivätkä nämä yhteydet selittyneet sillä, että ekstrovertit suosisivat toisiaan tai introvertit suosisivat ekstroverttejä. Ekstroverttien sujuvampi puhe kuitenkin osittain selitti tätä yhteyttä 7-8 -vuotiailla. Pohdinnassa perehdytään tämän yhteyden mahdollisiin syysuhteisiin. Lisäksi piirteiden ontologista statusta pohditaan läpi koko väitöskirjan. Tämän ohella perehdytään siihen, voivatko suosio ja vertaisverkostot selittää, miksi piirteet kuten itsevarmuus, sosiaalisuus ja positiivinen emotionaalisuus usein ilmenevät yhdessä, jonka seurauksena ekstroversio-faktori myös havaitaan.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4316-7
http://hdl.handle.net/10138/235192
Date: 2018-06-02
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
WHENANDW.pdf 833.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record