The sources of moral motivation : studies on empathy, guilt, shame and values

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology en
dc.contributor.author Silfver-Kuhalampi, Mia fi
dc.date.accessioned 2010-11-25T14:19:24Z
dc.date.available 2010-11-25T14:19:24Z
dc.date.issued 2009-01-09 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-5193-7 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/23530
dc.description.abstract The goals of this study were to analyze the forms of emotional tendencies that are likely to motivate moral behaviors, and to find correlates for these tendencies. In study 1, students narratives of their own guilt or shame experiences were analyzed. The results showed that pure shame was more likely to motivate avoidance than reparation, whereas guilt and combination of guilt and shame were likely to motivate reparation. However, all types of emotion could lead to chronic rumination if the person was not clearly responsible for the situation. In study 2, the relations of empathy with two measures of guilt were examined in a sample of 13- to 16-year-olds (N=113). Empathy was measured using Davis s IRI and guilt by Tangney s TOSCA and Hoffman s semi-projective story completion method that includes two different scenarios, guilt over cheating and guilt over inaction. Empathy correlated more strongly with both measures of guilt than the two measures correlated with each other. Hoffman s guilt over inaction was more strongly associated with empathy measures in girls than in boys, whereas for guilt over cheating the pattern was the opposite. Girls and boys who describe themselves as empathetic may emphasize different aspect of morality and feel guilty in different contexts. In study 3, cultural and gender differences in guilt and shame (TOSCA) and value priorities (the Schwartz Value Survey) were studied in samples of Finnish (N=156) and Peruvian (N=159) adolescents. Gender differences were found to be larger and more stereotypical among the Finns than among the Peruvians. Finnish girls were more prone to guilt and shame than boys were, whereas among the Peruvians there was no gender difference in guilt, and boys were more shame-prone than girls. The results support the view that psychological gender differences are largest individualistic societies. In study 4, the relations of value priorities to guilt, shame and empathy were examined in two samples, one of 15 19-year-old high school students (N = 207), and the other of military conscripts (N = 503). Guilt was, in both samples, positively related to valuing universalism, benevolence, tradition, and conformity, and negatively related to valuing power, hedonism, stimulation, and self-direction. The results for empathy were similar, but the relation to the openness conservation value dimension was weaker. Shame and personal distress were weakly related to values. In sum, shame without guilt and the TOSCA shame scale are tendencies that are unlikely to motivate moral behavior in Finnish cultural context. Guilt is likely to be connected to positive social behaviors, but excessive guilt can cause psychological problems. Moral emotional tendencies are related to culture, cultural conceptions of gender and to individual value priorities. en
dc.description.abstract Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tunnetaipumuksia, jotka todennäköisesti motivoivat moraalista käyttäytymistä, sekä löytää näihin taipumuksiin liittyviä tekijöitä. Tutkimuksessa 1 analysoitiin opiskelijoiden kirjoituksia omista syyllisyys- ja häpeäkokemuksistaan. Puhdas häpeä näytti motivoivan useammin välttelyä kuin häpeää tuottavan asian korjaamista, kun taas syyllisyys ja syyllisyyden ja häpeän yhdistelmä usein motivoi korjaavaa käyttäytymistä. Kuitenkin krooninen murehtiminen liittyi tilanteisiin, joista kirjoittaja ei ollut selvästi vastuussa, riippumatta siitä tunsiko hän syyllisyyttä vai häpeää. Tutkimuksessa 2 tutkittiin syyllisyystaipumuksen ja empatian yhteyksiä. Eri syyllisyysmittarit liittyivät vahvemmin empatiaan kuin toisiinsa, mikä viittaa siihen, että empatia on tärkeää syyllisyydentunnon synnyssä, mutta se vaihtelee millaisissa tilanteissa kukin kokee syyllisyyttä. Tytöillä empaattisuus liittyi syyllisyyteen auttamatta jättämistilanteessa, kun taas pojilla empaattisuus liittyi syyllisyyteen kilpailussa huijaamisesta. Tutkimuksessa 3 verrattiin suomalaisten ja perulaisten nuorten syyllisyys- ja häpeätaipumuksia sekä arvoja. Sukupuolierot olivat suomalaisilla suuremmat ja stereotyyppisemmät kuin perulaisilla. Suomalaiset tytöt olivat syyllisyys- ja häpeäherkempiä kuin pojat, kun taas perulaisilla syyllisyydessä ei ollut eroa, ja pojat olivat häpeäherkempiä kuin tytöt. Arvoissa sukupuolierot olivat suomalaisilla suurempia kuin perulaisilla. Tulos sopii aiempiin havaintoihin siitä, että sukupuolierot psykologisissa ominaisuuksissa olisivatkin suurimmat yksilökeskeisissä kulttuureissa. Tutkimuksessa 4 tarkasteltiin empatian sekä syyllisyys- ja häpeätaipumuksen yhteyttä arvoihin nuorilla ja reservinupseerikoululaisilla. Molemmissa otoksissa syyllisyydentunto liittyi universalismi-, hyväntahtoisuus-, perinne- ja yhdenmukaisuusarvoihin, kun syyllisyydentunnon puute liittyi valta-, virikkeisyys-, mielihyvä- ja itsenäisyysarvoihin. Empatian kohdalla tulokset olivat samansuuntaisia, mutta yhteys säilyttämis-avoimuusarvoulottuvuuteen oli heikompi. Häpeätaipumus ei juuri liittynyt arvoihin. Yhteenvetona voi todeta, että puhdas häpeä ei ainakaan suomalaisessa kulttuurissa näytä motivoivan moraalista toimintaa, sen sijaan syyllisyydentunto tai yhdistelmä häpeää ja syyllisyydentuntoa oikeassa tilanteessa voi tuottaa positiivista sosiaalista käyttäytymistä. Moraaliset tunnetaipumukset ovat yhteydessä kulttuuriin, sukupuoleen sekä henkilökohtaisiin arvoihin. fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-5192-0 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: 2008, Social psychological studies. 1457-0475 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiaalipsykologia fi
dc.title The sources of moral motivation : studies on empathy, guilt, shame and values en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Helkama, Klaus fi
dc.ths Haukkala, Ari fi
dc.opn Fontaine, Johnny fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
thesourc.pdf 379.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record