Weight concerns and abdominal obesity among ever-smokers: A population-based study of Finnish adults

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4277-1
Julkaisun nimi: Weight concerns and abdominal obesity among ever-smokers: A population-based study of Finnish adults
Tekijä: Tuovinen, Eeva-Liisa
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
Tiivistelmä: Smoking-specific weight concerns are one factor involved in smoking and the smoking cessation process. Previous literature has reported inconsistent findings regarding the association of weight concerns with self-efficacy and motivation to quit. In addition, inconsistent findings about smoking-specific weight concerns as an obstacle for quitting have been reported. Even though daily smokers tend to weigh less, they tend to have more abdominal obesity than never smokers. This thesis aimed to assess the level of smoking-specific weight concerns according to smoking status, the association of weight concerns with self-efficacy and motivation to quit, and weight concerns as a predictor of subsequent smoking status in the Finnish adult population. An additional aim was to assess the association of smoking with abdominal obesity. This thesis is based on national FINRISK/DILGOM studies conducted in 2007 and 2014. Four different datasets were used in this study. In 2007, a population-based sample of 10,000 Finnish people (67% participation rate) aged 25 to 74 years from six geographical regions was drawn from the Population Register to form FINRISK 2007. FINRISK 2007 data was used in Study IV. DILGOM 2007, a subsample of FINRISK 2007, was formed to study metabolic factors and obesity. Studies I and II utilised a special sub-sample of ever smokers identified within the DILGOM 2007 study. A sub-sample of ever smokers and follow-up DILGOM 2014 was used in Study III. Smoking status was mainly self-reported, with biochemically-verified data among sub-samples. Weight concerns were measured by a modified Weight Concern Scale administered in the 2007 questionnaire, and nicotine dependence by the Fagerström Test for Nicotine Dependence (FTND). Self-efficacy and motivation to quit, as well as the majority of confounders, were also self-reported measures. Weight, height, waist circumference, and expired air carbon monoxide were measured by study nurses. Cotinine, a metabolite of nicotine, was derived from blood samples. Daily smokers were found to have higher levels of weight concerns compared to occasional smokers, recent quitters, and former smokers. Among daily smokers, weight concerns were associated with lower self-efficacy to quit but not with lower motivation to quit. Nicotine dependence attenuated the association between weight concerns and self-efficacy to quit. Baseline weight concerns predicted smoking cessation and reduced tobacco usage by 2014 (from daily smoking to occasional use) among those daily smokers with low nicotine dependence (FTND 0–3), but not among those with high nicotine dependence (FTND ≥4). The association of smoking status with abdominal obesity was significant among women who were overweight/obese heavy daily (≥20 cigarettes per day) or ex-smokers. Daily smokers report more weight concerns compared to other ever smokers. Weight concerns are associated with a lower self-efficacy to quit among daily smokers. Weight concerns predict subsequent smoking status only among smokers who are not highly dependent on nicotine. Hence, in the Finnish population, weight concerns seem to have a role in some factors involved in the smoking cessation process. However, considering successful cessation as the outcome, those concerns seem to interplay with nicotine dependence. Among overweight/obese women, daily heavy smokers and ex-smokers have more abdominal obesity compared to never smokers. Further investigations in clinical settings, including longitudinal designs and repeated measurements during the smoking cessation process, may be useful to provide a deeper understanding of the complex interplay between weight concerns and other determinants of smoking cessation.Yhtenä syynä tupakoinnin jatkamiselle ovat tupakointiin liittyvät painohuolet. Näiden tupakointiin liittyvien painohuolten yhteyksiä tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen on tutkittu suhteellisen paljon, mutta vähemmän väestötasolla. Tulokset painohuolten yhteydestä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Myös tulokset painohuolten tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Lisäksi, vaikka päivittäistupakoitsijat keskimäärin painavat vähemmän kuin he, jotka eivät ole koskaan tupakoineet, päivittäistupakoitsijoilla on joissakin tutkimuksissa havaittu olevan enemmän vyötärölihavuutta. