Carbohydrates in the diet of Finnish adults : Focus on intake assessment and associations with other dietary components and obesity

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4281-8
Julkaisun nimi: Carbohydrates in the diet of Finnish adults : Focus on intake assessment and associations with other dietary components and obesity
Tekijä: Kaartinen, Niina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Väestön terveyden tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: URN:ISSN:2342-317X
Tiivistelmä: In the modern abundant food environment, the relationship between dietary carbohydrates and health outcomes is complex. The main aims of this thesis were to investigate the role of added sugar intake in the diet, and the relationship between dietary carbohydrates, the dietary glycaemic index (GI) and load (GL) and obesity. Another aim was to examine the dietary assessment methodology from the dietary carbohydrates perspective. This study was based on health examination surveys in the Finnish adult population conducted in 2000-2007: the DILGOM Study, the National FINRISK/FINDIET 2007 Study, the Health 2000 Survey and the Helsinki Birth Cohort Study (overall n=13 800, age 25+). The examinations included measured anthropometrics and questionnaires. The habitual diet was assessed with a food frequency questionnaire (FFQ). Food records served as a reference method in FFQ validation. Food GI values were based on a previous Finnish epidemiological GI database and were documented using international controlled vocabularies used in the Finnish national food composition database (Fineli). Intake of added sugars was estimated based on sucrose and fructose derived from foods other than fruits, berries, vegetables, and 100% fruit juices. On average, 40% of sucrose and fructose were from natural sources and the remaining 60% were added sugars. Subjects in the highest added sugar intake quartile were younger and had lower fibre, fruit, vegetable, rye, and fish intakes than subjects in the lowest added sugar intake quartile. Added sugar intake was associated positively with the intake of butter and butter mixtures. These results support the recommendation for the restriction of added sugars in the diet. In the meta-analysis of three cross-sectional studies (n=12 342), 23% of the subjects were classified as obese (body mass index, BMI ≥ 30 kg/m2). The likelihood of being obese was 35% lower in the highest quartile of total carbohydrate intake than in the lowest quartile. Total sucrose intake and dietary GL were also inversely associated with obesity. Dietary GI and fibre intake were not associated with obesity. Prospective cohort studies are needed to assess possible temporal relations. Instead of sucrose only, added sugars should be investigated. Between-method Spearman rank-correlation coefficients ranged from 0.27 (total sugars, men) to 0.70 (lactose, men). Based on the two methods, 73% of the subjects were correctly classified into the same or adjacent carbohydrate intake distribution quintile. Between-method agreement improved with decreasing age and with higher education, especially in women. The ability of the FFQ in ranking subjects according to most carbohydrate-related exposures is on the same level as in the international literature. However, sex, age and education represent important confounding factors. The origin and derivation methods of the GI values were successfully documented with the controlled vocabularies generally used in Fineli. This provides a foundation for the comparison of GI databases in international contexts.Nykyinen runsas ruokaympäristö haastaa ymmärrystä hiilihydraattien ja terveyden välisistä monimutkaisista yhteyksistä. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin lisätyn sokerin yhteyksiä muuhun ruokavalioon sekä hiilihydraattien sekä ruokavalion glykeemisen indeksin (GI) ja kuorman (GL) yhteyttä lihavuuteen. Lisäksi tutkittiin ruoankäytön mittaamisen menetelmiä hiilihydraattien näkökulmasta. Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin neljää vuosina 2000–2007 kerättyä suomalaista terveystarkastustutkimusta (DILGOM, FINRISKI/FINRAVINTO 2007, Terveys 2000 ja Helsingin syntymäkohortti), joihin osallistui yhteensä 13 800 yli 25-vuotiasta aikuista. Terveystarkastukset sisälsivät antropometriset mittaukset ja kyselylomakkeita. Pidemmän ajan ruokavaliota tutkittiin koko ruokavalion kattavalla frekvenssityyppisellä ruoankäyttökyselyllä. Sen hyvyyttä arvioitiin suhteessa ruokapäiväkirjoihin. GI-arvot pohjautuivat aiempaan suomalaiseen tietokantaan. Lisätyn sokerin analyysi perustui sakkaroosiin ja fruktoosin, jotka ovat peräisin muista elintarvikelähteistä kuin hedelmistä, marjoista, kasviksista ja täysmehuista. Tulokset tukevat suositusta lisätyn sokerin saannin rajoittamisesta. Ruokavalion sokereista noin 40 % tuli luontaisista lähteistä ja loput 60 % oli kotona ja elintarviketeollisuudessa lisättyä sokeria. Ruokavaliostaan paljon lisättyä sokeria saavat olivat keskimäärin nuorempia, ja he saivat vähemmän kuitua ja he käyttivät vähemmän hedelmiä, kasviksia, ruista ja kalaa kuin ne, joiden lisätyn sokerin saanti oli vähäisintä. Lisätyn sokerin saanti oli yhteydessä myös suurempaan voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöön. Kolmen poikkileikkausaineiston yhteisanalyysissä (n=12 342) 23 % tutkittavista luokiteltiin lihavaksi (painoindeksi, BMI ≥ 30 kg/m2). Lihavuuden riski oli 35 % pienempi hiilihydraatin saannin korkeimmassa neljänneksessä verrattuna matalimpaan. Lihavuuden riski pieneni myös sakkaroosin saannin ja ruokavalion GL:n lisääntymisen myötä. Ruokavalion GI ja kuitu eivät olleet yhteydessä lihavuuteen. Ajallisten yhteyksien varmistamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia seuranta-asetelmassa. Sakkaroosin ohella tulee tutkia lisättyä sokeria. Ruoankäytön menetelmien vertailussa keskimäärin 73 % tutkittavista luokittui samaan tai viereiseen hiilihydraattien saannin viidennekseen. Menetelmien välinen yhtenevyys parani iän vähetessä sekä siirryttäessä matalasta koulutusluokasta korkeampaan, erityisesti naisilla. BMI ei ollut yhteydessä menetelmien väliseen yhtenevyyteen. Ruoankäyttökysely mittaa hiilihydraattien suhteellista saantia samantasoisesti kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Tutkittavien sukupuoli, ikä ja koulutus vaikuttavat tutkittavien kykyyn vastata ruoankäytön frekvenssikyselyyn ja ne tulee huomioida tulevissa analyyseissä. Kansallisessa elintarvikkeiden koostumustietokannassa (Fineli) käytössä olevat kansainväliset kontrolloidut asiasanastot soveltuivat kuvamaan elintarvikkeiden GI-arvojen alkuperää ja koostamismenetelmiä. Tämä luo pohjaa eri maiden välisten GI-tietokantojen vertailulle.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4281-8
http://hdl.handle.net/10138/235342
Päiväys: 2018-06-15
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
CARBOHYD.pdf 1.314MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot