Pharmaceutical expenditures, the reference price system and competition in the pharmaceutical market. A register study

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-039-4
Title: Pharmaceutical expenditures, the reference price system and competition in the pharmaceutical market. A register study
Author: Koskinen, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Kansanterveystieteen osasto
Doctoral Program in Population Health
Kela Research
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Studies in social security and health - URN:ISSN:1238-5050
Abstract: This study examines the impact of the implementation of a generic reference price system on pharmaceutical prices and competition within the market. The focus is particularly on antipsychotic medications. Furthermore, the impact of reference pricing on previously implemented generic substitution is assessed. Antipsychotics and antidepressants were, in terms of value, among the fastest growing pharmaceutical groups in Finland at the turn of the 21st century. For antipsychotics, most of the cost growth resulted from the rise in the mean daily cost of treatment, whereas the main reason for antidepressant cost growth was the increased number of patients. The implementation of reference pricing decreased the daily cost of the studied antipsychotics. The decreases ranged from 30% to 66% in the short term and from 25% to 51% in the medium-to-long term. When the study was extended to other pharmaceutical groups, the average decrease was 35% at the end of the first year, 56% at the end of the second year and 60% at the end of the third year. However, there were large differences in the size of the decrease between groups. Being included in the reference price system had the largest decreasing impact on prices. However, the reference price system’s impact on prices appeared to be waning; the later an active substance was included in the system, the higher the price level remained. In addition, the impact of the reference price system on previously implemented generic substitution remained low, and 2.5 years after the implementation of the reference price system it was almost non-existent. Generic pharmaceutical markets are highly concentrated in Finland. In addition, there is an overall lack of transparency in the pharmaceutical distribution chain. Further research is needed on the barriers of entry and on the role different operators of the pharmaceutical distribution chain have in promoting price competition in the generic market sector.Viitehintajärjestelmä laski lääkkeiden hintoja välittömästi – pitkäaikainen vaikutus vähäisempi Järjestelmä ei juuri edistä hintakilpailua rinnakkaisvalmisteiden välillä, uusi väitöstutkimus osoittaa. Lääkkeiden viitehintajärjestelmän käyttöönotto laski sen piiriin kuuluvien valmisteiden hintoja. Järjestelmän vaikutukset hintakilpailuun olivat kuitenkin vähäisemmät, osoittaa TtM Hanna Koskisen Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja. Psykoosilääkkeet olivat ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa yksi kustannuksiltaan voimakkaimmin kasvavista lääkeryhmistä. Vuoden päästä viitehintajärjestelmään siirtymisestä käytetyimpien psykoosilääkkeiden hoitopäivän kustannus oli laskenut 30‒66 prosenttia ja 2,5 vuoden päästä 25‒51 prosenttia. Kun tarkastelua laajennettiin muihin lääkeryhmiin, oli keskimääräinen lasku vuoden päästä järjestelmän käyttöönotosta 35 prosenttia, kahden vuoden päästä 56 prosenttia ja kolmen vuoden päästä 60 prosenttia. Hintojen lasku pääosin seurausta hintasääntelystä – Viitehintajärjestelmän tavoitteena on hillitä lääkekustannusten kasvua edistämällä rinnakkaisvalmisteiden hintakilpailua. Aktiivinen hintakilpailu jäi kuitenkin useissa lääkeryhmissä vaimeaksi, ja sitä merkittävämmin lääkkeiden hintoihin vaikutti itse järjestelmään liittäminen, Koskinen kertoo. Sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden hinnat ovat Suomessa säädeltyjä. Kun rinnakkaisvalmiste hakee korvattavuutta, sen hinnan tulee olla korvausjärjestelmässä olevan alkuperäisvalmisteen hintaa edullisempi. – Tutkimuksessa havaitsin myös, että rinnakkaislääkkeiden markkinat ovat Suomessa tyypillisesti hyvin keskittyneet. Yksi tai muutama yritys hallitsee keskenään vaihtokelpoisten lääkkeiden markkinaa, eikä hallitsevan markkinaosuuden säilyttäminen näyttäisi vaativan hinnalla kilpailua, Koskinen jatkaa. Viitehintajärjestelmän lisähyöty pelkkään lääkevaihtoon nähden pitkällä aikavälillä vähäinen Viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2009. Se täydensi aikaisemmin, vuonna 2003 käyttöönotettua lääkevaihtoa, jossa apteekki vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen tilalle halvemman rinnakkaisvalmisteen, jos sellainen on saatavilla. Erona järjestelmillä on se, että viitehintajärjestelmässä sairausvakuutuksen mukaista korvausta maksetaan vain viitehintaan saakka. Tutkimuksessa havaittiin, että viitehintajärjestelmän tuoma lisähyöty suhteessa aikaisemmin käyttöönotettuun lääkevaihtoon oli vähäinen. 2,5 vuotta viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen hinnat olivat samalla tasolla kuin jos käytössä olisi ollut pelkkä lääkevaihto. – Lyhyellä aikavälillä saavutettiin kuitenkin merkittäviä lisäsäästöjä, koska viitehintajärjestelmän käyttöönotto laski hintatasoa välittömästi, Koskinen sanoo. Terveystieteiden maisteri Hanna Koskisen terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Pharmaceutical expenditures, the reference price system and competition in the pharmaceutical market. A register study” tarkistetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori C. Alan Lyles Baltimoren yliopistosta ja kustoksena professori Minna Kaila Helsingin yliopistosta.
URI: URN:ISBN:978-952-284-039-4
http://hdl.handle.net/10138/235341
Date: 2018-06-15
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record