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli verrata tupakointiin liittyvien painohuolten tasoa päivittäistupakoitsijoiden, satunnaistupakoitsijoiden, tupakoinnin äsket-täin lopettaneiden, ja ≥6 kuukautta sitten lopettaneiden kesken. Lisäksi tutkittiin päivittäistupakoitsijoiden painohuolten yhteyttä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi, sekä painohuolia tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä. Tavoitteena oli myös tutkia tupakoinnin yhteyttä vyötärölihavuuteen. Väitöstutkimuksessa käytettiin väestöpohjaista FINRISKI 2007 -tutkimusaineistoa, sekä sen alaotosta DILGOM 2007 -aineistoa. Lisäksi käytettiin DILGOM-aineiston tupakoitsijoita koskevaa alaotosta, sekä seuranta-aineistona DILGOM 2014 -aineistoa. FINRISKI 2007 -aineistoon poimittiin satunnaisotannalla väestörekisteristä 10 000 ihmistä kuudelta alueelta Suomesta, ja heille lähetetyn kyselyn vastausprosentti oli 67. Tutkittavat olivat iältään 25–74-vuotiaita. FINRISKI 2007 -aineistoa käytettiin väitöstutkimuksen IV-osatyössä, tupakoitsijoiden alaotosta käytettiin osatöissä I ja II, ja tupakoitsijoiden alaotos- sekä DILGOM 2014 -aineistoja käytettiin III-osatyössä. Tupakointi oli näissä aineistoissa pääosin itseraportoitua, mutta osatöissä III–IV käytettiin lisäksi alaotosta, jossa itseraportoitu tupakointi tai tupakoimattomuus oli biokemiallisesti varmistettu. Painohuolet mitattiin muokatulla Weight Concerns Scale-mittarilla, ja nikotiiniriippuvuus Fagerströmin nikotiiniriippuvuus-testillä (FTND). Pystyvyyden tunne ja motivaatio lopettaa tupakointi, kuten pääosa vakioitavista tekijöistä, olivat tutkimuksessa käytetyissä aineistoissa itseraportoituja. Paino, pituus, vyötärönympärys sekä hengitysilman häkä olivat tutkimushoitajien mittaamia. Nikotiinin metaboliitti kotiniini mitattiin verinäytteestä. Päivittäistupakoitsijoilla oli keskimäärin enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia verrattuna satunnaistupakoitsijoihin sekä äskettäin ja ≥6 kuukautta sitten tupakoinnin lopettaneisiin. Päivittäistupakoitsijoilla voimakkaammat painohuolet olivat yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi, mutta nikotiiniriippuvuus heikensi kyseistä yhteyttä. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä painohuolten ja tupakoinnin lopettamismotivaation välillä ei ollut. Mitä enemmän päivittäistupakoitsijalla oli painohuolia vuonna 2007, sitä epätodennäköisempää tupakoinnin lopettaminen ja siirtyminen päivittäistupakoinnista satunnaiseen tupakointiin vuoteen 2014 mennessä oli niillä päivittäistupakoitsijoille, joilla nikotiiniriippuvuus oli vähäistä (FTND 0–3). Niillä päivittäistupakoitsijoilla, joilla oli kohtalainen tai voimakas nikotiiniriippuvuus (FTND ≥4), vuonna 2007, painohuolten taso ei ennustanut tupakoinnin lopettamista tai siirtymistä satunnaiseen tupakointiin. Runsaasti päivittäin tupakoivilla (≥20 savuketta päivässä) sekä tupakoinnin lopettaneilla tupakointi oli yhteydessä vyötärölihavuuteen ylipainoisilla ja lihavilla naisilla verrattuna naisiin, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet. Tässä väitöstutkimuksessa todettiin, että päivittäistupakoitsijoilla on enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia kuin muilla tupakoitsijoilla, ja heillä painohuolet ovat yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Painohuolet ennustavat myöhempää tupakointi-statusta vain niillä päivittäin tupakoivilla, joiden nikotiiniriippuvuuden aste on vähäinen. Suomalaisessa väestössä painohuolet näyttäisivät olevan yhteydessä pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Lisäksi painohuolet ja nikotiiniriippuvuus vaikuttavat tupakoinnin lopettamiseen vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ylipainoisilla ja lihavilla naisilla runsas päivittäinen tupakointi sekä aiempi tupakointi ovat yhteydessä vyötärölihavuuteen. Tutkimuksia olisi hyvä jatkaa kliinisillä, toistuvia painohuolimittauksia sisältävillä pitkittäisillä aineistoilla. Tämä toisi lisätietoa painohuolien yhteydestä muihin tupakoinnin lopettamiseen liittyviin tekijöihin.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4277-1
http://hdl.handle.net/10138/235294
Päiväys: 2018-06-15
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
WEIGHTCO.pdf 2.417MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot